Vain innostuneet, osaavat ja työssään hyvinvoivat ihmiset saavat aikaan tuloksia. Johtamisen avulla voidaan vaikuttaa keskeisellä tavalla henkilöstön osaamiseen, hyvinvointiin ja työssä jaksamisee. äide vaateide täyttämien edellyttää uudenlaisten johtamistapojen käyttämistä.

Johtamisen ja työhyvinvoinnnin klassikkoteos.

Tilanteet vaihtuvat rehtorin työssä päivänmittaan. Työpäivä täyttyy näennäisesti pienistä asioista. Rehtorin rooli paljastuu kahtalaiseksi: Rehtori on toisaalta koulun ohjaksissa ja vastaa perustehtävän eli kasvatuksen ja opetuksen toteutumisesta. Rehtori vastaa tavoitteenasettelusta ja päätöksenteosta sekä valvoo, että asiat hoidetaan sovitulla tavalla. Toisaalta rehtorilla on tärkeä rooli työyhteisön jäsenten tukijana ja yhdyssiteenä opettajakunnan, oppilaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden välillä. Tavalla tai toisella rehtori pyrkii varmistamaan päivittäin, että kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on työssään onnistumisen mahdollisuudet.

Koulun sisäisessämelämässä rehtori tekee oppilaita koskevat ratkaisunsa useimmiten opettajanäkökulmasta ja joutuu hakemaan niille perustelut kasvatus- ja opetustyötä ohjaavista eettisistä lähötkohdista. Opettajakollegion esimiehenä hänen näkökulmansa on toinen. Tehtorin omat mielikuvat eivät useinkaan vastaa sitä käsitystä, joka kouluyhteisöllä on hänen toimintaansa ohjaavista periaatteista.

On hyvä muistaa, että johtajuus on myös jatkuvaa inhimillistä kasvua. Omista virheistä voi oppia. Satuttavalla kritiikillä on ainakin jossakin määrin todellisuuspohjaa. Lasten, nuorten ja aikuisten johtajalta vaaditaan moraalista kypsyyttä, joka perustuu elämässä hankittuun kokemukseen ja sisäistettyihin periaatteisiin. Rehtorin ulkoisesta käyttäytymisestä tulisi esimerkiksi näkyä, että hän aidosti on sitoutunut noudattamaan edellä lueteltuja ammattieettisiä sääntöjä. Tämä edellyttää kykyä paneutua toisten ihmisten asemaan sekä rehellisyyttä, huolellisuutta, nöyryyttä ja usein myös rohkeutta. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka eivät tunnetusti ole tutkintoihin tai oppiarvoihin sidottuja.

Todelliset muutokset tapahtuvat ihmisten kautta. Siten johtamisen olennainen ydin on tukea ja haastaa ihmisiä toimimaan vastuullisesti, innovoimaan ja kehittämään työtään perustehtävän suunnassa. Parhaimmillaan johtaminen on ihmisten onnistumisten organisointia ja heidän parhaiden puolien esille saamista ja hyödyntämistä. Kun visio pyritään saavuttamaan mahdollisimman tehokkaasti, vuorovaikitustaidot ovat avainasemassa. 

Esimiestyön ja kaiken johtajuuden perusta on hyvä itsensä johtaminen ja itsetuntemus. Itsensä johtamisella hän pystyy parantamaan omaa elämänlaatuaan muuttamalla epätarkoituksenmukaisia asenteitaan ja ajattelelumallejaan sekä säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään. Harjoittamalla vahvuuksiaan hän pystyy lisäämään motivaatiotaan ja hyödyntämään omaa potentiaaliaan ja kykyjään optimaalisesti työssään. 

Jokainen voi lisätä myönteisyyttään ja työtyytyväisyyttään tietoisella toiminnallaan. Ihmisten kokemasta onnellisuudesta lähes puolet koostuu omasta käyttäytymisestä, ajattelutavoista ja päivittäisistä toiminnoista, joita voi hallita itse. Ihmisenä kasvaminen edellyttää itsekuria ja sinnikkyyttä sekä rohkeutta heittäytyä epämukavuusalueelle. Yksilöllisesti merkityksellinen elämä löytyy tietoisen itsensä johtamisen keinoin. 

I ESIMIEHEN SISÄISTEN VOIMIEN VAHVISTAMINEN

Sinnikkyyden kehittäminen
Intuitio, empatiakyky, tietoisen ja alitajuisen mielen yhteistyö, luovuus, resilienssi, sisu
Resilientti ihminen= hyvä päätöksentekokyky, hyvä tunteiden säätelykyky, omien impulssien ja yllykkeiden hallinta, tehokas ongelmien ratkaisukyky, usko omaan pystyvyyteen, optimismi, myötäelämisen kyky sekä rohkeus kohdata haasteet ja oppia vastoinkäymisistä.

Eettisyyden tiedostaminen
Esimiehen pitäisi nolla tietoinen omista vallankäytön tavoistaan ja motiiveistaan, jotta eettinen johtajuus mahdollistuu. Ensimääinen asia joka on syytä laittaa kuntoon, on se, että se mikä sanotaan myös tehdään. 

Tunteiden säätely
Tunteet syntyvät niistä ajatuksista ja merkityksistä, joita ihminen asioihin liittää. Esimiehen on mahdollista rohkaista itseään myönteisen sisäisen puheen avulla. Ellei esimies tiedosta uskomuksiaan ja tarkastele kriittisesti tulkintojaan, hänen on vaikea säädellä omaa käyttäytymistään tarkoituksenmukaisesti. 
* Ominaisuuksien uudelleen määrittely
* itsereflektio
* hyödynnä tunne-energiasi
* kehitä itseäsi ja puhu viisaasti itsellesi
* ulkoista tapahtumia ja asioita

Impulssien hallinta
* keskittymiskyky ja impulssien hallinta, nopea reagointikyky, sinnikkyys, tärkeiden asioiden seulonta
Puolustusmekanismien tunnistaminen. 

Pystyvyyden vahvistaminen
Esimies, jolla on hyvä pystyvyysusko, on tietoinen omista kyvyistään. Hän osaa arvioida niiden perusteella, mitkä ovat hänen mahdollisuutensa suoriutua tehtävistä, saavuttaa hyviä tuloksia ja päästä tavoitteisiin. Pystyvyysusko on luottamusta omaan asiantuntijuuteen ja työssä pärjäämiseen sekä elämässä selviytymiseen ja onnistumiseen.
* luottamus
* sinnikkyys
Kehitä ongelmanratkaisutaitojasi ja tunnetaitojasi, hyödynnä vastoinkäymiset oppimiskokemuksena, opettele priorisoimaan, sovita omat kykysi tarjolla oleviin mahdollisuuksiin, kehitä vahvuuksiasi monipuolisesti, vaali myönteistä ajattelua ja hyödynnä sisäinen viisautesi. 

Rohkeuden kasvattaminen ja itsensä ylittäminen
Resilienssin vahvistaminen on muutakin kuin henkilökohtiasten kehittymistavoitteiden laatimista. Se on erilaisten mahdollisuuksien tunnistamista ja testaamista, uusien haasteiden vastaanottamista, venymistä, yhteyksien luomista ja suhteiden solmimista eri lailla ajattelevien ihmisten kanssa. Tarkoituksena on kehittyä elämän kaikilla elämän osa-alueilla. Itsensä ylittäminen vaatii avoimuutta ja rohkeutta astua epämukavuusalueelle, joskus jopa hyppyä tuntemattomaan. 

Se joka uskaltaa olla rohkea, saavuttaa elämässään paljon enemmän kuin se, joka tietää kykynsä mutta ei uskalla tehdä mitään. 

