Viro

Perustietoa Virosta

viro_lippu_shutterstock_137708672_norja_p.jpg
Pinta-ala: 45 226 km²
Väkiluku: 1, 3 miljoonaa eli noin 1 300 000
Raha: Euro
Tärkeimmät elinkeinot: Energiantuotanto öljyliuskeesta, teollisuutta, palveluelinkeinoja

Katso Viron kartta Wikipediassa (kartan nimiä klikkaamalla pääset Wikipedian artikkeleihin)

Energia ja elinkeinot

viro_tallinna_shutterstock_125231243_norja_p.jpgViro on ehkä vähän yllättäenkin omavarainen energian suhteen. Tärkein energiavara on öljyliuske, jota louhitaan Koillis-Viron alueelta. Voimalat käyttävät sitä polttoaineenaan ja tuottavat sähköä ja lämpöä. Sähköä riittää hieman jopa ulkomaille vietäväksi. Öljyliuskeen polttaminen on melko saastuttavaa, ja Viron onkin lähivuosina uusittava voimalansa.

Toinen Viron energialuonnonvara on turve. Turve on uusiutuva luonnonvara, vaikka se uusiutuukin hyvin hitaasti.

Tärkeimpiä teollisuusalueita ovat Tallinna ja sen ympäristö sekä Koillis-Viro. Suurimmat teollisuudenalat ovat paperi-, puu- ja tekstiiliteollisuus.

Maa- ja metsätaloudesta saa elantonsa joka kahdeskymmenes virolainen.

Matkailu ja pankkitoiminta ovat suurimmat elinkeinot.

Historia

viro_postimerkki_Golinov_shutterstock_176544575_norja_p.jpgAikojen kuluessa Viro on kuulunut monelle valtiolle. Viron aluetta ovat aikojen saatossa hallinneet niin Tanska, Saksa, Ruotsi, Puola kuin Venäjäkin. Toisen maailmansodan päättyessä 1940-luvulla Virosta tuli osa Neuvostoliittoa. Viro oli yksi sosialistisista neuvostotasavalloista aina vuoteen 1991 saakka, jolloin Viro julistautui itsenäiseksi. Tähän tarjoutui tilaisuus Neuvostoliiton hajotessa.

Euroopan yhteisöön (EU) Viro liittyi vuonna 2004. Samana vuonna se liittyi sotilasliitto Natoon. Vuoden 2011 alusta valuutaksi vaihdettin EU:n alueella käytettävä euro.

Viro on halunnut toimia aktiivisesti yhteistyössä länsivaltojen, mm. Suomen kanssa.

Luonto

viro_lahemaa_shutterstock_143447788_norja_p.jpgViron pinta-ala on yhtä suuri kuin Hollannin tai Tanskan, mutta asukkaita on vain kolmasosa. Siksi luontoa on säilynyt huomattavasti näitä maita enemmän. Metsiä on lähes puolet maapinta-alasta, soita viidennes.

Pinnanmuodoiltaan Viro on melko tasaista, eikä yli 30 m korkeuseroja juuri esiinny. Järviä on melko runsaasti, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin Suomessa.

Rantaviivaa on lukuisten saarien ja luotojen ansiosta runsaasti, yli 3800 km. Tästä yli 1500 saarta muodostaa runsaat puolet.
linnut_kattohaikara_shutterstock_57774868_peda.jpg
Virossa on sekä havu- että lehtimetsiä. Yleisimmät puulajit ovat meillekin tutut mänty, kuusi, koivu, haapa ja tervaleppä. Tammi ja vaahtera ovat selvästi yleisempiä Virossa kuin Suomessa.

Eläimistä yleisimpiä ovat rusakko, metsäjänis ja villisika. Petoeläimistä tavataan ilvestä, karhua ja susia. Lehti- ja sekametsissä pesii monia lintulajeja. Saaristossa ja rannikolla on muun muassa lokkeja, tiiroja ja hanhia. Soilla pesii riekko, kapustarinta, isolepinkäinen ja muuttohaukka. Isot petolinnut menestyvät suurten luonnonsuojelualueiden takia. Kotkapareja maassa pesii noin 250.

