ÄIDINKIELI

Kantaa ottavan dokumenttielokuvan aiheita

Aihe-ehdotuksia:

 

1. Energiajuomat ovat nuorten suosiossa. Mitä mieltä olet niiden tarpeellisuudesta? Onko niistä haittaa vai hyötyä?

2. Saako kukin näyttää todellisen minänsä? Saako pukeutua tai meikata oman halunsa mukaan – vai olisiko parempi olla niin kuin kaikki muutkin?

3. Hyvät tavat. Nuoria moititaan toisinaan siitä, että he eivät osaa käyttäytyä. Oletko samaa mieltä?

4. Kouluruoka saa usein moitteita. Mikä on sinun mielipiteesi koulussa tarjottavasta ruuasta? Etsi tuoreita näkökulmia ja perusteluita, aihe on todella kulunut, koska on niin suosittu.

5. Lävistykset yleistyvät. Ovatko ne mielestäsi kaunistus vai kauhistus? Lävistyksiä on monenlaisia – ovatko toiset hyväksyttävämpiä kuin toiset? Tai kirjoita tatuoinnista.

6. Suomalaista koulujärjestelmää on kiitelty, ja oppilaat ovat menestyneet kansainvälisessä vertailuissa. Mutta nyt ovat tulokset huonontuneet (vrt. viimeisimmät Pisa-tutkimukset). Lukutaidon ja matematiikan taso on laskenut – mutta myös taito- ja taideaineita osataan nykyään vähemmän. Mitä on tapahtunut, mitä pitäisi tehdä, mikä on pielessä?

7. Vanhempien lapsilleen asettamia rajoituksia on paljon. Mitä mieltä olet niistä (kotiintuloajat, pukeutuminen, kielenkäyttö, rahankulutus, kaverit, ruutuaika yms.)?

8. Nuorison kunto heikkenee. Elämäntavat huononevat ja terveellinen ruoka ei kiinnosta. Liikunta vähenee. Mitä on tapahtunut? Kerro mielipiteesi.


Entä nämä
: päihteet, tv-ohjelmat, tubettajat, eläinkokeet, luonnonsuojelu, kierrätys, kiusaaminen, haukkuminen, kouluasiat, pelaaminen, eri musiikkilajien harrastajat, muotivaatteet, laihuuden ihannointi, Forssan harrastusmahdollisuudet, mopoilu, mopoautot, ruutuaika…

Lähde: https://peda.net/forssa/perusopetus/kuhala/oppiaineet2/jk/p%C3%A4ivi/8-bd/mielipidejakso/ma2

Mitä tein kesällä 2018?

Kirjoita ranskalaisin viivoin kesätekemisiäsi.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kirjoitustehtävä

Kesä 2018
-millainen oli kesän alku
-kesän sää
-kotona/matkalla
-kaverit/sukulaiset
-arki/juhlat
Kokonaiset lauseet, isot alkukirjaimet

Legenda maailman tuhmimmasta pojasta

Eoin Colfer:
Legenda maailman tuhmimmasta pojasta
Kpl 1 ”Epäreilua”

25.1.
Piirrä kuva päähenkilön perheestä.
Nimeä henkilöt ja kirjoita myös lapsen ikä.
Piirrä tai kerro erityisominaisuus.

Lopuksi liimaa piirustus kirjoitusvihkoosi.

26.1.
kpl 2

Vastaa kokonaisin lausein!

1.Missä ukki asui?
2. Millainen matka ukille oli?
3. Mikä oli ukin ammatti?
4. Kuinka monta rappusta tarkasti ukin työpaikalla oli? Perustele.
5. Keiltä on pääsy kielletty ukin työpaikkaan? (Päähenkilön mukaan)
6. Ketkä maksaisivat ukin näköalasta mitä vain?
7. Millä nimellä ukki päähenkilöä kutsuu?
8. Mistä asiasta ukki ja päähenkilö löivät kättä?