Ratkaisuja rohkeuden kasvattamiseen ja itsensä ylittämiseen
* Johda itseäsi
* Kehitä itsetuntemustasi.
* Harjoita palautteenantoa ja mahdollista henkilöstösi kehittyminen
* Johda omaa mieltäsi
* Toteuta itseäsi
* Voita pelkosi
* Vahvista tietoisuustaitojasi
* Kuuntele intiutiotasi
* Päästä irti ja hyväksy tosiasiat
* Opettele heittäytymistä
* Venytä potentiaaliasi
* Kannattele rohkeasti johtajuutta: rohkea esimies sanoo sen, mitä hänen tehtävänsä edellyttää: oikeaan aikaan, oikeasta asiasta, oikealalle ihmiselle, oikealla tavalla

Optimismin vaaliminen
Optimismi on luottamusta ja uskoa siihen, että eteen tulevat haasteet ja asiat voidaan ratkaista ja niitä voidaan kehittää ja muuttaa parempaan suuntaan. Se on uskoa siihen, että ihminen voi omalla käyttäytymisellään vaikuttaa asioiden kulkuun toimimalla ennakoivasti eikä vain jälkikäteen reagoimalla jo tapahtuneisiin asioihin. 

Eräs realistisen optimismin perusedellytys on hyvä ongelmanratkaisukyky. 

Ratkaisuja optimismin kehittämiseen
* Vaali toiveikkuutta
* Vaali myönteisiä tunteita
* Huomaa aikaperspektiivi
* Luo innostavia tulevaisuudenvisioita
* Tunnista ja hyödynnä muutoksen tunnevaiheet
* Toimi myönteisenä esimerkkinä
* osallista ihmiset ja anna henkilöstön vaikuttaa toteuttamistapoihin
* Vahvista tulevaisuudenuskoasi
* Jäsennä henkilöstön kanssa muutoksen moninaisuus
* Muuta sennettasi myönteisemmäksi
* Hanki uusia kokemuksia
* Unelmoi rohkeasti
* Opettele sietämään epävarmuutta
Esimiehellä tulee olla 
tyyneyttä hyväksyä ne tosiasiat, joihin hän ei voi vaikuttaa
rohkeutta muuttaa ne asiat, joihin hän voi vaikuttaa
herkkyyttä nähdä ne asiat, joihin ehkä voi vaikuttaa 
viisautta nähdä ero yllämainittujen välillä.

II VALMENTAVAN ESIMIEHEN YDINTAIDOT
Valmentavan esimiehen tavoitteena on oivalluttaa, vastuuttaa ja voimaannuttaa työntekijöitään. Tällaisen johtamiskäsityksen avulla pyritetään työntekijän potentiaalin vapauttamiseen ja sitä kautta ammatilliseen kehittymiseen sekä suorituksen maksimoimiseen. Valmentavassa ilmapiirissä työntekijät kokevat olevansa arvostettuja ja työtä voidaan tehdään innostavassa ja innovatiivisessa yhteistyössä. Valmentava johtava vaikuttaa työntekijöihinsä osallistavasti. 

Valmentava johtajuus perustuu luottamukseen, jonka rakentamiseen kannattaa tietoisesti panostaa. Valmentava ote vaatii asettumista toiseen asemaan ja myötätuntoa. Luottamuksellisessa ilmapiirissä pystyttän rehelliseen ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä erilaisten näkökulmien tarkasteluun. Lisäksi tarvitaan tehokasta ongelmanratkaisukykyä, ihmisten vastuuttamista ja edistyksen seurantaa. 

Luottamuksen rakentaminen

Ratkaisuja luottamuksen rakentamiseen
* Pidä systemaattisesti kiinni lojaliteettiperiaatteesta
* Lupaat vain sellaisia asioita, joita pystyt pitämään
* Myönnä virheesi ja osoita kehittymiskykyä ja -halua
* Vastuuta työntekijöitä ottamaan puheeksi vaikeita asioita
* Kerro asioita itsestäsi avoimesti
* Pitäydy totuudessa
* Vältä politikointia ja hyvä veli -järjestelmiä
* Kaihda ylimiellyttämistä
* Ota muut mukaan päätöksentekoon ja informoi heitä riittävästi
* Organisoidu
* Ajattele yhteisöllistä etua
* Toimi esimerkkinä
* Tarkista oma asenteesi
* Pyri oikeudenmukaisuuteen kaikessa mitä teet

