Telakkakadun Sanomat

Fysiikka-Kemia-Matematiikka sekä Kemia-Kotitalous työpajat

Lähdimme tutustumaan työpajoihin Telakkakadun koulun pajapäivänä. Tutustuimme kahteen työpajaan ja haastattelimme kahta henkilöä, toinen heistä oli Ville Vertainen ja toinen Milla Koivula.

Ville kertoi, että pajat olivat mukavia ja helppoja.
Hän valitsi työpajan, koska se oli paras vaihtoehto.

Hän myös kertoi, että he tekivät suolahappoa ja käyttivät metallinpaljastinta.

Milla puolestaan totesi, että työpajat ovat kivoja, mutta ei normaalia opiskelua.

Hän valitsi työpajan, koska kotitalouden ja kemian yhdistelmä kuulosti lupaavalta.

Hän oli kotitaloudessa leiponut sämpylöitä.
Fy-ma-ke työ.jpg

Tekijät: Mika Salostie, Aatu Hulkkonen

Gallup

Äidinkieli-Tietotekniikka-Kemia-Matematiikka työpajassa oppilaat jalkautuivat Suolahden keskustaan kysymään ihmisiltä heidän tietämystään Telakkakadun koulusta. Saimme seuraavanlaisia tuloksia:

Testi.jpeg

Keski-Suomen Opisto

Keski-Suomen Opisto aloitti työnsä Äänekoskella 1.11.1894, jolloin rehtorina aloitti Kaarlo Kerkkonen. Suolahteen opisto siirtyi 14.11.1912 Yrjö Blomstedtin suunnittelemiin tiloihin. Tänä vuonna opisto täyttää 120 vuotta. Nykyään rehtorina toimii Hannu Salvi.

Tänä päivänä siellä on mahdollista opiskella nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto ja lasten ja nuorten erityisohjaajan työhön valmistavaa koulutusta. Keski-Suomen opisto tarjoaa myös kesäisin kursseja, mm. soitto- ja laululeirejä lapsille, lausuntakursseja sekä kansainvälisiä musiikkikursseja.

Opiston kulttuurihistoriallisissa tiloissa sekä Suolahtisalissa pidetään lukuisia konsertteja, kokouksia, seminaareja Keski-Suomen opisto1.jpgja juhlia.

Mielestämme Keski-Suomen Opisto vaikutti ulkoapäin ainakin kauniilta ja omaperäiseltä. Ilmapiiri vaikutti rennolta ja tuttavalliselta.

Lähteet: http://www.ksopisto.fi http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Keski-Suomen_Opisto Viitattu 6.11.2014

Kävimme Keski-Suomen Opistolla paikan päällä tutustumassa ja haastattelemassa kolmea oppilasta; Roosaa, Aleksia ja Annikaa sekä opiskelijahuoltaja Sakari Rintamäkeä.

Kysyimme opiskelijoilta, miksi he olivat valinneet opiskelupaikaksi juuri Keski-Suomen Opiston. Aleksi kertoi valinneensa koulun, koska oli ollut siellä jo neljä vuotta sitten välivuodella. Roosa ja Annika kertoivat koulun olleen kiva vaihtoehto ja sopivan lähellä. Opiskelun he kertoivat olevan helppoa, mukavaa ja käytännönläheistä. Opisto on järjestänyt myös erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä, joita opiskelijat ovat päässeet järjestämään ja suunnittelemaan.

Haastattelemamme opiskelijat asuvat kaikki opiston asuntolassa. He kuvailevat asuntolaelämää hauskaksi ja viihtyisäksi, kaikille on helppo puhua ja kaikki ovat tuttavallisia. Asuntolan huono puoli on joskus oman ajan löytyminen. Opiskelijoiden mielestä koulu on toimiva eikä valittamista ole, vaikka liikuntasali puuttuukin.

Kysyimme myös, mitä he tietävät opiston historiasta. Vastaukseksi nousi ajankohtainen 120-vuotisjuhla, jonka järjestelyissä opiskelijat ovat mukana. Opistolla vieraillessamme koimme olevamme tervetulleita ja lähtiessämmKeski-Suomen opisto2.jpge oli hyvä mieli.


Kuvassa opiskelijat Roosa, Aleksi ja Annika



Liisa Uljas 7b, Susanna Turpeinen 9c ja Kaisu Kytölä 8d

Kotitalous-Englanti ja Tekstiilityö-Biologia työpajat

Kahden päivän ajan Telakkakadun koululla on ollut työpajapäivät. Työpajoissa yhdistetään muutama kouluaine toisiinsa ja opitaan jokaisesta aineesta uusia asioita. Myös ryhmässä työskentelyn taito parantuu.

