1.5 Suoma álbmotlaš lihkadeapmi

Lönnrot – suomagielat mearkaolmmái

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot
lei eret Sammattis Uusimaas. Su duogáš lei earálágan go Runeberga, Snellmana ja Topeliusa. Son bođii suomagielat bearrašis eaige hupman ruoŧagiela. Áhčči lei gili bivttasgoarru. Son ii suitán (kyennyt) sáddet bártnis skuvlii, vaikko buohkat ledje fuomášan gándda attáldagaid. Juo guđajahkásažžan Elias luittii lohkamiin olggul guhkes bihtáid katekismusa. Áhčči behttui, go su bártnis ii orron šaddamin bivttasgoarru. Nuba son sáddii Eliasa skuvlii, fuolkkit ja oahppásat ledje veahkkin lágideamen gándda skuvlabálgá ala. Ii dasge orron šaddamin mihkkige, go gánda ii máhttán ruoŧagiela. Ja go Elias lei oahppan ruoŧagiela, de skuvlavázzin nogaiges máŋgii ruđahisvuođa dihte.

Máŋggaid váttisvuođaid maŋŋá Elias Lönnrot beasai lohkagoahtit allaoahpahagas seamma jagi go Runeberg. Son logai moanaid ávdnasiid ja gárvvásmuvai doavttirin. Logadettiin son lei ain bargan ruovttuoahpaheaddjin Lauko gárdimis Vesilahtis, gos merkii bajás iežas vuosttas álbmotdivtta, Elina sorbmen -balláda. Son lei maid beroštuvvan álbmotdiktemis, mas son čálii nákkosgirjjistis.

Lönnrot barggai eallimistis áigge máŋga čoagginmátkki (patikkamatkaa) birra Suoma. Son vážžii, čuoiggai ja sugai guhkes mátkkiid. Son oahpasmuvai diktalávluide (runonlaulajiin) ja merkii sin lávllut bajás.
Lönnrot jáhkii, dego earátge dan áigge, ahte gávdnon divttat ledje bihtát oktilaš muitaleaddji diktaduojis, eposis. Dat lei áiggiid mielde bieđganan, muhto das ledje vel oasážat sierra diktalávluid muittus. Dáin oasážiin Elias Lönnrot čohkkii Kalevala, dat lei govvideami Kalevala ja davviguovllu álbmogiid dáistaleamis ja máilmmi riegádeamis. Kalevala bohciidahtii ollu fuopmášumi. Suopma lei fidnen iežas álbmoteposa, mii govvidii suopmelaččaid álbmotluonddu ja -vuoiŋŋa.

Kalevala bajidii suopmelaččaid iešdovddu, lážii vuođu suomakultuvrra ovdáneapmái ja duođaštii, ahte suomagiella dohkkii maid kulturgiellan. Seammás dat lei suomakultuvrra vuosttas mearka máilbmái, ja dan maŋŋá Kalevala lea jorgaluvvon buohkanassii 35 gillii. Lönnrota áigodahkan Kalevala ipmirduvvui historjjálaš duodjin, olbmot jáhkket ahte girjji persovnnat leat duođas eallán don doložis. Dal mii ipmirdit ahte Kalevala lea myhtalaš govvideami Suoma álgoáiggiin. Kalevala maŋŋá Lönnrotas bođii Kanteletar-girjji ja son vuođđudii vuosttaš suomagielat aviissa, Mehiläinen.

Gallen-Kallela_The_defence_of_the_Sampo.png Lönnrot lei máŋggabealat olmmái. Son lei doaimmaheaddji, gielladieđa dutki ja sálbmadivttaid ođasmahtti. Son ja Mikael Agrigola leigga Suoma girjegiela áhčit. Lönnrothii suomagiella lei dehálaš ášši ja son anii giela iežas kultuvra eaktun. son gáibidii ahte olbmot ferte oažžut geavahit suomagiela áššiid dikšodeddiin, oahpahusas ja almmuhit girjjálašvuođa.

Lönnrot almmuhii 1880 Suopmelaš-Ruoŧŧelaš sátnegirjji, mas ledje badjel 200 000 sáni. Son almmuhii maid anárašsámegiela sátnegirjji ja giellaoahppagirjji. Autonomiija álggus suomagiel sániid ledje leamaš sullii 6000-8000. Lönnrot barggai aŋgirit ođđa sániiguin. Son lea hutkan omd. suomagiel kuume (feber), kirjallisuus (girjjálašvuohta), kieltolaki (gieldinláhka) sániid mat leat mis ain anus. Dieđusge son hutkkai, maid dakkár sániid, mat eai boahtán atnui nugo omd. aikaloma, eloraha, juomahätä ja itseikkö.

Máŋggabealat Topelius

Sakari Topelius lei girječálli, aviisaalmmái ja historjjá professor. Songe lei riegádan ruoŧagielat Nuortabađaeatnamis ja son čálii ruoŧagillii.Topelius studerii Helssegis.Vaikko son lei ruoŧagielat, de válddii juo dalle stuđeantan čavges suomaálbmotlašvuođa (čearddalaš) linnjá, man mielde Suomas galggai leat dušše okta álbmot ja okta giella. Maŋŋelis son luobai dákkár čavges jurddašanvuogis ja dajai, ahte ovttagielalašvuhtii beassan lei hui áddjás bargu.

Topelius čálligođii vuos divttaid, muitalusaid ja máidnasiid mánáide. Su leatge dávjá lohkan Suoma álbmoga máinnasčeahcin. Buot eanemus lohkkojuvvon máidnasat leat Soahki ja násti ja Prinseassa Vildaruvsu. Topeliusa dovdoseamos historjjálaš romána lea Fealskára muitalusat, mas son govvida Suoma historjjá 1600- ja 1700-loguin sierra seađuide gullevaš olbmuid bokte. Girjji persovnnaid ovttastahttá gonagasa suorpmas, mii sisdoallá issoras diidafámuid. Buohkat oččodit dán suorbmasa, mii galggai addit vuoiggalaš guoddásis buot buori, muhto dušše dihto eavttuiguin.

Vaikko son lei historjjá professor, de son logaldalai allaoahpahagas Suoma eatnandiehtagis ja huksii Suopma-gova, mii lea seilon dássážii. Álbmotskuvllaid várás son čálii Min eana -girjji, mas ledje muitalusat Suoma eatnandiehtagis, historjjás ja luonddus. Lea daddjojuvvon, ahte Min eana -girji lea addán midjiide doahpaga suopmelaš áhčieana. Girjjis leat váldojuvvon logit prentosat, ja dan geavahedje oahppagirjin vel 1950-logus.

Johan Ludvig Runeberg Johan Vilhelm Snellman Elias Lönnrot Sakari (Zacharias) Topelius
álbmotdiktačálli filosofa
stáhtaolmmái
aviisaolmmái
doavttir
vuosttaš
suomagiela professor
diktačoaggi
čálli
historjá professor
čálii ruoŧagillii čálii ruoŧagillii čálii suomagillii čálii ruoŧagillii
juohkehaš lea suopmelaš gielas beroškeahttá suomagiella virgegiellan ruoŧagiela báldii suomagiella heive kultuvragiellan Suoma-gova luovvi
Feanrihkka Stoola muitalusat, Suoma álbmot-lávllu dahkki kultuvrra suomagillii (ee. teahter, girjjálašvuohta ja aviisat) Kalevala Fealskára muitalusat
Soahki ja násti, Prinseassa Vildaruvssu
Min eana