IV valistus - kohti uutta yhteiskuntaa

Muistiinpanoja aihealueesta, valistus

Tekijä: Mikko Palonen
Valistus
  • 1700-luvun merkittävin aate- ja kulttuurisuuntaus
  • Ihannoi järkeä ja kokemusta
  • Järjen avulla yhteiskunta ja valtio voidaan muuttaa paremmiksi
  • Kritisoi kirkkoa, itsevaltiutta, etuoikeutettua yläluokkaa ja yhteiskunnan epäkohtia
  • Pyrki vapauttamaan ihmisen auktoriteettien vallasta
  • Taisteli taikauskoa vastaan
  • Aatteelle yhteistä muutosvaatimus

 
Valistuksen taustalla 

  • renessanssin yksilöllisyyden korostus
  • luonnontieteiden vallankumous
John Locke  (1632-1704)
  • Valistuken "oppi-isä"
  • Ihmiset syntyvät tasa-arvoisina, luonnolliset oikeudet (hengen, vapauden ja omaisuuden turva)
  • Yhteiskuntasopimus
  • Lainsäädäntövalta kansanedustuslaitokselle ja lakien toimeenpanovalta hallitsijalle
  • Huono hallitsija voidaan vaihtaa

Paroni de Montesquieu (1689-1755)

  • Halusi luoda vastapainon vahvalle kuninkaalle
  • Vallan kolmijako-oppi, valta jaettava toisistaan riippumattomille elimille:
    • Lainsäädäntövalta
    • Toimeenpanovalta
    • Tuomiovalta 

Rousseau (1712-78)


  • Uskoi suoraan kansanvaltaan 
  • Yhteiskuntaa pitää ohjata ”yleistahto”
  • Yksityisomistus tuhoaa yleistahdon 
  • Vapaan kasvatuksen puolestapuhuja

Voltaire (1694-1778)

  • Valistunut itsevaltius on tehokkain tapa järjestää hallinto
  • Jyrkkä kirkon arvostelija
  • puheidensa vuoksi istui Bastiljin vankilassa

Valistuksen suhde vieraisiin kulttuureihin
  • Syntyy käsitys rotujen erilaisista luonteista
  • Muut kulttuurit kuvattiin Eurooppalaisia primitiivisempinä
  • “Jalo villi” käsitteen synty
    • alkuperäiskansat nähtiin villeinä, mutta niiden luonnonläheisyyttä ihailtiin.
    • edustivat menneisyyden aikakautta, jota kehitys ei ollut turmellut.

Valistusajan taide
  • Ranska oli koko 1700-luvun johtava kulttuurimaa
      • Versaillesin hovi
      • Pariisi muodin keskus
      • Ranskan kieli syrjäytti latinan
  • Matkakirjallisuus, (Daniel Defoen: Robinson Crusoe)
  • Rokokoo korvasi barokin

Valistuksen poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset:
  • sääty-yhteiskunnan hajoaminen
  • yhteiskunnallisten uudistusten alkaminen sekä vapauksien ja tasa-arvon edistyminen
  • Locken ajatus siitä, että valta kuuluu kansalle, loi pohjaa demokratian kehittymiselle
  • Montesquien ajatus vallan kolmijaosta
  • kansalaisten asenne yhteiskuntaa kohtaan alkoi muuttua; alamaisuuden tilalle osallistuva kansalainen
  • julkisen keskustelun ja yleisen mielipiteen merkitys kasvoi
  • valistuksen vaikutus poliittiseen liberalismiin 1800-luvulla.
Valistuksen vaikutukset tieteeseen ja talouteen
  • Rationaalisen hyödyn korostaminen yhteydessä teollistumiseen 1700- ja 1800-luvuilla
  • Adam Smith ja taloudellinen liberalismi
  • ”valistuksen projektit”: tieteen aseman vahvistuminen ja edistysuskon nousu
  • koulu ja oppivelvollisuus valistuksen projektina: koulussa hankitaan ja jaetaan tietoa.

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti