Loimijoki

Perustietoa Loimijoesta

Loimijoki kuuluu Kokemäenvesistöön. Loimijoen valuma-alueen pinta-ala on 3138 km^2. Se on Kokemäenjoen suurin sivujoki, jonka alkulähde on Tammelan Pyhäjärvi ja laskupaikka on Kokemäenjoki, Huittinen. Loimijoki virtaa Forssan, Jokioisen, Ypäjän, Loiman, Alastaron, Vampulan, Rutavan ja Huittisen kautta. Loimijokeen laskee Huittisten alueella useita sivujokia mm. Punkalaitumenjoki, Pukinoja, Kourajoki ja Matkusjoki.

Loimijoki on 114 metriä pitkää ja 15-20 metriä leveä. Loimijoen virtaama on alajuoksulla keskimäärin 26 m3/s ja virtaamavaihtelut ovat suuria (vaihteluväli 1-130 m3/s, yleensä 5-50 m3/s). Vedenkorkeuden vaihteluväli on ollut useimpina vuosina hieman yli metrin, suurimmillaan yli kaksi metriä. Sen vesi on ruskea, koska vedessä on savea.


IMG_8961.JPGIMG_8906.JPGIMG_8907.JPG

Lähteet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimijoki
http://www.kokemaenjoki.net/sivujoet/yleista/

Loimijoen vedenlaatu

Vedenlaatu
Loimijoki virtaa maanviljelysalueiden halki ja savipitoisten maiden takia joen vesi on sameaa. Loimijoen ja sen sivujokien veden laatu on käyttökelpoisuudeltaan välttävää. Loimijoen tilaa heikentävät valuma-alueen eroosioherkkyys sekä maatalousvaltaisuus. Jätevesiä johdetaan jokeen taajamissa, joita ovat mm. Forssa, Jokioinen, Ypäjä ja Loimaa. Pistemäistä kuormitusta tulee lähinnä Jokioisilta Neson Oy:ltä ja Etelä-Suomen Multaravinteelta. 1980-luvulta alkaen joen tila on parantunut ja nykyään sitä käytetään virkistyskalastusalueena.

Jätevedenpuhdistamo

Laitos sijaitsee Kaikulan lähellä Munkkitiellä. Puhdistamo on toiminut Forssassa jo 40 vuotta. Jätevedenpuhdistamon tekniikkaa ei ole tänä aikana uudistettu, jonka takia Forssa on aloittaa puhdistamon suurremontin. Urakassa jätevedenpuhdistamoa saneerataan ja laajennetaan. Haaste rakentamiselle on se, että puhdistamon täytyy olla käytössä koko urakan ajan. Remontti maksaa noin 8,5 miljoonaa euroa.

Lähteet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimijoki
http://www.kokemaenjoki.net/sivujoet/luonto/
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/271780-forssa-aloittaa-jatevedenpuhdistamon-suurremontin

12081432_1623458021237836_869822964_n.jpg

Loimijoen kosket

Loimijoki alkaa Tammelan Pyhäjärvestä ja yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa. Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki. Joen alku- ja loppupään korkeusero on noin 54 metriä. Loimijoki jakaantuu useaan padottuun koskeen mm. Forssassa, Jokioisilla ja Loimaalla.

Sähkötuotanto voi käynnistyä Vieremän koskessa ensi kesänä, ellei yllätyksiä tule. Koskeen on tarkoitus rakentaa 250 kilowatin pienvesivoimalaitos. Rakennustyöt eivät vaadi suuria koneellisia maatöitä ja keskittyvät laitoksen sisäosiin. Pari kilometriä Loimijokea yläjuoksuun on Kuhalankoski, jossa on Forssan kaupungin voimalaitos, joka on vuokrattu yksityiselle yrittäjälle. Vieremänkosken voimalaitos pienentää vähän pinnankorkeusvaihtelua Vieremänkosken ja Kuhalankosken välillä. Seuraava pato sijaitsee Jokioisilla 8,5 kilometriä alajuoksuun päin.

Loimijoen vesi on sameaa, sillä joen pohja on mutainen. Joki virtaa Suomen parhaiden maanviljelysalueiden halki. Aiemmin Loimijoki oli pahoin saastunut ja uimakiellossa, mutta 1890-luvulta lähtien joen tila on parantunut ja nykyään sitä hyödynnetään mm. virkistyskalastusalueena. Loimijoesta saa esim. kirjolohta, haukea, turpaa, ahventa, kuhaa, lahnaa sekä särkeä.

image.jpeg

Forssan lehti, 21.9.2015
http://www.kalasaalis.com/vesistot/Loimijoki/384
http://kaupunkipuisto.synergiafoxy.fi/ympahistoria_loimijoki.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimijoki

Loimijoen merkitys Forssan historiassa

Kehräämö



Ruotsalainen Axel Wilhem Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen rannalle puuvillakehräämön. Wahren perusti myös kutomon noin kilometrin päähän , jonka rakentaminen alkoi 1854. Kehräämö ja kutomo yhdistyivät vuonna 1859 Forssan Osake Yhtiöksi.

Kehräämö lopetti toimintansa vuonna 1981 ja Forssan kaupunki osti kehräämöalueen 1982. Nykyään Kerhäämöalueella toimii mm. koulutuksen ja kultuurin Wahren-Keskus toimijoineen, museoita, oppilaitoksia ja yrityksiä.

Kirjaston edessä oleva sähkörautiovaunu hoiti ennen kehräämön ja kutomon välisen tavaraliikenteen. Sähköradan käyttö lopetettiin vuonna 1974

Myöhemmin alettiin rakentaa Tehtaanpuistoa pian kehräämön perustamisen jälkeen. Puisto on kunnostettu vuonna 2007. Nykyisin puisto tunnetaan Yhtiönpuistona ja se toimii kaupunkilaisten vihreänä olohuoneena, jossa kesäisin järjestetään paljon tapahtumia.




http://www.hamewiki.fi/wiki/Forssa
http://www.forssa.fi/matkailu/kehraamoalue/

Kutomo

Loimijoen varteen rakentui tehdasyhdyskunta 1800-luvun puolivälistä alkaen, myöhemmin annettiin nimi uudelle paikkakunnalle; Forssa. Kutomo aloitti toimintansa vuonna 1856. Yhtiön perusti ruotsalainen Axel Wilhelm Wahren. Teollisuus-Forssa oli monessa mielessä hyvä esimerkki 1800-luvulla. Tehdasyhtiö toi Forssaan arvostettua arkkitehtuuria. Menestyvä teollisuus sekä mahdollisti taiteen suosimista että kiinnosti kulttuuriväkeä. Vanhaksi kutomoksi kutsutaan englantilaisen Edward Pottsin suunnittelemaa tehdasrakennusta. Vanhassa kutomossa kudottiin kangasta 1960-luvulle asti.