Miten eläin selviää talvesta?

Suojaväri

shutterstock_145221676_nisakkaat_p.jpgOsa nisäkkäistä jää Suomen talveen siten että ne eivät horrosta tai nuku talviunta.

Niillä on erilaisia keinoja selviytyä luonnossa, yksi niistä on suojaväri.

Ympäristöstään hyvin erottuvat eläimet jäävät helposti vihollisten saaliiksi, siksi onkin tärkeää sulautua ympäristön väreihin mahdollisimman hyvin.

Monien eläinten talviturkki on valkoinen tai ainakin vaaleampi kuin kesäturkki, näin se sulautuvat lumiseeen maisemaan.

Valkoisen talviturkin vaihtavat metsäjänis sekä pienet petoeläimet, kärppä ja lumikko.


Metsäjäniksen suojaväri

metsajanis_sveistola_2014_1200_p.jpgMetsäjänis on kesällä ruskea (vasemmanpuoleisin jänis).

Kun valoisa aikaa lyhenee syksyllä, jänis alkaa vaihtaa talviturkkia. Vähitellen kaikki karvat ovat vaihtuneet valkoisiksi. Jänis on saanut talvipuvun.

Etelämpää Suomeen levittäytynyt rusakko ei vaihda valkoista talviturkkia. Se erottuukin lumisesta maastosta helposti.

Toisaalta lumettomana talvena metsäjänis on kuin lumipallo tummassa maastossa.

Talvihorros

siili_shutterstock_192173207.JPGEräät nisäkkäät, kuten siili, vaipuvat talvihorrokseen. Horrostilassa ruumiinlämpö laskee ja elintoiminnot hidastuvat. Näin eläimet saavat säästettyä energiaa ja vararavinto riittää paremmin pitämään ne hengissä ilmojen lämpenemiseen saakka.

Kaikki vaihtolämpöiset eläimet, kuten sammakko, sisilisko ja käärmeet vajoavat kylmänhorrokseen, jossa ruumiin lämpötila laskee lähelle nollaa ja elintoiminnot hidastuvat.

Lumi tarjoaa suojaa

shutterstock_90352834_nisakkaat_p.jpgLumipeite tarjoaa suojaa eläimille. Kesällä ruohikossa vilistävät pikkinisäkkäät kaivautuvat talvella lumen alle suojaan. Paksun lumipeitteen alla lämpötila on pakkasellakin vain muutamia asteita pakkasen puolella.

Kevällä lumien sulaessa voitkin nähdä myyrien tehneen tunneleita ruohikkoon lumen alle. Joskus ne aiheuttavat tuhoja puutarhassa jyrsimällä puiden runkoja ja juuria lumikinosten suojassa.

Kuvan metsähiiret hakeutuvat mielellään mökkeihin ja talleihin viettämään talvea. Eräässä autotallissa metsähiiret olivat viettäneet talven juhlaa: Ne olivat varastoineet linnuille tarkoitettuja pähkinöitä saappaat täyteen. Yöt hiiret olivat nukkuneet talliin ajetun auton lämpimän moottorin vieressä.


Talviuni

shutterstock_155984360_nisakkaat_p.jpgOsa nisäkkäistä, mm. karhu ja mäyrä, nukkuvat talviunta. Talviunta nukkuvan eläimen ruumiinlämpö laskee muutamalla asteella ja elintoiminnot hidastuvat hieman. Sydämen lyöntitiheys pienentyy ja hengitys hidastuu. Ne lakkaavat ulostamasta ja virtsaamasta ja selviytyvät ilman lisäravintoa. Energiaa ne saavat rasvavarastostaan, jota ne ovat keräneet kesän ja syksyn ajan. Rasvakerros saattaa kattaa jopa kolmanneksen koko eläimen painosta.

Karhu ja mäyrä kaivautuvat talviunille luolaan, juurakon alle tai itse kaivamaansa onkaloon. Eläin asettuu nukkumaan sikiöasentoon, jotta se pysyisi mahdollisimman hyvin lämpimänä. Talviuni on tavallista syvempää unta, mutta eläin saattaa silti herätä, jos sitä häiritään.