Koivu

Koivun lehtien puhkeaminen kertoo kesän saapumisesta

shutterstock_77655427_p.jpgKun koivuun ilmestyvät lehtien alut eli hiirenkorvat, kevät on saapunut. 

Ensimmäiset hiirenkorvat ilmestyvät koivuihin Etelä-Suomessa  vapun tienoilla ja Oulussakin jo toukokuun puolessavälissä.

Pohjois-Lapin tunturikoivut saavat lehtensä vasta kesäkuun alussa.  

Lehtien ilmestymisen aikaan koivujen norkoista vapautuu suuria määriä siitepölyä. Monet allergiset ihmiset saavat oireita koivun siitepölystä.

Koivu on yleisin lehtipuumme

ge9_suomi_jarvisuomi_sveistola_p.jpg

Suomessa kasvaa kolme koivulajia. 

Puumaiset rauduskoivu ja hieskoivu kasvavat lähes koko maassa. Molemmilla on valkoinen runko.

Pieni vaivaiskoivu kasvaa soilla.

Rauduskoivu

shutterstock_77153893_p.jpgRauduskoivun lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia, karvattomia ja kolmiomaisia.

Nuoret oksat ovat karheapintaisia,
kun taas hieskoivulla ne ovat sileitä.

Monin paikoin kasvaa isoja koivuja, joiden oksat roikkuvat alaspäin. Ne ovat riippakoivuja. Kaikki riippakoivut ovat rauduskoivuja.

Rauduskoivu on tärkein koivu teollisuudelle. Siitä valmistetaan huonekaluja, paperia ja vaneria.

Rauduskoivu kasvaa sekä kuivassa että tuoreessa kangasmetsässä, jopa kallioilla. 

Rauduskoivu kasvaa koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.


Hieskoivu

YMP1_4hieskoivu_oharma_DSC00244.jpgHieskoivun lehti on pyöreämpi kuin rauduskoivulla. Lehden reunassa on yksinkertainen sahalaita ja lehden alapinta on usein karvainen.

Hieskoivu kasvaa yleensä kosteilla kasvupaikoilla. Suot ovat sen ominta aluetta.

Levinneisyysalue on koko maa rauduskoivun tapaan.

Vaneripuuksi hieskoivu kelpaa yhtä hyvin kuin rauduskoivu. Sahattavaksi puuksi hieskoivu on liian mutkaista ja oksaista.

Tunturikoivu

ge9_suomi_alueet_tunturikoivikko_sveistola.jpgTunturikoivu on hieskoivun alalaji. Tunturikoivu on pensasmainen puu.

Nimensä mukaisesti se kasvaa tuntureilla, Suomessa runsaimpana Lapin koivuvyöhykkeellä.

Tunturikoivun taloudellinen merkitys on vähäinen, sillä se ei sovellu sahatavaraksi eikä vaneriksi pienen kokonsa ja mutkaisuutensa vuoksi.

Porot syövät tunturikoivun lehtiä ja oksia.

Vaivaiskoivu

YMP1_4_vaivaiskoivu_oharma_IMG_8977.jpgVaivaiskoivu on maailman pohjoisin koivulaji. Se on muita koivuja paljon pienempi, kooltaan varpu tai pensas, enintään metrin korkuinen.

Lehdet  ovat pienet ja pyöreät.

Vaivaiskoivun kasvualueena on koko Suomi. Lapissa se kasvaa soilla ja metsissä, etelämpänä vain soilla.


Mitä koivusta saadaan?

koivuastioita.JPGKoivusta valmistetaan huonekaluja, vaneria ja paperia.

Siitä saadaan myös koivusokeria eli ksylitolia.  

Koivun mahlaa juoksutetaan keväisin. Mahlasta valmistetaan terveellisiä juomia.

Koivun oksista tehdään kesäisin saunavihtoja.

Perinteisesti koivun tuohesta on tehty astioita, kontteja ja koriste-esineitä.