Opiskelutekniikkaa

Opiskelutekniikkaa

Tavoitteiden asettaminen

Tehokas ja laadukas opiskelu perustuu suunnitelmallisuuten. Aseta opiskelullesi tavoitteita, sillä realistiset tavoitteet helpottavat opiskeluun sitoutumista ja auttavaa opintojen suunnittelussa.

Tavoitteet voivat olla:

  • Määrällisiä, esim. luettava sivumäärä kokeisiin valmistautuessasi tai opiskeluun käyttämäsi tuntimäärä
  • Laadullisia, esim. erottaa opiskeltavasta aineksesta olennainen epäolennaisesta.

Kun asetat tavoitteesi hieman yläkanttiin, saat itsesi yrittämään parhaasi ja ehkä jopa "ylittämään itsesi".

Mieti kurssin alussa seuraavia asioita:

  • Miten suhtaudut kurssiin?
  • Haluatko oppia ja ymmärtää asiat vai ainoastaan suorittaa kurssin?
  • Mikä on arvosanatavoitteesi? (realistisesti yläkanttiin)
  • Kuinka paljon aikaa ja energiaa käytät kurssisisällön opiskeluun?
  • Mikä on kurssin keskeinen sisältö, joka sinun tulee hallita?
  • Mitä tiedät kurssin asiasisällöstä jo etukäteen?
  • Mitä hyötyä kurssisisällön oppimisesta voi sinulle olla?
  • Mitä voit tehdä päästäksesi tavoitteeseesi?

Muistiinpanot

Miksi muistiinpanoja kannattaa tehdä?

  • Tutkimuksen osoittavat, että tiedon muokkaus tuottaa laadukasta oppimista
  • Muistiinpanotekniikat (alleviivaus, yliviivaus, omat muistiinpanot, kaavioiden piirtäminen jne.) kiinnittävät huomiosi tekstin keskeisiin asioihin
  • Muistiinpanot auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja edistävät tiedon jäsentymistä muistiin
  • Uuden tiedon yhdistäminen vanhaan sekä tiedon tulkitseminen omien kokemusten ja tietorakenteiden pohjalta ovat avaimet asian ymmärtämiseen
  • Vasta kun olet ymmärtänyt asian, voit soveltaa tietoa käytäntöön. Tämä edellyttää sinulta opiskelijana aktiivisuutta. Siksi on tärkeää oivaltaa, että vaikutat itse oppimisesi tuloksiin! Yhdelle sopii yksi muistiinpanotekniikka, toiselle taas toinen.

Tekniikat voivat olla myös oppiainekohtaisia. Kokeile siis itse erilaisia tekniikoita ja valitse itsellesi tehokkain tapa oppia ja jäsentää tietoa. Mihin muistiinpanotekniikkaan päädytkin, pyri kuitenkin irti tekstisidonnaisuudesta. Yritä esittää asiat omin sanoin. Mieti myös, miten eri asiat liittyvät toisiinsa, niin saat paremman kokonaiskäsityksen opiskeltavasta asiasta.

Mind Map eli ajatuskartta

Mind mapin ideana on opiskeltavan kokonaisuuden hallinta avainsanojen avulla. Sen etuna on opiskelijan aktiivinen ajattelu, joka edistää oppimista ja luovuutta sekä kehittää ymmärrystä ja muistia. Ajatuskarttaa tehtäessä asia pyritään ymmärtämään ja painamaan mieleen välittömästi. Se on myös verraton apuväline kertaamisessa, sillä se helpottaa asioiden mieleen palauttamista.

Tee mind map seuraavalla tavalla:

  • Ota tarpeeksi suuri paperi (A3) ja aseta se vaakatasoon
  • Kirjoita aihe keskelle paperia
  • Piirrä viivat ydinsanasta ulospäin siten, että jokainen viiva kytkeytyy joko keskikuvioon tai johonkin toiseen viivaan
  • Kirjoita viivojen päälle avainsanoja, lukuja, piirrä symboleita, kuvia
  • Käytä värejä helpottamaan hahmottamista
  • Piirrä symboleja, nuolia, piirroksia yms., sillä visuaalinen kartta on helpompi muistaa

Erilaisten kaavioiden käyttö opiskelussa on hyödyllistä, sillä ne heijastavat enemmän luontaista tapaamme jäsentää tietoa kuin teksti (vrt. skeemat).

