Etelä-Helsingin kansalaisopisto (ETKO)

Aamuliikuntaa Laivurin studiossa, Laivurinkatu 35

Maanantai   Opettaja  
09:15-10:15 Astangajooga Nina Hokkanen Ilmoittaudu tästä
10:30-11:30  Joogan peruskurssi senioreille Nina Hokkanen Ilmoittaudu tästä
11:45-13:00 Lempeä lounasjooga Jepa Pihlainen Ilmoittaudu tästä
Tiistai      
09:00-10:00 Aamuasahi Jore Marjaranta Täynnä
10:30-11:30 Joogaa senioreille A Heidi Hakkarainen Täynnä
11:45-12:45 Joogaa senioreille B Heidi Hakkarainen Ilmoittaudu tästä
13:00-14:00 Pilatesta senioreille Heidi Hakkarainen Täynnä
Keskiviikko      
09:30-10:30  Vanhempi - vauva -jooga Reetta Sojakka Ilmoittaudu tästä
11:00-12:00 Yin jooga B Reetta Sojakka Ilmoittaudu tästä
12:30-13:45 Lounaspilates A Annaleena Anteroinen Ilmoittaudu tästä
Torstai      
08:45-09:45 Aamun lempeä hatha Satu Tahvanainen Ilmoittaudu tästä
10:00-11:00 Asahin aamualkeet A Yrjö Mähönen Täynnä
11:15-12:15 Asahin aamualkeet B Yrjö Mähönen Täynnä
Perjantai      
09:00-09:45 Hiit - kovatehoinen intervallitreeni Annika Kopra Ilmoittaudu tästä
10:00-11:00 Rentouttava alkeispilates Annika Kopra Täynnä
11:15-12:15 Lounaspilates B Annika Kopra Täynnä

Ilmoitustaulu

Kansanvalistusseura ja Etelä-Helsingin kansalaisopisto allekirjoittivat yhdistymissopimuksen

Tekijä: Sari Hormio

Yhdistyminen.jpg
Kansanvalistusseura ja Etelä-Helsingin kansalaisopisto allekirjoittivat yhdistymissopimuksen – Urbaani paikallisuus ja kansainvälisyys mahdollistavat uudet innovaatiot

Kansanvalistusseura 8.8.2019, 13:30
 

Kansanvalistusseura sr. ja Etelä-Helsingin kansalaisopiston nykyinen ylläpitäjä allekirjoittivat yhdistymissopimuksen 8. elokuuta 2019. Yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa 1. tammikuuta 2020, ja tätä varten Kansanvalistusseura on hakenut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kansalaisopiston ylläpitolupaa.

Yhdistyminen vahvistaa digitaalisten oppimisympäristöjen, elinikäisen oppimisen innovaatioiden ja koko vapaan sivistystyön sektorin toiminnan kehittämistä.

– Olemme iloisia päästessämme entistä lähemmäs toimintamme kohderyhmiä, kuten vapaan sivistystyön opiskelijoita ja opettajia. Tämä luo uusia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen innovaatioiden kehittämiseen ja koko vapaan sivistystyön sektorin toiminnan edistämiseen Suomessa, toteaa Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja Lauri Tuomi.

Yksi esimerkki uusista ideoista on pureutua erityisesti kaupungistumisen vaikutuksiin elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Etelä-Helsingin kansalaisopisto toimii siihen erinomaisena oppimisen kehittämis- ja kokeiluympäristönä.

– Yhdistyminen lisää mahdollisuuksia kehittää kurssipalvelujen saatavuutta ja monipuolistaa niin tarjontaa kuin opetusta. Näin pystytään lisäämään yksilötason hyvinvointia ja toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Erityisen ilahtuneena tervehdin tilaisuutta hyödyntää Kansanvalistusseuran kansainvälisiä verkostoja tutkiaksemme erilaisia urbaaniin toimintaympäristöön kehitettyjä malleja. Kokeilukulttuuri vahvistuu, kuvaa Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtori Minna Prunnila.

Kansanvalistusseura (KVS) on maan vanhin, vuonna 1874 perustettu sitoutumaton sivistysjärjestö. Säätiö toimii elinikäisen oppimisen asiantuntija- ja palveluyhteisönä. Vaikuttamistyötä tehdään Suomessa ja kansainvälisesti. KVS hallinnoi etäkoulu Kulkuria, joka on digitaalisen oppimisen edelläkävijä Suomessa. Lisäksi KVS julkaisee kolmea mediaa, ylläpitää eurooppalaisen aikuiskasvatusjärjestö EAEA:n (European Association for the Education of Adults) viestintäyksikköä ja kehittää sivistysinnovaatioita mittavan hanketoiminnan kautta.

