III Uuden ajan murros

Muistiinpanoja, aihealueesta uuden ajan murros

Tekijä: Mikko Palonen

Renessanssi

  • antiikin kulttuuria ihannoiva ja keskiaikaista kulttuuria väheksyvä kulttuurikausi (antiikin ”uudelleen syntyminen”); alkoi Pohjois-Italiasta 1300-luvun alussa, kukoisti 1400-1500-luvuilla ja päättyi 1600-luvun alkupuolella
 Miksi renessanssi syntyi juuri Pohjois-Italiassa 1300-luvulla?
  • Ristiretket kulkivat Pohjois-Italian kautta ja synnyttivät uusia kauppareittejä.
  • Kaupunkien kasvu ja kaupan elpyminen loivat uutta varallisuutta ja rahatalous elpyi.
  • Pohjois-Italian itsenäiset kaupunkivaltiot ja niiden ruhtinaat kilpailivat ja korostivat asemaansa palkkaamalla hoveihinsa taiteilijoita ja tiedemiehiä.
  • Myös katolinen kirkko lähti mukaan vallan korostamiseen ja maallistui.


Renessanssi, Eurooppalaisen kulttuurin kultakausi?

Puolesta:

  • kulttuurin kehitystä tapahtui paljon, esimerkiksi taide kehittyi
  • uteliaisuus ja uusi tiedekäsitys johtivat tieteiden kehittymiseen
  • antiikin kulttuurin elvyttäminen ja ihannointi
  • merkittäviä taiteilijoita, joiden teoksia ihaillaan tänäkin päivänä
  • yksilöllisyyden korostus
  • järjen ja oppineisuuden korostus
  • kulttuurilla oli paljon tukijoita ja sillä osoitettiin varallisuutta

Vastaan: 

  • aikakautta ihannoitu kritiikittömästi samaan tapaan kuin antiikkia
  • renessanssi ei juuri koskenut tavallista kansaa
  • renessanssi sijoittuu osin keskiajalle, jota renessanssin edustajat pitivät pimeänä aikakautena
  • yksilöllisyyden korostus alkoi jo keskiajalla
  • naisen asema ei parantunut
  • uskomus astrologiaan ja magiaan oli edelleen vahvat
  • sodat ja kilpailu kaupunkivaltioiden kesken tekivät aikakaudesta väkivaltaisen
  • yleisnerojen merkitystä on ylikorostettu (esimerkiksi da Vinci)

Reformaation taustasyyt
  • Paavien pröystäilevä tapa hallita katolista kirkkoa ärsytti protestantteja.
  • Katolista kirkkoa arvosteltiin esim. anekaupasta ja verovapaudesta, ahneudesta ja vieraantumisesta kristinuskon perussanomasta.
  • Luther halusi herättää keskustelua tilanteesta, mutta katolisen kirkon jyrkkä vastareaktio kärjisti tilanteen avoimeksi vastakkainasetteluksi.
  • Kirjapainon avulla Lutherin ajatukset levisivät ympäri Eurooppaa ja ne saivat aikaan kansanliikkeen katolista kirkkoa vastaan.

Barokki
  • vallitseva tyylisuunta 1500-luvun jälkipuoliskolta 1700-luvun alkuun. 
  • katolisen kirkon, itsevaltiaiden, aateliston ja varakkaiden porvareiden taidetyyli 
  • kirkolla pyrkimys kuvata uskonnollista tunnetta
  • Itsevaltiaat kuvasivat hallitsijan mahtavuutta
  • Barokin arkkitehtuurissa jatkui antiikin ihannointi, esimerkiksi pylväät, kupolit ja patsaat olivat yleisiä. 
  • suosi myös koukeroista ja ylitsepursuilevaa tyyliä, esimerkiksi spiraalipylväät
  • maalaustaiteessa voimakkaat valon ja varjon erot, paljon liikettä sekä tunnetta
  • sisustuksessa käytettiin tummia värejä, huonekalut olivat raskaita ja näyttäviä. 
  • Pukeutumismuoti oli mahtipontista ja suureellista esimerkiksi peruukit olivat suuria. Lisäksi käytettiin raskaita kankaita, isoja koruja ja vaatteissa turkisreunuksia.
  • suosi useiden taidelajien yhdistämistä sekä kokonaistaideteoksia (ooppera, puutarhat)
  • ensimmäinen maailmanlaajuinen tyylisuunta

Luonnontieteellisen maailmankuvan synty
  • Ajatus siitä, että kaikki tiedetään jo, muuttui uuden tiedon etsinnäksi. 
  • Tietoa yritettiin hankkia järkeilemällä (rationalismi) sekä omilla havainnoilla, kokeilla ja kokemuksilla (empirismi). 
  • Useat 1500–1600-lukujen uudet havainnot ja tutkimustulokset olivat ristiriidassa aristoteelisen maailmankäsityksen kanssa.

Taustatekijät
  • Useat uudet tähtitieteen havainnot nakersivat vanhaa aristoteelista käsitystä maailmankaikkeudesta.
  • Tähtitiede osoitti vääräksi muun muassa vanhan käsityksen siitä, että maa on kaiken keskipiste ja taivas on muuttumaton.
  • Isaac Newtonin myötä syntyi mekanistinen maailmankuva, joka perustui matematiikkaan, kokeisiin ja havaintoihin. 
  • Kirjapainotaito ja tieteellisten seurojen yleistyminen edistivät uusien käsitysten leviämistä ja siten maailmankuvan muuttumista.

Ajatus Eurooppalaisuudesta syntyy
  • Turkkilaiset valloittivat Konstantinopolin 1453, mikä lisäsi kristikunnan yhtenäisyyttä.
  • Eurooppa-käsitteen käyttäminen näkyi kartoissa. 
    • Eurooppa kuvattiin todellista suurempana ja kaiken keskipisteenä. 
  • Löytöretket lisäsivät eurooppalaisten ylemmyydentunnetta ja muuttivat käsitystä maapallosta ja Euroopasta osana sitä.