Marja- ja sienimetsä

Luonnon marjat ja sienet

ge2_alkutuotanto_marjat_shutterstock_86361016_p.jpgSuomessa marjojen ja sienien poimiminen kuuluvat jokamiehenoikeuksiin, eli saat kerätä niitä ilman maanomistajan lupaa. Et saa kuitenkaan mennä liian lähelle talojen ja kesämökkien pihoja.

Luonnossa kasvaa enemmän marjoja ja sieniä kuin kukaan ehtii kerätä. Suurin osa marjoista ja sienistä jää metsään eläinten ruuaksi.

Marjat ja sienet ovat ihmiselle arvokasta ravintoa. Ne sisältävät paljon vitamiineja ja tärkeitä hivenaineita.

Keräilytuotteiden myynnistä saatavat rahat ovat verovapaata tuloa eli niiden keräämisestä saaduista tuloista ei tarvitse maksaa veroa niin kuin palkkatyöstä pitää maksaa.

Mustikka

mustikka_sveistola_p.jpgMustikka kasvaa tuoreissa sekametsissä, korvissa ja lehtometsissä. Kasvualue kattaa koko Suomen pohjoisinta Lappia myöten ja siellä se kasvaa myös tunturikankailla. Mustikan varvut ovat 10-50 senttimetrin korkuisia, karuimmilla kasvupaikoilla vain parin sentin korkuisia.

Mustikka on kesävihanta kasvi eli se pudottaa lehtensä talveksi.

Marjat ovat mustia, kooltaan vaihtelevia kasvupaikasta riippuen. Rehevillä lehtomailla marjat ovat suuria ja kuivimmilla, karuimmilla mailla todella pieniä. Ne sisältävät runsaasti A-, B- ja C-vitamiinia sekä hivenaineita.

Mustikka kypsyy luonnon marjoista ensimmäisenä. Suun saa Etelä-Suomessa mustaksi jo heinäkuun alkupuolella. Satoa tulee lämpimänä syksynä aina lokakuulle saakka.

Mustikoista valmistetaan perinteisesti mustikkakeittoa ja -hilloa. Mustikkapiirakka on monen herkkua kesäisin.

Lihan leimaukseen käytettävä sininen väri saadaan mustikasta.

Puolukka

puolukka_sveistola_p.jpgPuolukka on kuivien kangasmetsien eli mäntymetsien laji. Se kasvaa kuitenkin myös soilla, ojan penkoilla ja tunturikankailla.

Puolukka on ainavihanta eli se ei pudota lehtiään talveksi. Sen varvut kasvavat kasvupaikasta riippuen 10-40 senttimetrin korkuisiksi.

Marjat ovat voimakkaan punaisia ja happamia. Ne sisältävät paljon kivennäis- ja hivenaineita, mutta vain vähän vitamiineja. Sokeria marjat sisältävät enemmän kuin makeat mustikat, mutta makeus peittyy voimakkaan happopitoisuuden alle.

Puolukka on tärkeä luonnonmarja ja ehkä eniten käytetty marjamme. Sitä poimitaan vuosittain miljoonia kiloja myytäväksi ja myös ulkomaanvientiin. Puolukka on Keski-Euroopassa arvostettu marja. Sato vaihtelee paljon vuodesta toiseeen.

Puolukasta valmistetaan sosetta, mehua, hilloa ja hyytelöä. Lisäksi puolukoista voi valmistaa puuroa ja niitä voi lisätä leipään. Monenlaisiin pirakoihin ja torttuihin ne sopivat myös hyvin.

Lakka eli hilla

shutterstock_146941691_hilla_p.jpgLakka eli hilla eli suomuurain kasvaa nimensäkin mukaisesti suolla. Lakka kasvaa koko Suomessa, mutta antaa parhaan sadon Pohjois-Suomessa.

Se on ruohovartinen kasvi, joten se kasvattaa juurakosta uuden varren ja lehdet joka vuosi. Kaunis valkoinen kukka puhkeaa kesäkuussa ja satoa voi odottaa heinä-elokuussa.

Marja on kypsänä kullankeltainen, pehmeä ja maukas. Marja sisältää erittäin runsaasti C-vitamiinia, moninkertaisesti appelsiiniin verrattuna.

Sato vaihtelee paljon eri vuosina riippuen kukinnan aikaisista sääolosuhteista. Halla vaurioittaa kukkia helposti. Kukinnan aikaan poutainen sää on pölytyksen onnistumisen edellytys, sillä hyönteiset pölyttävät hillan kukat.

Tuoreista marjoista valmistetaan mm. hilloa, mehua ja likööriä. Lisäksi siitä valmistetaan monenlaisia leivonnaisia.

Lakkaa viedään runsaasti ulkomaille, sen kysyntä ylittääkin usein tarjonnan.

Vadelma

vadelma_sveistola_vadelma_p.jpgVillivadelma kasvaa hakkuuaukeilla, ojan- ja tienvarsilla ja tuoreissa kangasmetsissä. Sen korkeus on 50-150 cm, varret ovat kaksivuotisia ja piikillisiä. Satoa tulee vasta toisen vuoden varsista.

Vadelma kukkii kesä-heinäkuussa, kukat ovat vihertävänvalkoiset. Makeat, voimakkaantuoksuiset marjat valmistuvat elokuun alkupuolella ja satokautta kestää kuukauden verran.

Marjat sisältävät C-vitamiinia ja muita hyödyllisiä hivenaineita. Niistä voidaan valmistaa hilloa, mehua keittoa ja leivonnaisia. Mustikan kanssa yhdistettynä hilloa kutsutaan kuningatarhilloksi.

Vadelmaa kasvatetaan myös puutarhoissa. Puutarhavadelman marjat ovat villivadelman marjoja suuremmat.

Karpalo

karpaloita_sveistola_karpalo_p.jpgKarpalo on maata pitkin suikertava varpu, jonka marjat ovat suuret ja kypsinä tumman punaiset. Se on ainavihanta, eli sen lehdet talvehtivat ja jatkavat kasvuaan keväällä. Kukat ovat pienet ja vaaleanpunaiset.
Kasvupaikkoina ovat erilaiset suot koko Suomessa, Pohjois-Lapissa se tosin on harvinainen.

Karpalon kasvupaikat ovat viime aikoin vähentyneet soiden kuivauksen ja turpeennoston seurauksena.

Karpalo tuottaa parhaan sadon lampien ja järvien rantanevoilla. Satoa voidaan poimia syyskuun loppupuolelta aina lumen tuloon saakka ja taas keväällä suon paljastuttua lumen alta. Pakkasta saaneet marjat maistuvat makeammilta kuin syksyllä, mutta ovat pehmeitä ja vaikeita poimia.

shutterstock_132242213_ge9_karpalo_p.jpgMarjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia, kuten monet muutkin luonnonmarjat. Karpalot sisältävät myös monia muita terveyttä edistäviä aineita, kuten flavonoideja ja tulehdusta ehkäiseviä aineita.

Karpaloita käytetään puolukoiden tapaan, niistä tehdään mehua, hilloa ja erityisesti hyytelöä, sillä ne sisältävät luontaista pektiiniä, joka auttaa hyytymisessä. Myös karpalosimaa kannattaa kokeilla.