Yhdistymisen myötä Kansanvalistusseurassa

  • opiskelee noin 4 000 opiskelijaa vuosittain
  • työskentelee noin 100 tuntiopettajaa ja 17 muuta henkilöstön jäsentä
  • syntyy lisää innovaatio- ja kehittämistoimintaa
  • on vahvempaa kansainvälistä ja eurooppalaista vaikuttamista.

Lisätietoja:
Lauri Tuomi, toimitusjohtaja, Kansanvalistusseura sr. (KVS), 050 47 69 977,
Minna Prunnila, toiminnanjohtaja-rehtori, Etelä-Helsingin kansalaisopisto, 050 3447830.

Uusi tutkimus osoittaa: kansalaisopisto-opiskelulla positiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle

Tutustu tutkimukseen KANSALAISOPISTON AIKUISOPISKELIJAT LUOKKAKUVASSA Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Jyri Manninen. KANSALAISOPISTOJEN LIITON JULKAISUJA 3

"Kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita."

Mikä on juuri sinulle sopiva kielikurssi?

Kielitaidon rakentaminen alkaa yleensä alkeiskurssilta. Lähtötaso on 0 ja tavoitetaso A1.1.
Alkeiskurssin jälkeen opiskelija jatkaa kurssilla, joka on nimetty "kehittyvä alkeiskielitaito". Taitotaso on edelleen A1 eli edelleen A1.1, A1.2 tai A1.3. A1 taitotaso saavutetaan 2-3 vuoden opiskelun jälkeen.

Seuraava taitotaso on perstaso eli A2, se on jaettu kahteen osaan. Perustaso vastaa lähinnä lukion lyhyen kielen oppimäärää. Sen saavuttaminen kestää 4-5 vuotta.

Kolmas taso on keskitaso eli B. B1-tasolla opiskelija on itsenäinen kielenkäyttäjä, joka pystyy keskustelemaan vieraalla kielellä. B2-taso vastaa lähinnä lukion pitkän kielen oppimäärää.

C-taso on ylin taso ja kielenkäyttäjä tässä vaiheessa jo taitava.

Lisätietoa taitotasoista eli kuvaukset:

Perustaso A1: "Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa"
A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta
A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito
A1.3 Toimiva alkeiskielitaito
Kaikkien alkeiskurssien lähtötaso on 0 eli mitään aiempia opintoja ei tarvita. Perustason opinnot alkavat ääntämisen ja perusrakenteiden opettelusta. Pääpaino on käytännön kielitaidossa kaikki sen eri osa-alueet huomioiden. Kursseilla opitaan selviytymään arkielämän tilanteissa, jotka liittyvät omaan elämään mm. esittäytymään, tekemään itseä koskevia kysymyksiä ja vastaamaan niihin sekä käymään yksinkertaisia keskusteluja. Taitotaso A1 saavutetaan 2-3 v. opiskelun jälkeen.

Perustaso A2: "Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta"
A2.1 Perustaidon alkuvaihe
A2.2 kehittyvä peruskielitaito
A2-tasolla pystytään keskustelemaan tämän hetken asioiden lisäksi myös menneistä ja tulevista, esim. kertomaan perheestä, ympäristöstä ja ammattiin liittyvistä yksinkertaisista asioista. Taitotaso A2 saavutetaan n. 4-5 v. opiskelun jälkeen.
Perustaso vastaa lähinnä lukion lyhyen kielen oppimäärää.

Keskitaso B1: "Selviytyminen arkielämässä"
B1.1 Toimiva peruskielitaito
B1.2 Sujuva peruskielitaito
Keskitasolla täydennetään ja syvennetään perustason opintoja aiemmin opittua kerraten ja täydentäen sekä erityisesti puhevalmiutta ja -rohkeutta kehittäen. Tavoitteena on peruskieliopin hallinta ja selviytyminen vaivatta kielialueella matkustettaessa. B1-tasolla pystytään kuvailemaan kokemuksia, tapahtumia, toiveita ja tavoitteita sekä perustelemaan mielipiteitä.

Keskitaso B2: "Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa"
B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso
B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito
B2-tasolla tavoitteena on selviytyminen vaivatta erilaisissa työelämän tilanteissa. Vuorovaikutus syntyperäisten kanssa on sujuvaa ja spontaania. Tällä tasolla ymmärtää vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä ja pystyy kirjoittamaan yksityiskohtaisesti hyvinkin erilaisista aiheista.
Keskitaso vastaa lähinnä lukion pitkän kielen oppimäärää.

Ylin taso: "Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa"
C1-C2 on taitavan kielenkäyttäjän taso.