Keksi kappaleesta oma kysymys.


kpl 3 Alumiinifolioita

1. Kerro Valtsun ensimmäisestä tarinasta.
2. Kerro ukinensimmäisestä tarinasta.
3. Kerro Valtsun toisesta tarinasta.
4. Kerro ukin toisesta tarinasta.

kpl 4 Oppilaat tekevät pareina 8 kysymystä kappaleesta. Vastinparin kanssa käydään kysymykset läpi.

kpl 5 Paidan sisällä piilossa

1. Miksi Make rakensi teltan?
2. Mitä yhteistä kappaleella viisi oli Kulkurin "Uusi sirkus"-kappaleen kanssa?
3. Mihin Make käytti Valtsun haalaria?
4. Miksi Valtsu kutsui Makea?
5. Miten Make salakuljetti Valtsun ulos?
6.Miten Make mittasi kotiinpaluuaikaa?

Kaikki on OK

s. 54
-Millainen Tyttö on?
-Mitä Tyttö ajattelee Jopesta?
-Miten kortin kuva vaikutti Tyttöön?

s.55
-Miksi peilitalo on erityisen hauska paikka?
Miksi tytöstä peilitalo on erityisen hauska paikka?

s.56
-Miten ajattelit etukäteen tekstin päättyvän?
-Mitä ajattelit tekstin lopetuksesta?
-Mikä oli tekstin yllättävin kohta?
-Miksi novellin otsikko on Kaikki on ok?

Kirjavinkkaus

Kirjavinkkaus

Kirjavinkkauksessa on kaksi ylittämätöntä sääntöä: kirjan loppuratkaisua ei saa koskaan paljastaa ja vinkkarin ei tule puhua kirjoista, joita itse ei ole lukenut Vinkkaustapahtuman runko koostuu yleensä useasta erillisestä vinkistä. Luku-urakan ja valikoinnin jälkeen on vuorossa näiden yksittäisten vinkkien suunnittelu. Valikoinnissa vinkkari käyttää niin kutsuttua mäty-periaatetta ("mä tykkään"), ja subjektiivisuus valinnassa on asia, joka kuuluu myös tehdä selväksi kuulijakunnalle.

Vinkin konkreettinen rakenne on seuraavanlainen, kuten Joni R. Bodart sen on muotoillut ja Marja-Leena Mäkelä kääntänyt suomeksi:

  1. Johdatus toimintaan
  2. Mitä kirjassa tapahtuu
  3. Lopetuslause: toiminta loppuu ilman loppusanoja; kuulijat jätetään tietoisiksi siitä, että jotain muuta on vielä tapahtumassa.

Hyvässä vinkissä kerronta katkeaa niin jännittävään tai jollain muulla tavalla vaikuttavaan kohtaan, että odottamattaan epätietoisuuteen jätetyt kuulijat suorastaan tuskastuvat. Vain lukemalla kirjan saa tietää kuinka käy.

Viimeiseen lauseeseen on syytä siis kiinnittää erityistä huomiota, kuten myös ensimmäiseen, jotta kuulijoiden huomio kiinnittyy alusta lähtien esitykseen. Aluksi mainitaan luonnollisesti myös kirjan nimi ja tekijä. Suositeltu pituus yhdelle vinkille on 3-5 minuuttia. Pisimmilläänkin vinkin tulisi kestää vain noin seitsemän minuuttia. Keskimäärin yhden oppitunnin (45 min) aikana ehtii vinkata 5-20 kirjaa, ja määrä vaihtelee vinkkarin oman tyylin sekä tilanteen mukaan. On hyvä varautua kestoltaan erimittaisin vinkein jo esityksen vaihtelevuuden vuoksi. Tärkeintä vinkissä on toiminnan kuvaus, eli keskittyminen siihen, mitä kirjassa tapahtuu. Tämän keskeisen sisällön tukena voi lukea ääneen otteen kirjasta, mikä ei kuitenkaan aina ole tarpeellista. Lisäksi vinkkari voi kertoa esimerkiksi omista kokemuksistaan tai lisätietoa kirjan tekijästä elävöittääkseen esitystä.

Lainattu Wikipediasta

Läksy 30.8.

Antikvariaatissa

Seison suuren näyteikkunan edessä...

-Mitä esineitä ikkunassa on?
-Miltä antikvariaatti näyttää?
-Millainen tunnelma siellä on?
-Mitä ääniä sieltä kuuluu?
Tuoko paikka jonkun muun paikan mieleesi?