Kokeile tekniikkaa ensin vaikka toisen muistiinpanotekniikan rinnalla. Tee esim. tuntimuistiinpanoistasi ja kirjan kappaleesta mind map. Kirjoita asia sitten uudelleen kokonaisin lausein esseeksi. Muista, että harjoitus tekee mestarin!

Oppimispäiväkirja

Oppiminen on taito, jonka voi oppia vain opiskelemalla. Tärkeä osa oppimaan oppimista onkin itsearviointitaidon kehitys. Siihen liittyvät kyky arvioida realistisesti omia taitojaan oppijana sekä opiskelun tulokset.

Oppimispäiväkirja on erinomainen väline oman opiskelun kehittämiseen. Se avulla voit paitsi oppia asioita, myös seurata omaa kehitystäsi oppijana. Näet mitä ja miten olet oppinut. Parhaimmillaan oppimispäiväkirja rohkaisee ja motivoi sinua opiskelussasi sekä selkiyttää samalla opittavia käsitteitä, asioita ja teorioita. Oppimispäiväkirjaa voi kirjoittaa perinteisellä tavalla vihkoon, mutta yhtä hyvin voit kirjoittaa ajatuksesi tietokoneelle. Tärkeintä ei ole muoto, vaan sisältö!

Oppimispäiväkirjaan voit kirjoittaa esim. seuraavanlaisia asioita:

  • Mitä uutta opin tunnilla / tekstistä?
  • Löydänkö yhteyksiä aiemmin oppimiini tietoihin, kokemuksiini ja muihin asioihin?
  • Muuttuivatko käsitykseni jostain asiasta?
  • Mitä ajatuksia ja pohdintoja käsitelty aihe minussa herätti?
  • Mistä haluaisin lisätietoja? Mistä niitä löytyy?
  • Mikä jäi epäselväksi? Mistä löydän vastauksen?
  • Millä tavalla opiskelin? Hahmottuiko kokonaisuus ja löysinkö pääasiat?
  • Olenko tyytyväinen opiskeluuni? Jos en, mitä pitäisi muuttaa?
  • Olenko saavuttanut asettamani tavoitteet?

Esseevastauksen kirjoittaminen

Esseenkirjoitustaitoa tarvitset, paitsi reaaliaineen kurssikokeissa, myös ylioppilaskirjoi- tuksissa ja jatko-opiskelupaikkojen valintakokeissa.

Taitavasti rakennettu essee vastaa loogisesti annettuun tehtävään siten, että siinä myös näkyy opiskelijan kyky ajatella ja ymmärtää asiat.

Seuraavassa on joitakin hyödyllisiä ohjeita hyvän esseevastauksen aikaansaamiseksi:

  • Lue tehtävä huolellisesti. Mieti tarkasti, mitä siinä käsketään tehdä.
  • Varmista, onko tehtävä moniosainen. (esim. vertaa…ja pohdi…)
  • Ole erityisen tarkka, jos tehtävänannossa käsketään vertailla, arvioida, pohtia tms.
  • Toimi ohjeen mukaan!
  • Aloita vastauksen hahmottelulla suttupaperille. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
  • Listaa esim. vastaukseen liittyvät avainsanat tai tee mind map. Näin saat rajattua vastauksen ja hahmotettua, miten asiat liittyvät toisiinsa.
  • Suunnittelun avulla mahdollistuu looginen, eheä vastaus, jossa asiaa on käsitelty monipuolisesti.
  • Osoita ymmärtäväsi asiat kirjoittamalla asioista omin sanoin ja siten, esittelet ja analysoit tietoja ja teet johtopäätöksiä. (Hyviä kysymyksiä pitää mielessä ovat esim. mitä tapahtui, miksi se tapahtui ja mitä siitä seurasi.)
  • Muista perustella hyvin kaikki väitteet ja mielipiteet.
  • Ole kriittinen niin oppikirjan tekstiä kuin omia mielipiteitäsikin kohtaan. Näe molemmissa niiden vahvuudet ja heikkoudet.

Lisää vinkkejä ja tietoa löydät seuraavasta todella hyvästä kirjauutuudesta:

Sari Lindblom-Ylänne, Kirsti Lonka & Virpi Slotte: Aiotko opiskelijaksi? (Edita)