Kattohaikarat pesivät vanhoissa savupiipuissa ja pylväiden päissä. Kattohaikarat ovat Virossa yleisiä, mutta Suomessa ne eivät pesi. Yhtenä syynä on se, että Virossa on paljon enemmän sammakoita kuin Suomessa. Virossa onkin useita rauhoitettuja sammakkolajeja.

Matkailu

Helsingistä on linnuntietä Tallinnaan vain 85 kilometriä. Monille suomalaisille Viro matkailukohteena on yhtä kuin Tallinna, mutta Virossa on toki paljon muutakin nähtävää ja koettavaa.
viro_tartto_hansapaiva_kabanova_shutterstock_39291067_norja_p.jpg
Viro on kautta aikojen ollut tunnettu kylpylöistään. Kylpyläkaupunkeja on viisi ja kylpylöitä yhteensä 40. Suurimmalla saarella, Saarenmaalla, on monia kylpylöitä, sinne perustettiin myös Viron ensimmäinen kylpylä.

Hienoimmat uimarannat sijaitsevat Pärnussa, missä valkohiekkaista rantaa onkin kilometrikaupalla. Kun ilmastokin on vielä hieman lämpimämpi kuin Suomessa, rannalla kelmpaa ottaa aurinkoa ja uida Itämeren aalloissa.

Laulu- ja tanssijuhlat ovat Viron kansallishengen sydän. Näiden juhlien ohjelmassa on sekä perinteisiä että moderneja esityksiä ja esiintyjien lukumäärä ulottuu kymmeniin tuhansiin.

Matkailulla on suuri merkitys Viron taloudelle. Matkailijat ostavat majoitus- ja kulttuuripalveluja merkittävällä summalla. Monet Viron kävijät ostavat tavaroita Virosta kotiin viemisiksi.
ge8_viro_puisto_kartano_shutterstock_120002089_p.jpg
Virossa on paljon erikoismuseoita, mm. maatalousmuseo ja lelumuseo Tartossa sekä palavan kiven kaivosmuseo Kohtla-järvellä.

Maaseudun kartanot houkuttelevat paljon turisteja.



Tallinna

ge8_viro_tallinna_shutterstock_134874092_p.jpgTallinna on Viron pääkaupunki ja myös suurin kaupunki. Monelle suomalaiselle Tallinna on melkein sama asia kuin Viro, sillä siellä monet ovat vierailleet, muualla Virossa harvemmat.

Tallinna on vanha kaupunki, sen historiaa tunnetaan jo 750 vuoden ajalta. Se on sijainniltaan yksi parhaita Suomenlahden satamapaikkoja, joten ei olekaan ihme, että asutusta alkoi aikanaan syntyä juuri tähän.

Helsingistä on Tallinnaan vain 80 kilometriä ja matka taittuu laivalla parissa tunnissa. Tallinna tarjoaa turisteille paljon nähtävää. Sen vanhakaupunki on yksi unescon maailmanperintökohteista, mikä tarkoittaa, että se on todella merkittävä historiallinen paikka. Tallinnan kaupunki käsittikin vuosistatojen ajan vain muurien ympäröimän linnoituksen, nimeltään Vanhankaupungin. Nykyään kaupungissa on kahdeksan kaupunginosaa ja se on levittäytynyt isolle alueelle.

Asukkaita Tallinnassa on n. 430 000, siis hieman vähemmän kuin Helsingissä. Osa väestöstä on venäläisperäistä Neuvostoliiton hallinnon ajan seurauksena.

Nähtävyyksiä siellä ovat vanhankaupungin lisäksi lukuisat museot, kirkot ja eläintarha. Kaupungin muurien alla kulkevia ikivanhoja käytäviä on kunnostettu turistinähtävyydeksi, siellä voitkin "painua maan alle" ja seikkailla kaupungin alla keskiaikaisissa tunneleissa.