Empatian kehittäminen

Ratkaisuja empatiakyvyn rakentamiseen
* Harjoittele paneutumista toisen ihmisen asemaan; Tunnerehellisyys on suoruutta itseään kohtaan ja se on empatiakyvyn perusta
* Kuuntele ja yritä syvällisesti ymmärtää toista
* Opettele tunnistamaan sanatonta viestintää
* Vältä neuvomista
* Ole ihmisenä ihmiselle
* Säilytä ammatillisuutesi haastavissa tilanteissa
* Opettele rajaamaan aikaasi
* Kysy alaisiltasi kuulumisia
* Ymmärrä ammattirooliisi liittyvät vaatimukset työyhteisössä

Aktiivinen kuuntelu
* Toista kuulemasi
*Esitä selventäviä kysymyksiä
* Tavoitteista ja fokusoi
* Anna tilaa
* Selkeytä merkityksiä
* Kannusta tunneilmaisuun
* Osoita empatiaa ja normalisoi tunneraktioita
* Avaa mahdollisuuksia ja vahvista toisen omaa ideointia
* Vahvista kuulluksi tulemisen tunnetta sanattomalla viestilläsi
* Siedä hiljaisuutta
* Hallitse omat yllykkeesi, äläkä tulkitse valmiiksi
* Pidä huoli keskustelun rakenteesta

Läsnä oleva vuorovaikutus
Läsnä olevalla vuorovaikutuksella tarkoitetaan kykyä keskittää koko huomio käsillä olevaan tilanteeseen ja ihmisiin. Siinä korostuu avoin spontaanius, joustavuus ja utelias ei tietämisen -tila, jolloin on mahdollista tarvittaessa muuttaa omaa näkökulmaa ja nähdä vaihtoehtoisia tapoja edetä. 
* Ota tietoisesti utelias asenne
* Muista hyvät sosiaaliset tavat
* Organisoi aikasi tarkoituksenmukaisesti
* Rauhoita oma sisäinen tilasi tässä ja nyt -hetkeen
* Ota laajakulmaperspektiivi
* Etsi tietoisesti muiden ratkaisuehdotuksia
* Muista empaattinen etäisyys

Rehellinen ja avoin viestintä
Viittaa suoraan, aitoon ja intuitiota käyttävään palautteeseen vuorovaikutustilanteessa. 
Rakentavan, suoran kommunikoinnin edellytyksenä on neutraalin itsevarma tunnetila. 
* Ole suora ja avoin viestinnässäsi
* Kerro asiat niin kuin ne ovat
* Viesti ajoissa
* Viesti oikea-aikaisesti
* Valmistele antamasi palaute etukäteen ja pysy samalla joustavana
* Ole selkeä.
* Perustele viestisi.
* Ole avoin ideoille.
* Toimi tunnesäilönä.
* Kerää aktiivisesti palautetta omasta toimminnastasi
* Kerro hyvän suorituksen kriteerit ja seuraa edistystymistä
* Eroita toisistaan tarkoitus ja vaikutus
* Keskeytä liiallinen huolipuhe arvostavasti
* Kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti

Näkökulmien ja tietoisuuden avartaminen
* Erota uskomukset faktoista
* Kyseenalaista juurtuneita käsityksiä tietoisesti
* Tunnista omat tunnetilasi
* Luo palautteelle otollinen ilmapiiri
* Huomaa aktiivisesti onnistumiset ja tee ne näkyviksi
* Säilytä myönteinen asenne

Ongelmaratkaisukyvyn kehittyminen
* Kehitä syys-seuraus -ajattelua
* Analysoi ongelma
* Varaa runsaasti aikaa ydinongelman määrittelylle
* Tarkkaile ennakko-olettuksiasi
* Rikasta ajatteluasi ja hanki sparrauskumppani
* Hyödynnä muiden panos
* Luovu perfektionismista
* Hyväksy virheet osana oppimisprosessia
* Pilko ongelma pienempiin osiis
* Tarkista ajattelumallisi ja muuta sitä tarvittaessa
* Ota esimiesrooli
* Fokusoi ratkaisuihin ja tulevaisuuteen
* Tee ongelmista tavoitteita
* Vaali ratkaisupuhetta
* Kysy tulevaisuus- ja ratkaisusuuntautuneita kysymyksiä
* Vahvista sitä, minkä toivot jatkuvan
* Kiinnitä huomiosi voimavaroihin
* Ajattele tulevaisuutta luovasti
* Valjasta muutosmyönteiset ihmiset vetureiksi
* Anna alaistesi olla oikeassa
* Vastuuta henkilöt keksimään ratkaisuja ongelmiin
* Säilytä oma myönteisyytesi
* Vaali yhteistyötä

