Järven kalat

Kalat ovat vesieläimiä

BI7_kalojen_piirteet_shutterstock_107683403.png.jpgJärvissä elää monenlaisia kaloja.

Kalat ovat sopeutuneet monin tavoin vesielämään. Kalat uivat nopeasti evien avulla. Ne näkevät vedessä melko hyvin, ja ne havaitsevat kyljessä olevalla "tutkalla" veden värähtelyt.

Kalan ei tarvitse käydä pinnalla haukkaamassa happea, sillä niillä on kidukset.

Järven kalat

BI7_ahven_shutterstock_114572995_peda.jpg
Ahven on tunnetuin järvikala. Se onkin hyvänmakuinen ja tarttuu helposti mato-onkeen. Ahven onkin Suomen yleisin kalalaji ja kansalliskala. Päivällä se liikkuu parvissa. Yöksi se menee yksin pohjaan lepäämään. Sen väritys vaihtelee paljon elinympäristön mukaan, mutta tunnusomaisia tunnusmerkkejä ovat kyrmy niska, pystyraitainen väritys ja piikikäs selkäevä. Yleensä onkeen tarttuvat ahvenet ovat melko pieniä ja suurinkin pyydystetty ahven painoi vain 2,9 kg. Ravinnokseen ahven käyttää eläinplanktonia ja pikkukaloja.

Hauki on toiseksi tärkein saaliskala vapaa-ajan kalastajalle. Sillä on suuri pää ja kita sekä terävät hampaat. Väritys vaihtelee ahvenen tavoin elinpaikan mukaan. Saaliskalat painavat yleensä puolesta kilosta kahteen kiloon, mutta hauki voi kasvaa jopa 20-kiloiseksi. Hauki on petokala ja se käyttää ravinnokseen pääasiassa kalaa, mutta sille maistuvat myös sammakot ja veden pinnalla uivat linnunpoikaset.

Kuha on suosittu, hyvänmakuinen saaliskala. Se muistuttaa ulkomuodoltaan pitkulaista ahventa ja onkin sukua ahvenelle. Saaliskalan paino on yleensä 0,4 - 2,5 kg, mutta kuha voi kasvaa yli kymmenkiloiseksi. Pienenä se syö eläinplanktonia ja selkärangattomia vesieläimiä. Isommat kuhat syövät toisia kaloja.

Muikku on pieni hopeanvärinen, sukkulamainen lohikala. Muikut ovat pieniä kaloja, yleensä alle 100 gramman painoisia. Suurinkin saaliiksi saatu muikku painoi vain puoli kiloa. Silti se on haluttu saaliskala hyvän makunsa vuoksi. Voissa paitetut muikut ovatkin suurta herkkua. Ravinnokseen muikut syövät planktonäyriäisiä, mm. vesikirppuja.

Muita järvessä eläviä kalalajeja ovat muun muassa made, särki ja lahna.

Miten järvessä voi elää petokaloja?

BI7_ravintopyramidi_jsalomaa.png.jpgJärvessä elää petokaloja, kuten isoja ahvenia ja haukia. Oletko miettinyt miten se saavat ruokansa?
Ne syövät pienempiä kaloja. Mitä ne syövät? Ne syövät pieniä veden eläimiä, kuten vesikirppuja. Mitä pienet vesikirput syövät? Ne syövät leviä. Miten levät elävät? Ne yhteyttävät eli valmistavat itse energiansa auringon valon avulla.

Me voimme piirtää nuolien avulla ketjun järven eliöistä:
levä --> pieni selkärangaton vesieläin --> pieni kala --> iso kala

Voimme esittää asian myös pyramidin avulla. Pyramidin huipulla on isot kalat. Pyramidi kuvaa järven elämää hyvin, sillä pyramidin kapealla huipulla elää vain vähän petokaloja. Pikkukaloja ja pienempiä eläimiä on paljon enemmän. Kaikkein eniten on leviä.

Kalastus

kalastus_shutterstock_65379808_p.JPGOletko kalastanut kesällä?

Kaloja voi kalastaa ongella, jossa on koukku. Koukkun laitetaan syötti, joka voi olla esimerkiksi mato.

Ongen veden pinnalla kelluva koho kertoo milloin kala yrittää napata koukussa olevan madon.

Muita kalastusvälineitä on virveli, jolla heitetään syöttinä oleva uistinta.

Jotkut käyttävät venettä ja jopa kaikuluotainta, joka kertoo missä kalaparvet liikkuvat.

Suomen järvillä monet kalastavat katiskan tai verkkojen avulla.