Photo 7.11.2014 10.18.33.jpg

Ryhmämme valitsi haastateltavaksi kotitalous-englanti- ryhmän. Tultuamme kotitalousluokan edustalle nenäämme nousi outo etikkainen haju. Luokassa tehtiin kiitospäiväateriaa. Pyysimme pajan vetäjältä Kaisa Riipiseltä lupaa haastatella oppilaita. Ensimmäiseksi valitsimme Kiia Siposen 7D- luokalta.

-Olemme tehneet keittokirjat ja kiitospäiväaterian, Kiia sanoo.

Hän sanoo tykänneensä erityisesti ruoanlaitosta. Parannettavaa työpajasta Kiian mukaan ei löydy.

-Ihan kivaa kun välillä on muitakin kun normaaleja koulupäiviä.

Seuraava haastateltava on Hennilotta Tanhua 7D- luokalta.

-Olemme tehnyt oman keittokirjan, kalkkunaa, piirakoita ja muita kiitospäivän ruokiPhoto 7.11.2014 10.16.27.jpga, Hennilotta luettelee.

Hennilotta sanoo tykänneensä kaikesta ja parannettavaa ei hänen mukaansa ole. Työpajat ovat Hennilotan mielestä ihan kivoja ja niitä voisi olla useammin.

Seuraavaksi vierailimme tekstiilityö-biologia- pajassa, jonka vetäjä on Hanna-Kaisa Helasterä. Oppilaat olivat tuunaamassa vaatekappaleitaan, kun saavuimme luokkaan. Kysyimme luvan haastatella. Valitsimme ensimmäiseksi Siiri Hintikan 7D- luokalta.

-Olemme tuunanneet tavaroita, sanoo Siiri ja nauraa.

Siiri on tykännyt hameen tekemisestä ja hänen mielestään parannettavaa ei ole.

-Työpajat ovat ihan kivoja, Siiri sanoo.

Sitten valitsimme Sanni Parviaisen 7E- luokalta.

-Olemme tuunanneet, Sanni sanoo.

Sanni on tykännyt siitä että saa tehdä mitä haluaa, eikä parannettavaa hänen mukaansa ole. Työpajat ovat Sannin mielestä kivoja.
Photo 7.11.2014 10.13.20.jpg

Tekijät: Nea Hänninen, Noora Kolppanen ja Inka Parviainen

Kuvaamataito-Äidinkieli työpaja

Kävimme vierailemassa Annikin ja Annen pajassa.

Haastattelimme Miro M, Miro T ja Jesseä.2014-11-07 11.24.01.png

Pojat kehuivat pajaa hyväksi.

Kaikki olivat sitä mieltä etteivät ole tehneet mitään pajalla.

Vetäjät olivat poikien mielestä hyviä.

Tekijät: Markus Kainu, Aaron Gråsten & Roope Tuhkanen

Liikunta-Terveystieto-Matematiikka-Fysiikka Työpaja

Vierailimme liikunta-matematiikka-terveystieto-fysiikka -pajassa.

Täällä pajassa tehdään esitelmiä.

Ne liittyvät liikunta-aiheeseen.

Tämä paja valittiin, koska liikunta on pajan jäsenten mielestä kivaa.

Eilen oltiin jyväskylässä. Siellä mitattiin syke.

Pajoista Iiivari (7d) on seuraavaa mieltä: Iha jees.Photo 7.11.2014 10.18.37.jpg
Tekijät: Otto Rantanen, Juho Koivisto & Jaakko Tourunen

Musiikki-Englanti Työpaja

Vierailimme musiikki-englanti - pajassa jossa haastattelimme oppilasta nimeltä Hannu. Hannu kertoi, että pajat ovat hyviä koska ei pidä tehdä tehtäviä. He kuuntelivat eilen musiikkia ja tänPhoto 7.11.2014 10.10.08.jpgään he aikovat katsoa elokuvaa.

Tekijät: Valtteri Ahven, Tomi Tervakangas & Topias Ojala

Musiikki-Äidinkieli työpaja

Olimme tutustumassa työpajassa musiikki-äidinkieli. Haastattelimme Jesseä kahdeksannelta luokalta.

-On ollut mukavaa työpajassa, enkä kadu päätöstani tulla tähän pajaan, kertoo Jesse.

-Ryhmätyöskentely menettelee, voisi olla parempi, sanoo Jesse.

Jessen mielestä pajapäivät ovat mukavia ja opiskelu on ollut erillaista ja virkistävää.

Tekijät: Heikki Pellinen, Niko Hyvärinen & Luukas Lehtonen

Opinto-ohjaus-Liikunta-Terveystieto työpaja

Kävimme opo-liikunta-terveystieto -pajassa vierailemassa ja haastattelemassa kahta oppilsta.

Nicklas (8C) tykkäsi erittäin paljon pajasta ja haluaisi uudestaankin, että olisi samanlaisia pajapäiviä.

-Kivaa on ollut, enkä kadu päätöstäni tulla tähän pajaan.ykkösvaihtoehto.jpgPhoto 7.11.2014 10.18.56 (1).jpg

-Käytiin Jyväskylässä salilla ja tehtiin kuntoilu-ohjelma.

Aleksi (8E) ei niinkään tykännyt pajastansa.

Itse pajapäivä olisi kumminkin ollut ehkä parempi, jos olisi valinnut itselleen mieleisen pajan.

Tekijät: Heikki Pellinen, Niko Hyvärinen & Luukas Lehtonen

Opinto-ohjaus-Matematiikka Työpaja

Vierailimme opo-matikka pajassa.Sieltä haastattelimme oppilasta nimeltä RoPhoto 7.11.2014 10.21.29 (HDR).jpgni.

Hän kertoi ettei pidä pajapäivistä.Eilen opo-matikka paja haastatteli ihmisiä

Suolahden Keskustassa.Tänään he tekevät pylväs diagrammeja.

Tekijät: Valtteri Ahven, Tomi Tervakangas & Topias Ojala

Suolahden kirkko

Kirkko1.jpgSuolahtelaiset heräsivät toden teolla oman kirkon hankintaan 1930-luvun alussa. Kirkko valmistui vuonna 1940. Kirkon suunnitteli Georg Henriksson. Kirkko edustaa myöhäistä funktionalismia. Funktionalismi tarkoittaa rakennuksen suunnittelua, jossa sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tiettyä tarkoitusta. Siellä on istumapaikkoja 350 henkilölle.

Ensimmäinen saarnamies oli Arthur Pylkkänen. Hän oli syntynyt Hirvensalmella lähellä Mikkeliä 8.7.1907.

Nykyään Suolahden kirkossa pidetään jumalanpalveluksia. Siellä on taulu, joka kuvaa Suojärveä ja Kirppuvuorta. Taulu on Alf Danningin käsialaa vuodelta 1953. Taiteilijan kuoleman johdosta taulu jäi kesken, mutta hänen oppilaansa saattoivat sen valmiiksi. Maalaus on öljyvärimaalaus. Suolahden kirkko on hyvässä kunnossa. Piha-alue on siisti ja hyvin hoidettu.
Kirkko2.jpg
Työpajaryhmämme kävi haastattelemassa suntio Samuli Kivelää:

-Olen työskennellyt seurakunnalla vajaat viisi vuotta. Suolahden kirkkoa on remontoitu, remontti valmistui vuonna 2010. Remontti kesti vuoden. Minulla on hyvät työkaverit. Huonot puolet tässä työssä on työajat. Olen lähes aina juhlapyhät töissä, usein kun ystäväni ovat vapaalla, minä olen töissä. Suolahden kirkko on ensimmäisiä seurakuntakeskuksia. Työskentelen lähinnä Konginkankaalla, mutta tarpeen mukaan kaikissa Äänekosken kirkoissa. Suolahden kirkossa ihmiset ovat usein hyvin aktiivisia. Suolahden kirkko valmistui sodan jälkeen. Kirkkoa aloitettiin jo ennen sotia, mutta juuri siihen aikaan tuli talvisota ja tavarapula. Tässä rakennuksessa on asunut joskus myös pappi. Tässä rakennuksessa on myös samassa nuorisotila ja partiolaiset kokoontuvat täällä. Suolahden kirkon urut ovat sähkökäyttöiset. Suolahden kirkossa on kellotapuli kirkon yhteydessä. Suolahden kirkossa on lähetystyön hyväksi kynttiläteline. Siellä on myös hiljentymishuone. Sinne voi mennä, jos haluaa olla rauhassa esimerkiksi häiden ajan. Suolahden kirkossa on myös automaattiset kellot. Ensimmäiset urkupillit on kehystetty. Kirkko on tiilirakenteinen. Alakerrassa on vanha nuorisotila ja nykyinen käsityöhuone.

Kirkko3.jpgKattokruunut kuvastavat kirkon toiminta-ajatusta Usko, toivo, rakkaus.

Lähteet: http://www.aanekoskenseurakunta.fi, http://äänekoski.fi, http://suolahdenvapis.fi/suolahdenvapis/ Tervetuloa/Tervetuloa.html
Viitattu 6.11.2014


Kirjoittaneet: Johanna Halonen, Minna Rautiainen, Jutta Moisio ja Sirkku Turpeinen

Suolahden Lastaajapatsas


SuolahdLastaajapatsas.jpgen Lastaajapatsas sijaitsee Suolahden vanhan aseman piha-alueella. Se veistettiin pronssista vuonna 1982 Suolahden 50-vuotisjuhlaan. Veistäjä Tapio Junnon veistos Lastaajapatsas kunnioittaa puutavaran lastaajien työtä.



Uittajien historiaa
Puutavaran uitto alkoi Kymin lastausyhtiön toimesta 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäiset varppaajat tulivat Keiteleelle 1878. Kosket ohitettiin uittorännien avulla. Yksi hinaaja veti monta lotjaa perässä. Uittoreittejä rajattiin puomein. Puomit kiinnitettiin ukkoihin, jotka muodostuivat järven pohjaan juntatuista paaleista. Lotjat kiinnitettiin rantapuihin. Ruoan keitti lastaajille keittäjä. Lastaajapatsas sijaitsi ennen keskustan puistossa, mutta se siirrettiin vanhaan satamaan, koska sille tarkoitettu paikka oli satamassa.

Lähteet:
http://www.vaksy.com/vaksy/uitto.htm Viitattu 07.11.2014
http://www.aanekoski.fi/matkailijalle/nahtavyydet/lastaajat-veistos/ Viitattu 07.11.2014
A.P, J.S.

Suolahden vanha asema ja rautatie

Vanha asema.jpgArkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus ja siihen kuuluvat ratapihat, makasiinit, veturitallit ja rautatieläisten asuinrakennukset valmistuivat heti liikenteen alkaessa vuonna 1898.

Rautatie Suolahdessa perustettiin vuonna 1989. Rautatien vaatimattomat vihkiäiset järjestettiin 30.10.1898.

Äänekosken yhtiöllä oli kolme höyryveturia,yksi höyrysäiliöveturi sekä yksi moottoriveturi. Veturit olivat märkähöyrytyyppisiä. Vaunuja oli sata yhteensä, suurin osa avoimia tavaravaunuja, soravaunuja, yksi umpinainen tavaravaunu ja kaksi matkustajavaunua, joista toinen tuli Saksasta. Äänekoskella ja Suolahdessa oli vähän varsinaista rautatien virkakuntaa, rautatien virallinen johtaja oli tehtaiden toimitusjohtaja, joka delegoi tehtävät liikennepäällikölle. Radalla ei käytetty varsinaisia virkapukuja, konduktööreillä, lastausmestarilla ja asemapäälliköllä oli julkisen liikenteen loppuun asti SVR:n ja vuodesta 1922 VR:n virkalakit.

Venäjän eduista johtuen poikittaisrata suunnattiinkin Jyväskylästä Pieksämäelle. Vuonna 1896 perustettu Äänekoski Osakeyhtiö rakensi kapearaitisen yksityisradan Äänekoskelta Suolahteen. Tämä niin sanottu "Pässinrata" alkoi toimia vuoden 1899 lopussa. Yhtiö liikennöi Suolahteen Pässinradalla vuosina 1900-1943, jonka jälkeen valtion leveäraiteinen rata saatiin paikkakunnalle puolen vuosisadan viivytyksen jälkeen. Kasvavien kuljetustarpeiden ennakoitiin vieläkin kasvavan. Leveäraiteinen rata oli välttämätön. Lopulta kesVanha asema2.jpgkellä jatkosodan melskettä 1942 yhtiön toive toteutui ja leveäraiteinen VR:n rautatie vedettiin Suolahdesta Äänekosken kautta Kivijärvelle ja Karstulaan.

Erittäin tärkeä osa rautatien toimintaa oli vuonna 1937 Äänekoskelle rakennetun sulfiittiselluloosatehtaan kemikaalien ja muiden aineiden kuljetus.

Rautateiden ja vesireittien takia Suolahteen ei pitkiin aikoihin tullut maanteitä. Äänekoskelle maantie valmistui vasta 1921.

Tekijät: Juho,Tino ja Jani

Lähde: www.aanekoski.fi
www.wikipedia.org. Viitattu 7.11.2014

Tekninen työ - Matematiikka työpaja

Menimme vierailemaan Tekninen-matikka pajaan.

Pajaa pitivät Heikki Tiilikka ja Eija Kinnunen.

Haastattelimme Ilkkaa, Joonaa ja Ollia.

Pojilta kysyimme onko hyvä paja. He vastasivat että ei ole valittamista.

Seuraavaksi kysyimme mitä he tekivät pajassa, vastaus oli koulun pienoismallia.

Seuraava kysymys oli mielipide pajan ohjaajista, heidän mielestä ohjaajat olivat hyviä.

Heidän mielestä ei olee kivaa rakentaa koulun pienoismallia.

Tekijät: Markus Kainu, Aaron Gråsten & Roope Tuhkanen

Äidinkieli-Historia Työpaja

Pajassa tehdään juttuja suolahden historiasta.

He eivät tiedä vielä mihin aiheeseen se liittyy.Photo 7.11.2014 10.24.49.jpg

He sanoivat että he eivät olisi halunnut pajaan mutta muita ei ollut jäljellä.

Heidän mielestä kiinnostavimmat siinä pajassa on välitunnit.

He tekivät eilen (6.11) Heidän esitelmiä.

Tekijät: Otto Rantanen, Juho Koivisto & Topias Ojala

Höyrylaivat ja -junat

Suolahden tehtaat saivat Viipurin sahalta vuonna 1930 Uurastaja-nimisen höyrylaivan. Se
höyrysi Saimaan kanavaa Varkauteen, jossa siitä kevennettiin kattila- ja kansirakenteet.
Palapeli lastattiin junaan ja kuljetettiin Iisvedelle koottavaksi. Sieltä se ajettiin sisävesiä pitkin
Suolahteen. Parin kesän ajon jälkeen oli puinen kansi mennyt niin huonoon kuntoon, että
hytissä nukkuvat vapaavuorolaiset valittivat katon vuotamisesta. Niinpä puinen kansi
vaihdettiin rautaiseen. Keiteleellä Uurastajaa kehuttiin vesistön vahvimmaksi hinaajaksi.
Uurastajan viimeinen työajo oli vuonna 1960, ja sitä alettiin romuttaa vuoden 1960 lopulla.
Muita höyrylaivoja olivat: Eno-Viitasaari, Keitele, Alku ja Kömi.

Yhtiöllä oli kaiken kaikkeaan 3 höyrykonetta. Yhteensä junanvaunuja oli noin 100. Vaunuista oli
suurin osa avoimia tavaravaunuja. Toinen matkustajavaunu tuli Saksasta valmiina.
Äänekosken-Suolahden rautatien vaunut olivat kapeampia kuin useimpien muiden. Ne olivat
myös kevytrakenteisimpia.

Lähteet: Wikipedia ja Steamrail.fi
Kirjoittaneet: Arttu Suuronen, Joni Savolainen, Dima Pullinen

Photo 6.11.2014 12.48.49.jpg

Majalan koulu


Majala vanha.jpg
Majalan koulu aloitti Ali Riihijärven sahan lähellä vuonna 1915. Vanha koulu on rakennettu v. 1915, ja siihen on rakennettu jatko-osa 1950-luvulla. Ja siellä on hiekkakenttä, jossa talvella voi luistella tai kesällä voi pelata jalkapalloa.

Koulussa on kaksi luokkahuonetta ja opettajan asunnon sisältävä puinen koulurakennus. Ruotinkylälle menevän tien varrella on vuonna 1931 valmistunut, punatiilinen uudempi koulu, jota on jatkettu myöhemmin. Ja siellä on hiekkakenttä, jossa talvella voi luistella tai kesällä voi pelata jalkapalloa. Se on Ruotintien varrella Majalan omakotialueen itäpuolella. Uudempi koulurakennus on tien varrella.

Majalan koulu lakkautettiin 1.8.2009. Koulu lakkautettiin kaupungin säästösyiden ja homeen takia. Oppilaat siirrettiin Asemakadun koululle.

Lähteet: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 329,
Keski-Suomen mMajala uusi.jpguseo 2006




Akseli Oinonen, Miska Kaarakainen, Santeri Sirenius