Syksyinen puisto

Syksyinen puisto

ge2_puisto_kupittaanpuisto_oharma_Turku_IMG_8273.jpgPuistoja on monenlaisia, osa niistä on viheralueita rakennusten välissä, osa metsää muistuttavia. Joka tapauksessa kasvillisuus ja ympäristö ovat niissä hoidetumpaa kuin luonnonalueilla. Kasvit ovat myös usein istutettuja ja muualta tuotuja lajeja.

Syksyllä luonto alkaa valmistautua talveen. Kasvit ovat valmistaneet siemeniä ja keräävät vararavintoa talvea ja seuraavaa kevättä varten. Eläimet keräävät myös vararavintoa ja etsivät talvehtimispaikkoja.

Puiston puut

223_biologia_p.jpgPuistossa on usein paljon isoja puita ja myös sellaisia lajeja, joita kasvaa vain vähän tai ei ollenkaan luonnonvaraisina. On myös niin sanottuja puulajipuistoja, joissa on paljon erilaisia puita. Tällaista puistoa kutsutaan arboretumiksi.

Tammi on suosittu puiston puu. Sitä sanotaan puiden kunikaaksi sen jykevän rungon ja olemuksen ansiosta. Sen rehevä, lehtevä latvus antaa suojaa auringolta tarjoaa suojapaikan linnuille ja oraville. Tammeen kehittyy syksyllä terhoja, jotka ovat sen hedelmiä. Terhot ovat myyrien ja oravien mieliruokaa.

lehmus_sveistola.jpgLehmus on toinen komea paksurunkoinen puu. Se on suosittu puiston puu, sillä se kestää hyvin kaupungin ilmastoa ja hoitoleikkausta. Hedelmä on pähkinän kaltainen ja maistuu eläimille.
218_biologia_p.jpg

Vaahtera on nopeakasvuinen puu. Siitä kehittyy luonnostaan kaunismuotoinen, tiheälatvuksinen puu. Useimpien vaahteroiden lehdet ovat vihreät, mutta myös punalehtisiä lajeja on olemassa. Hedelmä on kaksiosainen lohkohedelmä joka on varustettu lenninsiivellä. Ne levittäytyvätkin tuulen avulla laajalle alueelle.

Muita puiston puita ovat luonnollisesti kaikki Suomen luonnonvaraiset puut. Lehtipuita kuitenkin suositaan niiden kesäisen lehtevyyden vuoksi, mutta ikivihreät havupuut antavat puistolle vihreää ilmettä myös lehtien pudottua.

vaahtera_lehdet_sveistola.JPG
Puiden lehdistä siirretään arvokkaat vihreät aineet (lehtivihreä) talteen runkoon. Lehden muut väriaineet tulevat tällöin näkyviin. Syksyn lehdet voivatkin olla keltaisia tai jopa punaisia.


Puiston kukkaistutukset

213_biologia_p.jpgPuistojen kukkaistutukset kukoistavat myös syksyllä, sillä sinne on pyritty valitsemaan kukinta-ajaltaan erilaisia lajeja.

Kukkimisen loputtua kasviin muodostuu siemeniä, joista kasvi lisääntyy seuraavana vuonna. Kaikki siemenet eivät kuitenkaan idä, sillä vain osa niistä kulkeutuu sopivaan maahan. Monen kasvin siemenet ovat myös lintujen ja muiden eläinten herkkua ja tärkeää ravintoa syksyllä ja talvella. Esimerkiksi auringonkukan siemenet ovat lintujen mieluista ruokaa

Puiston pikkunisäkkäät

shutterstock_118149634_siili_p.jpgSiilit asustavat yleisesti puistoissa. Se tarvitsee talvihorroksen ajaksi riittävän lämpimän pesän, joka se rakentaa lehtikasaan. Siili talvehtii mielellään myös ihmisen rakentamassa pesäkopissa. Ennen talvipesään asettumista se lihottaa itseään madoilla, etanoilla ja muilla pienillä eläimillä. Sille kelpaavat myös tammenterhot, pähkinät, marjat ja sienet. Se onkin kaikkiruokainen.

Myyrät keräävät syksyllä talvivarastoja maanalaisiin tunneleihinsa, puunkoloihin tai vaikkapa halkopinoon. Myyrät eivät nuku talviunta, vaan ne elävät lumen alla tai tunneleissaan. Siksi ne kuluttavat runsaasti ravintoa myös talvella.

Helsingin villikaniinit ovat karanneita tai vapaaksi päästettyjä lemmikkikaneja. Ne muodostavat melko isoja populaatioita kaupungin monissa puistoissa. Se selviytyvät syksystä ja talvesta ihmisen avulla, niitä ruokitaan ja ne syövät ihmisten jätteitä. Niille kelpaavat myös kasvinosat ja puutarhan antimet. Kaniinit näyttävät nykyään kuuluvan pääkaupungin kaupunkikuvaan, mutta kaikki niistä eivät pidä, sillä ne vahingoittavat istutuksia ja saattavat levittää tauteja.

shutterstock_155939984_kettu_p.jpgKetut ovat tulleet kaupunkiin helpon saaliin toivossa. Runsaat puistojen ja joutomaiden myyrät ja kanit houkuttelevat kettuja kaupunkiin. Ne saavat helppoa ruokaa myös ihmisten jätteistä ja jotkut ruokkivat niitä. Näistä cityketuista onkin tulossa ongelma puistoihin, sillä ketut eivät kuulu kaupunkiin. Ne saattavat olla vaaraksi kotieläimille ja niiden taudit voivat tarttua muun muassa koiriin.