Ihmisten vastuuttaminen ja edistyksen varmistaminen
* Esimiehenä olet esimerkki vastuullisuudesta
* Anna ihmisille kaikki tarvittava tieto
* Kommunikoi suoraan omat odotukset henkilöstölle
* Kierrätä palavereidenkin vetovastuuta eri ihmisillä
* Luo monipuolisia keskustelumahdollisuuksia
* Delegoi vastuullisia tehtäviä muille
* Ymmärrä, että kehitykseen liittyy epämukavuusalueelle meneminen
* Pyydä henkilöstöä kertomaan omin sanoin mihin he ovat sitoutuneet
* Seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista
* Kiitä, palkitse ja anna myönteistä palautetta vastuullisesta käyttäytymisestä

III HYVINVOIVAN TYÖYHTEISÖN RAKENTAMINEN
Muutokseen vaikuttavat tekijät
* vuorovaikutuksen laatu merkityksellisen toisen ihmisen kanssa 30%
* luottamus kykyihin onnistua tehtävässä 15%
* muutoksen aikaansaamisessa käytetyt tekniikat ja menetelmät
* henkilökohtaiset ominaisuudet ja tilanteesta riippumattomat tekijät 40%
Esimiehellä ja työyhteisöllä on siis noin 60% mahdollisuus vaikuttaa työntekijänsä muutoksessa onnistumiseen
* Opettele sietämään keskeneräisyyttä
* Harjoittele virheiden ja erehdysten hyödyntämistä
* Ota vastaan alaisten tunnereaktiot
* Luovu perfektionismista
* Vie prosessit päätökseen
* Kasvata stressinsietokykyäsi

Motivaation ylläpito
Kun ihminen saa työstään enemmän tyydytystä kuin turhaumia, hänen psyykkinen toimivuutensa säilyy ja hän on valmis suuntaamaan energiansa tarkoituksenmukaiseen toimintaan. 
* Inspiroi psykologisten perusmotiivien kautta
* Ymmärtää, että eri ihmiset tarvitsevat erilaista motivointia
* Sammuta ennakkoluulosi
* Luo yhteys puhumalla samaa kieltä henkilöstösi kanssa
* Tuo henkilöstö samalle kartalle itsesi kanssa
* Muista motivoinnin henkilökohtaisuus
* Ota ihmiset mukaan

Visiointi
Se kertoo millaisia haluamme olla. Organisaatiot, joilla on uskottava visio, menestyvät. Innostava visio motivoi ja antaa suuntaa ajankäytölle ja päätöksenteolle. Työskentelymenetelmistä esim. tarinallisuus, voimittava visiointi, metaforat, ihmekysymys ja motiiviluotaus sopivat apuvälineiksi vision rikastuttamiseen ja konkretisoimiseen.

Tarinallisuus
luo visiosta elävän ja inspiroivan, siihen tulee intoa ja intohimoa
etäännyttää emotionaalisesti latautuneesta tilanteesta

Voimittava visiointi
avataan tulevaisuuden visiota, haavetta tai unelmaa

Metaforien käyttö

Ihmekysymys

Motiiviluotaus

Ratkaisuja vision viestintään
* Yksinkertaista vision ydinviesti
* Luo yhteinen ymmärrys
* Auta ihmisiä hahmottamaan oma roolinsa visiossa
* Toimi roolimallina
* Valmistele itsesi uskomaan visioon
* Varausu kiperiin kysymyksiin
* Inspiroi