KUVATAIDE 6.lk

Pää-, väli-, ja vastavärit



Päävärejä
on 3: keltainen, punainen ja sininen. Niitä ei pysty sekoittamaan mistään muusta väristä. Ne ovat "itsenäisiä".



Vihreä= sininen ja keltainen
Oranssi= keltainen ja punainen
Violetti= punainen ja sininen


Suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri

1. Alvar Aalto
2. Kaija Aarikka
3. Ristomatti Ratia
4. Kaj Franck
5. Timo Sarpaneva
6. Oiva Toikka
7. Heljä Liukko-Sundström
8. Tapio Wirkkala
9. Anu Pentik
10. Maija Isola

Tutustu suomalaiseen muotoiluun jonkin edellä mainitun henkilön kautta. Työ tehdään pareittain. Työstä tulee löytyä:
- henkilön esittely (kuva+teksti puheena)
- esimerkkejä saavutuksista/teoksista kuvina, teksti jälleen puheena
- lähteet+ tekijät

--> siirto kansioon, otsikoksi tekijöiden nimet

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Värin taittaminen ja murtaminen

VÄRIN TAITTAMINEN tarkoittaa värin sekoittamista valkoisella tai mustalla. Kun väriä taittaa valkoisella tai mustalla värin sävy muuttuu joskus arvaamattomaankin suuntaan. Valkoinen lisää peittävyyttä ja usein samentaa väriäsävyä. Musta taas sekä tummentaa, että sävyttää väriä lämpimämpään suuntaan.

VÄRIN MURTAMINEN tarkoittaa päävärien sekoittamista jollain muulla värillä kuin mustalla tai valkoisella, jolloin väri ”murtuu” ja pehmenee. Murretulla väriskaalalla tarkoitetaan yleensä maanläheisistä väreistä; taitetuista punaisista, ruskeista ja vihreistä muodostuvaa skaalaa. Yleinen tapa murtaa väriä on sekoittaa pieni määrä värin vastaväriä joukkoon. Kun vastaväriä sekoitetaan molempia yhtä paljon, väri muuttuu harmaaksi.



Käsitteitä

abstrakti taide= ei pyri esittämään mitään luonnollisen maailman kohteita, "ei-esittävää" taidetta

sommittelu= kohteiden sijoittamista tarkoituksenmukaisiin paikkoihin kuvassa

tasapainoinen sommittelu= vakaata sommittelua. Se on saavutettu, kun kuvaan ei tee mieli lisätä eikä poistaa siitä mitään.

rajaus= tietoinen valinta, jonka avulla näytät kuvasta sen, mitä haluat

perspektiivi= kuvan syvyysvaikutelma

Sarjakuva

1. Selvitä sarjakuviin liittyvät käsitteet Ankallisakatemian sarjakuvakoulun osioista 1-3. Kirjoita vastaukset vihkoosi.

- Luonnostelu
- Puhtaaksipiirtäminen
- Kuva-arkisto
- Sarjakuvasivun koko

2. Selvitä myös vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset vihkoon.

- Miksei Aku Ankasta tuttuja hahmoja voi käyttää omissa sarjakuvissa jos ne aikoo julkaista? (osio 2)
- Miksi sarjakuvapiirtämisessä tarvitaan mallikuvaa? (osio 2)
- Jos haluaa tehdä sarjakuvahahmosta uskottavan ja elävän näköisen, mitkä ovat äärettömän tärkeitä asioita piirrettäessä hahmoa? (osio 3)

3. Valitse 3 mielentilaa, jotka esität piirtämällä vihkoosi. Apua saat osiosta 3. Tee huolellista jälkeä, muista värittää!


Tästä
Ankallisakatemiaan!

Sarjakuva jatkuu

4. Miksi ruudun piirtäminen pitää aloittaa puhekuplista? (osio 4)

5. Mitä tarkoittaa ruudun sisäinen lukemisjärjestys? (osio 4)

6. Osiossa 5 on kerrottu perspektiivistä. (ks sananselitys) Missä on pako- tai katoamispiste kuvassa, jossa on kuvattu junaraiteet? (osio 5) --> Tee samantyylinen piirros vihkoosi: piirrä tie, mikä katoaa horisonttiin. Aivan tien vieressä, tien oikealla puolella on 3 puuta ja vasemmalla 2.

7. Mitä tarkoittaa, että jokin kohde on kuvattu lintuperspektiivistä tai sammakkoperspektiivistä? (osio 5)

8. Mainitse mitkä kuusi kuvakulmaa mainitaan sarjakuvakoulun osiossa 6. (osio 6)

9. Suunnittele jokin sarjakuvahahmo ja piirrä se vihkoosi rakastuneena, kekseliäänä, vauhdikkaana tai jotakin muuta sarjakuvan merkkiä käyttäen. Mallia saat osiosta 7. (osio 7)

10. Sarjakuvan käsikirjoitus (osio 8):



Nyt pääset suunnittelemaan oman sarjakuvasi. Suunnittele 3-5 ruudun kokonaisuus vihkoosi. Tässä ohje:
Tee jokaisesta ruudusta ylläolevan taulukon kaltainen vihkoosi (= kuvaus, näkökulma, tekstit).

Mieti seuraavaksi puhekuplien teksti eli hahmojen vuoropuhelu. Ensimmäiseen osaan kirjoitat, mitä kuvassa tapahtuu. Toiseen osaan tulee kuvaus siitä, miten ruutu on tarkoitus rajata – lähikuva, yleiskuva, lintuperspektiivi jne. Viimeiseen osaan kirjoitetaan ruutuun tulevat tekstit.

EI OLE VIELÄ SIIS TARKOITUS PIIRTÄÄ- ensin teet käsikirjoituksen!



Suomen taiteen kultakausi


Suomen taiteen kultakausi

*1880-luku on Suomen taiteessa on realismin vuosikymmen
* Taiteilijat opiskelevat Pariisissa, jossa omaksutun ulkoilmamaalauksen innoittamina he alkavat kuvata kotimaataan uusin, avoimin silmin
*Taiteilijat alkoivat kuvata teoksissaan kotimaataan, sen ihmisiä, luontoa ja historiaa; he opettivat suomalaiset huomaamaan oman maansa kauneuden ja erikoislaatuisuuden

Kultakauden taiteilijoita:
Aikakauden keskeisin hahmo oli Akseli Gallen-Kallela sekä muita huipputaiteilijoita muiden muassa Pekka Halonen, Albert Edelfelt, (Jean Sibelius, Eino Leino) Helene Schjerfbeck ja Eero Järnefelt.

1. Valitse seuraavista maalauksista yksi:
* Akseli Gallen-Kallela: Akka ja kissa
* Albert Edelfelt: Kuningatar Blanka
* Pekka Halonen: Poika rannalla
* Helene Schjerfbeck: Toipilas

2. Tehkää parin kanssa yhteistyötä ja kuvatkaa itsenne mahdollisimman samanlaisena kuin taideteoksen henkilö. (tarkkaile ilmettä, asentoa..)

3. Siirrä kuva pedanetin kansioon Kultakausi 6A

4. Ryhdy hahmottelemaan taustaa A3-kokoiselle vesivärilehtiölle.