Kuntoutusjärjestelmä

Kuntoutuksen osajärjestelmät ja järjestäjät

Terveydenhuollon kuntoutus

Terveydenhuollon kuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta, nykyisin käytetään rinnakkaisena käsitteenä toimintakykykuntoutus käsitettä. Lääkinnällinen kuntoutus kohdentuu koko väestöön ja sen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia kuntoutouspalveluita ovat neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset, terapiat ja kuntoutusjaksot, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus sekä muut edellä mainittuihin rinnastuvat toimenpiteet. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta on säädetty terveydenhuoltolaissa

Kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia ovat esim. kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitys. Terapiat ja kuntoutusjaksot tarkoittavat esim. fysio- tai toimintaperapiaa, joita (pääsääntöisesti) perusterveydenhuolto järjestää yksilö- ja ryhmätoimintoina. Apuvälinepalvelut kattavat merkittävimmän osan terveydenhuollon kuntoutuksesta. Apuvälinepalveluilla tarkoitetaan apuvälineen sovittamista, käytön opastusta ja lainaamista kuntoutujalle. Apuvälinepalvelut porrastuvat terveydenhuollossa kunnallisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhhoidon kesken.

Lähteitä:
STM lääkinnällinen kuntoutus 

Kuntoutus sosiaalihuollossa

Sosiaalihuollon yleinen tehtävä on sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn edistäminen. Sosiaalihuollon palvelut kohdistuvat koko väestöön ja niiden tavoitteena on erityisesti sosiaalisen selviytymisen ja osallistumisen ylläpito ja kehittäminen. Kuntoutuksen kannalta merkittävää on, että sosiaalihuollon palveluiden ja tukitoiminen suunnittelussa ja myöntämisessä huomioidaan kuntoutuksen suunnitelmat ja että palveluita annetaan kuntoutuksellisella työotteella. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Käytännössä sosiaalinen kuntoutus voi olla esimerkiksi sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämistä, kuntoutuspalveluiden ohjausta, arjessa selviytymisen ja elämänhallinnan ohjausta niin yksilöllisesti kuin ryhmässä. Kohderyhmiä voivat olla esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, pitkäaikaistyöttämät tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. 

Kuntoutuksen kannalta keskeisiä sosiaalihuollon palveluita ja tehtäviä ovat vammaispalvelulain mukaiset toimenpiteet, joita ovat mm. kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen, kuntoutusohjaus sekä henkilökohtainen avustaja. Lisäksi kuntoutuksen kannalta merkittävinä sosiaalihuollon palveluina on hyvä mainita esim. työllistymistä tukevat palvelut, päihdepalvelut, ikäihmisten palvelut ja omaishoidon tuki.

Vammaispalvelulain lisäksi sosiaalihuollon erityistehtäviä sääteleviä lakeja ovat lastensuojelulaki, päihdehuoltolaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. 

Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi sekä selvittää muut nykyisen vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Lakiuudistus ei toteutunut mutta sitä jatkettaneen uuden hallituksen myöt. Tutustu lakiuudistukseen täällä THL

Kunnan sosiaalitoimi on velvoittu osallistumaan kuntouttavan työtoiminnan puittessa yhteistyöhön työ- ja elinkeinotoimiston kanssa.

Lähteitä:
Kuntoutusportti Sosiaalinen kuntoutus, STM kuntouttava työtoiminta 

Kelan järjestämä kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen (Kela) järjestämää kuntoutusta ovat lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus sekä harkinnanvarainen kuntoutus. Kelan järjestemästä kuntoutuksesta säädetään Kelan kuntoutuslaissa  (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista).

Lääkinnällisenä kuntoutuksena Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, moniammatillista yksilökuntoutusta sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Tavoitteena on henkilön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen ja parempi itsenäinen arjessa selvityminen.

Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen on oikeus, jos

  • on alle 65-vuotias
  • on vamman tai sairauden vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa ja osallistua niihin
  • kuntoutuksen tarve kestää vähintään vuoden
  • kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon
  • kuntoutuksen tavoitteet eivät ole hoidollisia, vaan tukevat suoriutumista ja osallistumista.

Lääkinnällinen kuntoutus voi toteutua moniammatillisina kuntoutusjaksoina kuntoutuslaitoksessa tai erilaisina terapioina. Kela järjestää fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa, musiikkiterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, monimuotoryhmäterapiaa, päiväkuntoutusta sekä psykoterapiaa, joka voi olla myös perheterapiaa.

Kelan ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu vajaakuntoisille henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden tai vamman takai olennaisesti heikentyneet tai jos on todennäköistä, että ilman ammatillistan kuntoutusta henkilö joutuisi lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle. Ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat mm. ammatillinen kutoutusselvitys, KIILA-kuntoutus ja ammatilliset kuntoutuskurssit. 

Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela tukee kuntoutukseen osallistumista maksamalla kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa sekä korvaamalla kuntoutuksesta aiheutuvia matkakustannuksia.

Lähteitä:
Kelan kuntoutus sivut
Kuntoutus - tie parempaan elämään. Kuntoutuksen kehittämisohjelma 2015
K
elan julkaisut ja tutkimukset

Kuntoutus tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella

Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella kuntoutuksella tarkoitetaan "sellaista toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla edistetään ja tuetaan kuntoutujan työhönpaluuta ja työssä suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähennetään toimitantakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpidetään ja parennetaan hänen itsenäistä suoriutusmiskykyään". Tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella saatava kuntoutus on vahingoittuneen saamaa korvausta.

Verve on tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden yhteinen palveluyritys. 1.5.2018 Vakuutuskuntoutus VKK ry. ja Verve yhdistyivät, jolloin VKK:n toiminta siirtyi Verven alle. Se avustaa näitä yhtiöitä kuntoutusasioiden valmistelussa, hoitamisessa ja yhdenmukaistamisessa. 

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden järjestämän kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työtapaturman, ammattitaudin tai liikenneturman vammauttamat henkilöt. Kuntoutuksen tavoitteena on tapaturman aiheuttaman menetyksen korvaaminen kuntoutuksen tarjoamin mahdollisuuksin.

Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukaista kuntoutustoimintaa sääteleviä lakeja ovat tapaturmavakuutus-, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-, sotilasvamma-, vahingonkorvaus-, liikennevakuutus- ja potilasvahinkolaki.

Verven kuntoutussuunnittelija suunnittelee vakuutusyhtiön toimeksiantamana vammautuneen henkilön toimintakykykuntoutusta ja ammatillista kuntoutusta. Vakuutusyhtiö siis maksaa kuntoutuksen ja Verve suunnittelee. Käytönnössä kuntoutustoimenpiteet tapahtuvat henkilön oman kunnan terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten organisoimana ja julkisen terveydenhuollon laatimaan kuntoutussuunnitelmaan pohjautuen. Kuntoutustoimenpiteitä ja palveluita ovat esimerkiksi asunnonmuutostyöt, apuvälineet, avo- ja laitoskuntoutus, työkokeilu- ja työhönvalmennus ja uudelleen koulutus.  

Kuntoutus työeläkelakien perusteella

Työeläkelakien perusteella annettava kuntoutus on ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on, että työelämässä oleva tai ollut henkilö pystyisi jatkamaan sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta työssä. Saadakseen työeläkelakien mukaista kuntoutusta henkilön tulee olla vakiintunut työelämään eli hänen tulee olla ollut töissä noin viisi vuotta (lähes) yhtäjaksoisesti.

Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat ammatillisen kuntoutuksen ohjaus- ja neuvontapalvelut, työkokeilu, työhön valmennus, uudelleen koulutus ja elinkeintuki. Ennen ammatillisen kuntoutuksen käynnistymistä selvitetään henkilön sairauteen perustuva työkyvyttömyden uhka objektiivisesti ja laaditaan ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma.

Työeläkejärjestämän mukaisen ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työeläkkeelle siirtyneet tai työkyvyttömyysuhan alaiset henkilöt. Kuntoutuksen tavoitteena henkilön työelämässä jatkaminen tai sinne palaamine.

Työeläkelaitosten kuntoutustoimintaa sääteleviä lakeja ovat työeläkelait.

Lähteitä:
  • Työeläkevakuuttajien, kuten esim. Varma, Ilmarinen ja Keva, tarjoamiin ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ja mahdollisuuksiin.
  • Yksi ammatillisen kuntoutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluita tarjoava yritys-sekrotin toimija on Verve. Tutustu heidän työurapalveluihinsa.
  • Ammatillisen kuntoutuksen työn jakoon tästä.

TE-hallinnon palvelut 

TE-toimiston työllistymisen tueksi tarkoitetut palvelut tai ammatillinen kuntoutus tulevat kyseeseen, jos työnhakijan terveydentila tai elämäntilanne tuovat haastetta työllistymiseen tai työttömyys on pitkittynyt. Palvelutarvetta arvioidaan aina yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa, aina tarvitaan lääkärin lausunto terveydentilasta. TE-toimistolla ei ole varsinaisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja. TE-hallinnon rooli onkin toiminta- ja työkyvyn arvioinnin lisäksi tarvittaessa ohjata osatyökykyinen työnhakija muiden tahojen kuten Kelan järjestämiin ammattillisen kuntoutuksen palveluihin. TE-hallinnosta on mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea ja palkkatukea.  

Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jolla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa sekä luomaan hänelle työllistymisen edellytyksiä. Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunnan sosiaalitoimi tekevät yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. Tutustutu kuntouttavan työtoiminnan käsikirjaan.

Työvoiman palvelukeskus on työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kelan yhteistyöorganisaatio, jonka tehtävänä on auttaa vaikeasti työllistyviä työnhakijoita ja työttömiä työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lähteitä:


Työterveyshuollon kuntoutus

Kuntoutuksen käynnistämisessä työterveyshuollolla on ensiarvoisen tärkeä rooli. Työterveyshuollon tehtävänä on tuottaa työssäkäyvälle väestölle sairautta ehkäiseviä ja hoitavia sekä työkykyä ylläpitäviä palveluita. Työnantajat järjestävät työterveyspalvelut työntekijöilleen joko omalla työtyöterveysasemallaan tai ostamalla palvelut.

Työterveyshuolto, työantaja seuraavat työntekijöiden sairauspäivien kertymistä ja pyrkivät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa arvioimaan tarvitseeko työntekijä työkykynsä ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi kuntoutusta. 30-60-90 -sääntö

Mitä työterveyshuolto on?

Työterveyshuolto on työterveyshuoltolakiin (1383/2001) perustuvaa ehkäisevää terveydenhoitoa.

Työterveyshuoltolainsäädännön perusajatuksena on, että työnantaja käyttää työturvallisuuslain perusvelvoitteiden toteuttamisessa apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta. Työnantajan on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus on kaikilla työnantajilla työpaikan koosta riippumatta.

Sosiaalialan asiantuntijat ja työkykykoordinaattorit ovat ammattilaisia, jotka työterveyshuollon asiantuntijoina voivat selvittää osatyökykyisen työntekijän työhönpaluun mahdollisuuksia, uudelleensijoiusta tai tarvittavia kuntoutsutoimenpiteitä. 

Lähteitä:

Työterveyslaitoksen, STM:n ja Työsuojeluhallinnon sivut. 
Finlatyöterveys ja ammatillinen kuntoutus.


Järjestöjen kuntoutustoiminta

•Julkisia ja yksityisiä kuntoutuspalveluja täydentävät 3. sektorin eli vapaaehtoissektorin kuntoutuspalvelut
•Vapaaehtoissektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt
•Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avusrtuskeskus STEA avustaa vuosittain noin 800 sosiaali- ja terveysalan järjestöä
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sotaveteraanien kuntoutus

Sotainvalidien ja sotaveteraanien sekä heidän puolisoidensa kuntoutuksesta vastaa Valtiokonttori. Kuntoutusmuotoja ovat laitos-, päivä- ja avokuntoutus. Rintamaveteraanien palvelut. Valtiokonttori korvaa sotavammalain mukaan myös erilaisia palveluita ja tukitoimia, joilla tuetaan sotainvalidien ja -veteraanien sekä heidän puolisoidensa toimintakykyisyyttä ja itsenäistä selviytymistä. Tällaisia tukitoimia ovat esim. asunnon muutostyöt.

Valtiokonttorin järjestämän kuntotustoiminnan kohderyhmänä ovat sotainvalidit ja sotaveteraanit sekä heidän puolisonsa ja kuntoutuksen tavoitteena on toimintakykyisyyden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen.

Sotaveteraanien kuntoutuksesta ja muista palveluista säädetään sotavammalaissa.

Rintamaveteraanien palvelut


Kuntoutuksen palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö

Kuntoutuksen palvelujärjestelmä muodostuu kuntoutusta ohjaavasta lainsäädännöstä, kuntoutuspalveluiden rahoittajista, järjestäjistä ja kuntoutuspalveluiden tuottajista. Myös sosiaaliturva kuten kuntoutuksen aikainen toimeentulo liittyy keskeisesti kuntoutukseen ja kuntoutuksen palvelujärjestelmiin. Kuntoutuksessa eri viranomaisten tehtävät ja vastuut on jaettu, mutta samalla eri tahoja velvoitetaan yhteistyöhön. Alla on joitakin keskeisiä lähteitä ja diasarja kuntoutuksen palvelujärjestelmistä, lainsäädännöstä ja kuntoutusetuuksista. 

  Lähteitä
  • Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Rajavaara, M. & Ylinen, A. (toim.). 2016. Kuntoutuminen.
    • Luku III palvelujärjestelmien osalta, 110-203.
    • Luku V, 332-346; 367-379.
  • Järvikoski, A. & Härkäpää, K. 2011. Kuntoutuksen palvelujärjestelmä. Kirjassa Järvikoski & Härkäpää: Kuntoutuksen perusteet. WSOYpro, 53-62.
     
  • Lisämateriaalina




Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä