Moniammatilliset menetelmät

Moniammatilliset verkostotyömenetelmät

Kuntoutuksessa tarvitaan usein moniammatillista työskentelyä, jotta kuntoutus olisi asiakaslähtöistä, tehokasta ja vaikuttavaa. Kuntoutustyössä on hyvä käyttää erilaisia menetelmiä riippuen kuntoutujasta, toimintaympäristöstä, mukana olevista ammattiryhmistä jne. Alla on esitelty joitakin esimerkkejä verkostotyömenetelmistä, jotka on todettu toimiviksi ja käyttökelpoisiksi moniammatillisessa kuntoutuksessa.

Ennakointidialogit

Ennakointidialogit ovat verkostopalavereja, joissa asiakkaat ja psykososiaalisen työkentän ammattilaiset yhdessä selvittävät haasteellisia tilanteita. Asiakkailla on asiakkuukisa usein eri toimijoiden kanssa ja verkostopalavereihin kootaan eri toimijat yhteen. Yksdi tavoite on koordinoida näiden eri toimijoiden toimintaa. Ennakointidialogeissa käytetään ulkopuolisia vuoropuhelun vetäjiä. Jokainen osallistuja puhuu omalla vuorollaan, omasta näkökulmastaan käsin eikä toisen puheenvuoroa saa keskeyttää. Vuoropuhelu kirjataan esille kaikkien näkyville. Kirjaus toimii pohjana vuoropuhelun jälkeen muodostettavalle toimintasuunnitelmalle. 

Esimerkkejä ennakointidialogeista (lastensuojelun käsikirja 2018):
  • Tulevaisuuden muistelu – asiakaspalaveri: Asiakkaan, läheisverkoston ja työntekijäverkoston yhteistyön selkeyttäminen ja toiminnan suunnittelu
  • Moniammatillinen dialogi: Työntekijöiden työn- ja vastuunjaon selkeyttäminen ja toiminnan suunnittelu
  • Alue- ja teemaneuvonpito: Alueen asukkaiden, työntekijöiden, järjestöjen, kauppiaiden, jne. alueen tilannetta ja kehittämistarpeita koskevien näkemysten selvittäminen ja toiminnan suunnittelu
  • Tulevaisuuden muistelu – suunnittelupalaveri: Toimialan, yksikön tai kunnan yms. hallinnollisen ja strategisen toiminnan suunnittelu

Läheisneuvonpito

Läheisneuvonpidossa etsitään ratkaisuja esim. lastensuojelun määrittämään ongelmaan. Lastensuojeluprosessin käynnistämä tilanne kartoitetaan yhdessä ja sen selvittelyyn osallistuvat kaikki ne lapsen asiaan kytkeytyvät tahot. Kukin taho esittää omat tietonsa ja näkemyksensä asiasta. Yhteisen käsittelyn aikana etsitään lapsen arkeen sopivia ratkaisuja, joissa on otettu huomioon sekä viranomaisten ja auttajien että perheen ja läheisten resurssit ja rajoitukset. Tarkoitus on laajentaa, etsiä, kartoittaa ja vahvistaa luonnollisia resursseja lapsen arjessa, jotta lapsen tilanteeseen ja tarpeisiin parhaiten vastaava tukipaketti löydetään ja toteutetaan.

Viranomainen tilaa läheisneuvonpidon asiakasprosessiin nähden ulkopuoliselta koollekutsujalta.

Läheisneuvonpito muodostuu kolmesta vaiheesta. Se alkaa valmistelulla, jossa tilanne kartoitetaan, kysymykset muotoillaan ja laaditaan sopimukset läheisneuvonpidon toteuttamisesta. Kukin viranomainen ja mukaan kutsuttu taho laatii oman yhteenvetonsa. Valmistelun jälkeen järjestetään varsinainen läheisneuvonpitokokous. Kolmas vaihe koostuu seurannasta, joka voi vaihdella tilanteen mukaan muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. 
(Lastensuojelun käsikirja 2018)

Avoin dialogi
Periaatteena on, että asiakkaan asioista puhutaan kaikkien asiantuntijoiden ja asiakkaan läsnäollessa. Tavoitteena on dialogin syntyminen asiakkaan ja asiantuntijoiden välille. Avointa dialogia on käyetty mm. skitsofrenian, unettomuuden, masennuksen ja erilaisten kriisien hoidossa ja kuntoutuksessa. 

Lähteitä:
Seikkula, J. & Arnkil T. 2009. Dialoginen verkostotyö. THL.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä