I Antiikin ihminen

Uskonnon merkitys antiikin Kreikassa

Tekijä: Mikko Palonen

Pohtikaa, heijastuiko antiikin Kreikassa uskonto jotenkin alla oleville elämän osa-alueille, ja jos heijastui, niin miten?


  • luontokäsitys
  • myytit
  • arkkitehtuuri
  • kuvanveisto
  • kauneuskäsitys
  • filosofian synty
  • teatteri
  • urheilukilpailut
  • juhlat
  • kirjallisuus
  • arkipäivä
  • ennustaminen
  • politiikka
  • kieli
  • orjuus
  • naisen asema
  • homoseksuaalisuus

Tehtäviä roomalaisesta kulttuurista

Tekijä: Mikko Palonen
Tee alla olevat tehtävät kirjallisesti omaan tekstitiedostoon.

1.
Esineissä heijastuu aikakauden kulttuuri ja maailmankuva. Tutustukaa alla olevien tehtävien avulla roomalaiseen taiteeseen ja arkkitehtuuriin.

a). Tutustu alla olevaan tiedostoon
("mitä kuvat kertovat Roomasta") ja tee sieltä löytyvä tehtävä
b). Tutustu kahteen esimerkkiin roomalaisesta insinööritaidosta:
Segovian vesijohto ja Colosseum.Luonnehdi niiden arkkitehtuuria ja pohdi, miksi kohteita voidaan pitää esimerkkeinä roomalaisesta kulttuurista.

2. Lue alla oleva teksti antiikin hevosajoista ja vastaa tehtävään: Vertaa antiikin Rooman hevosajoja tämän päivän formulakisoihin. Mitä yhtäläisyyksiä löydät?

Ennen tekstin lukemista voit katsoa oheisesta linkistä pari minuuttia Ben Hur-elokuvan tulkintaa antiikin hevostajoista.

Antiikin hevosajot

Antiikin Roomassa ja Konstantinopolissa järjestettiin formula-ajojen kaltaisia kilpailuja. Sana sirkus tulee Rooman suuresta Circus Maximus-kilpa-ajoareenasta, joka toimi muiden areenoiden esikuvana. Circus Maximus oli 600 metriä pitkä ja 200 metriä leveä, ja katsomoon mahtui arvioiden mukaan 180 000–250 000 henkeä. Ajorata oli soikea, ja kilpailijoiden tuli jatkuvasti kiinnittää huomio tekniikkaansa, seurata takana tulevia kilpailijoita ja saada hevosestaan kaikki mahdollinen voima irti. Erityisesti radan keskivallin päässä olevan pylvään ohittaminen oli vaikea kohta, koska rata kapeni sillä kohden. Kilpailijat saattoivatkin ruhjoutua siihen ja menettää henkensä.

Kilpa-ajot olivat aikanaan julkista viihdettä ja hevosajajat saivat osakseen ihailua: suuret tunteet, innokkaat fanit, rahakkaat miehet ja vähäpukeiset naiset parveilivat kilpa-ajoissa. Historioitsija Jerome Carcopino kuvaa ajojen tunnelmaa seuraavasti: Yleisö tempautui tuohon tunnelmaan heti kun tomu alkoi tupruta vaununpyörien jäljissä, ja viimeisen kierroksen loppuun asti katsojien mielet täytti toivo ja pelko, epävarmuus ja kiihko. Mikä tuska pienemmänkin epäonnen sattuessa! Mikä riemu, kun merkkipylväät oli sivuutettu ilman törmäystä!

Suuria voittajia ihailtiin, arvostettiin ja kunnioitettiin suuresti. Suurten voittajien kuvia jäljennettiin seiniin, rakennettiin patsaita ja runoilijat sepittivät heistä ylistäviä runoja. Parhaimmat ajajat keräsivät taidoillaan myös suuren omaisuuden. Esimerkiksi Diocles voitti 24-vuotisen uransa aikana noin 3000 kilpailua kaksivaljakolla ja lähes 1500 kertaa neli- ja monivaljakolla. Kun hän lopetti uransa oli hän ansainnut ajotaidollaan noin 35 miljoonaa sesteriusta.

Rooman valtakunnan parhaaksi ajajaksi mainostettu Perfyrios Kalliopas hallitsi kilparatoja lähes neljäkymmentä vuotta 500-luvulla. Carcopino kuvaa roomalaisten suhtautumista ajoihin seuraavasti:Roomalaisyleisö nautti juuri vaikeuksista, jotka panivat sen tunteet kuohumaan. Se oli hullaantunut näihin näytäntöihin, joissa kaikki oli omiaan kiihottamaan uteliaisuutta ja tempaamaan mukaansa: väentungos, jossa jokainen ajautui muiden mukana, uskomaton pukuloisto, parfyymit ja vaatteiden värikylläisyys, vanhojen uskonnollisten menojen pyhyys, keisarillisen majesteetin henkilökohtainen läsnäolo, kilpailijoita vaanivat vaarat ja vaikeudet, kilpailujen odottamattomat käänteet - koko tuo näytelmä, jossa pääsivät oikeuksiinsa hevosten voima ja kauneus, niiden kallisarvoiset varusteet ja täydellinen harjaantuneisuus sekä ennen kaikkea ajajien ja ratsastajien taito ja uljuus.

Kilpailijat olivat järjestäytyneet ajopuolueisiin. Neljä ajopuoluetta olivat vihreä, sininen, punainen ja valkoinen. Niitä tukivat yksityiset rahoittajat. Myöhemmin myös keisarit vastasivat puolueiden rahoituksesta. Puolueet hankkivat ja rahoittivat ajajien palkat sekä hevosten hankinnan. Kyvykkäitä ohjastajia saatettiin rahalla houkutella vaihtamaan ajopuoluetta. Kilpahevosia puolueet hankkivat kaikkialta Italian, Kreikan, Afrikan ja etenkin Espanjan hevostalleista.

Hevosia alettiin harjoituttaa kilpailuihin kolmivuotiaina ja viisivuotiaina ne olivat valmiita kilparadalle. Hyvät kilpahevoset niittivät myös mainetta ympäri valtakuntaa. Raha virtasi antiikin ajoissa ja myös katsojat sijoittivat rahojaan vedonlyönnissä, toivoen oman ajopuolueensa voittavan. Jonkin valjakon voitto hyödytti aina jotakin ja köyhdytti jotakin toista.

Ryhmätyö: antiikin uskonto, demokratia ja tiede

Tekijä: Mikko Palonen
Uskonto
  1. Kuvailkaa Kreikan uskonnon yleispiirteitä.
  2. Mitä tarkoittaa myyttinen maailmankuva?
  3. Keksikää adjektiiveja, jotka kuvaavat antiikin Kreikan jumalmaailmaa.
  4. Miten uskonto näkyi kreikkalaisten arkipäivässä?
  5. Mikä merkitys urheilulla oli kreikkalaisille?
  6. Mikä merkitys teatterilla oli kreikkalaisille?
  7. Pohtikaa, miten Kreikan teatteriperinne näkyy nykypäivänä.

Demokratia
  1. Miten Kreikan talous osaltaan selittää demokratian syntymisen?
  2. Miten sotilaalliset tekijät selittävät demokratian syntymisen?
  3. Miten ja minkälaisissa elimissä yhteisiä päätöksiä tehtiin?
  4. Millaisin eri keinoin yritettiin taata, että kaikilla päätöksentekoon oikeutetuilla oli samanlaiset mahdollisuudet osallistua politiikkaan?
  5. Miten antiikin demokratia erosi meidän aikamme demokratiasta?
  6. Kuvaile naisten asemaa antiikin Kreikassa.
  7. Miksi demokratia joutui vähitellen kriisiin 300-luvulla eaa.?
  8. Pohtikaa, miten Kreikan demokratiaperinne näkyy nykyaikana.

Filosofia
  1. Minkälaisia edellytyksiä Kreikassa oli filosofian synnylle?
  2. Keitä olivat niin sanotut luonnonfilosofit? Esitelkää joitain esimerkkejä heidän teorioistaan.
  3. Keitä olivat niin sanotut sofistit? Miksi heitä toisaalta kunnioitettiin, toisaalta halveksittiin?
  4. Mikä oli Sokrateen päämäärä? Miksi hän keräsi itselleen sekä paljon ihailijoita että paljon vihamiehiä?
  5. Mistä Platon on jäänyt historiaan?
  6. Miksi Aristotelesta pidetään kaikkien aikojen merkittävimpänä filosofina?
  7. Mikä oli filosofian synnyn merkitys länsimaiselle kulttuurille?
  8. Pohtikaa, miten Kreikan filosofian perinne näkyy nykypäivänä.

Muistiinpanoja aihealueesta Antiikin ihminen

Tekijä: Mikko Palonen
Antiikin Kreikan arkkitehtuuri
  • Arkkitehtuuri oli kaikissa Kreikan kaupunkivaltiossa ja koko Välimeren alueella hyvin samanlaista, sillä innovaatiot levisivät kauppa- ja vesireittien välityksellä.
  • Tyypillistä antiikin Kreikan arkkitehtuurille on päätykolmio ja pylväiköt.
  • Vahvat pylväiköt kannattelivat kattorakenteita.
  • Kreikkalaiset temppelit ja julkiset rakennukset olivat yleensä maalattuja tai koristeltuja voimakkailla väreillä. Ajan myötä maalipinta on kulunut pois.
Hellenismi
  • Aleksanteri Suuren valloituksista (323 eaa.) seurannut kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin sekoittuminen. Päättyi vuonna 30 eaa. Rooman valloittaessa Egyptin.
  • Alue:
    • Kreikka, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka

Hellenismin vaikutus länsimaiseen kulttuuriin
  • polisten tilalle itsevaltaiset kuningaskunnat, joiden johtajia palvottiin jumalkuninkaina
  • kauppa kukoisti ja rahatalous levisi aikaisempaa laajemmalle alueelle
  • kreikkalaisjumalat korvautuivat mysteeriuskonnoilla
  • Tieteitä, taiteita ja kulttuuria arvostettiin ja kehitettiinvanhat
    • Uusia filosofisia koulukuntia (epikurolaisuus, stoalaisuus)
    • Tieteiden kehittyminen (Ptolemaioksen maailmankuva)
    • lääketiede (Hippokrates)
  • Ateenan aseman antiikin keskuksena peri Egyptin Aleksandria, jonka kirjaston 700 000 kirjakääröön oli koottu suuri osa antiikin tiedosta.
  • kreikkalaiset ja hellenistiset ajatukset ja asiat levisivät Roomaan, ja jäivät vaikuttamaan länsimaiseen kulttuuriin.

Roomalainen kulttuuri
  • kulttuurivaikutteita valloittamiltaan alueilta
  • arkkitehtuuri ja taide yleisilmeiltään kreikkalaista
  • henkinen sivistys Kreikasta
  • teatteri ja urheilu ei yhtä merkittävää kuin Kreikassa
  • yhteiskunnallinen asema perustui syntyperään, varallisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin
  • naisen asema parempi kuin Kreikassa
  • väkivalta olennainen osa kulttuuria
  • omaksuivat Kreikan jumaltarut, nimesivät jumalat uudelleen. Jättivät jumalille vain käytännölliset ominaisuudet
  • suurimmat saavutukset liittyivät imperiumin käytännölliseen johtamiseen: 
    • insinööritaito: tieverkostot, viemärit, rakennukset
    • betoni, holvikaari
    • latinasta virallinen kauppakieli
    • yhtenäinen lakikokoelma (kahdentoista taulun lait)