Syömishäiriöt

Aino S. 9D

Syömishäiriöt
    Kyseisessä kansantaudissa on kyse siitä, että ihmisellä on psykosomaattisia kehon ja  mielen sairauksia, joka johtaa siihen, että syömishäiriöinen jatkuvasti tarkkailee omaa painoaan ja syömistä pakonomaisesti. Syömishäiriöt johtuvat useimmiten psyykkisestä pahoinvoinnista ja kaikkialla näkyvistä kauneusihanteista. Syömishäiriöiset näkevät itsensä liian lihavana ja kokevat ahdistusta omasta kehostaan ja sen ulkonäöstä.
    Syömishäiriöitä arvellaan Suomessa olevan joka kymmenellä tytöllä nuoruusiän aikana. Miesten osuuden arvioidaan kasvavan.
    Sairauden puhkeamisen voi välttää huomaamalla sen tarpeeksi ajoissa. Syömishäiriötä on usein vaikea huomata sillä hän pyrkii salaamaan oireensa, tunnistaminen tapahtuu usein vasta silloin kun se alkaa haittaamaan arkea. Syömishäiriöiselle syöminen ei ole mukavaa, se tuntuu pakotetulta ja se ahdistaa, se aiheuttaa itseinhoa ja pelkoa. Arkea hallitsevat syömiseen ja liikuntaan liittyvät ajatukset. Ystäville ei riitä aikaa, sairaus ohjaa jatkuvaan toimintaan, sairastunut eristäytyy muista, sillä hän ei koe olevansa riittävä muiden mielestä. Liikunnalla pyritään vaikuttamaan painoon, ruokaa ahmitaan ja sitten oksennetaan kaikki ulos.
    Usein sairastuneella on piirteitä useista eri syömishäiriöistä, jotkin oireet saattavat esiintyä lievempänä tai oire puuttuu. Syömishäiriöisellä muuttuu käyttäytyminen, ulkonäköön ollaan tyytymättömiä, liikunnan aktiivisuus ja syöminen muuttuu. Usein läheinen ystävä huomaa syömishäiriön parhaiten. Syömishäiriö voidaan todeta mm. psykiatrisella tutkimuksella, vanhemmat tai ystävät voivat huomata sen. Koulun terveydenhoitaja voi myös tunnistaa syömishäiriöisen.
    Syömishäiriötä hoidetaan keskustelemalla asiasta kaverin, vanhempien ja/tai psykologin kanssa. Asiasta voidaan keskustella myös jonkun muun luotettavan henkilön kanssa. Syömishäiriön hoitoon kuuluu ravinnonneuvontaa, tarpeen vaatien lääkitystä ja terveydentilan seurantatoimenpiteitä. Psykofyysistä fysioterapiaa ja psykoterapiaa myös käytetään. Syömishäiriöisen kanssa kannattaa ottaa puheeksi median luomat kauneusihanteet ja medianlukutaito. Ongelmaa ei kannata peitellä sillä syömishäiriö ei ole häpeällinen asia. Ei kannata lannistua, pitää muistaa kannustaa ja antaa positiivista palutetta. Yksi keino on myös pitämällä yhteisiä ruokailuja. Hoito ei ole kallista ja hoitoon pääsee nopeasti. Hoidon tavoitteita ovat mm. parempi kehonkuva, itsearvostuksen ja itsetunnon tukeminen ja hyvät kehokokemukset.
    Tauti tyypillisesti puhkeaa 15-24 ikävuoden välillä, myös aikuisillakin ilmenee syömishäiriöitä.
    Anoreksia on laihuushäiriö. jossa nuori kokee itsensä liian lihavaksi, vaikka onkin alipainoinen. Tautia esiintyy jo alakouluikäisillä. Moni anoreksiaa sairastava liikkuu pakonomaisesti, liikunta ja vähäinen ruoka on suuri osa elämää. Joillakin esiintyy itsetuhoisia oireita, mm. itsensä viiltelyä. Joillakin esiintyy oksentelua, nesteenpoisto- ja ulostuslääkkeiden käyttöä. Oireina ovat mm. kuukautisten poisjääminen (saattaa aiheuttaa luukatoa ja hedelmättömyyttä), hiusten ohentuminen ja lähteminen, lihasvoima heikentyy ja lihasmassaa vähentyy, sekä ruumiinlämmön laskemista ja palelua. Anoreksia on pahimmillaan hengenvaarallinen.
    Bulimia tarkoittaa ruoan ahmintakohtauksia ja oksentelua syömisen jälkeen. Bulimiaa voi esiintyä anoreksian yhteydessä. Silloin tällöin ruoan ahminen ei tarkoita, että on bulimia, mutta on eri asia jos sitä tapahtuu jatkuvasti. Ruoan oksentaminen helpottaa hetkellisesti ahdistusta. Bulimia aiheuttaa vakavia häiriöitä elimistölle. Syömishäiriö usein alkaa 15-25 ikäisenä, koska laihdutusyritys ei onnistunut. Bulimian syitä ei tunneta, mutta arvellaan, että ympäristön kommentit ja kauneusihanteet vaikuttavat sen syntyyn. Monia muitakin tekijöitä löytyy. Ahmimiskohtaukset johtavat usein lihoamiseen. Hampaat happanevat vatsahappojen nousun takia, nestehukkaa ja kuukautisten poisjäämistä voi ilmetä oksentelujen takia.
    Ortoreksia tarkoittaa pakonomaisen terveellisesti syömistä. Sairastava saattaa käyttää tuntikausia ruoan suunnitteluun, sen tekoon ja aineiden hankintaan. Ortoreksiaa sairastava kieltäytyy käyttämästä tiettyjä ruoka-aineita. Ortoreksia saattaa johtaa lihoamisen pelon takia anoreksian tai bulimian syntyyn. Ortoreksia saattaa syntyä henkilölle, joka on urheillut paljon ja sitten saanut jonkinlaisen liikuntaa estävän vamman. Tiettyjen ravintoaineiden puuttuminen saattaa johtaa mm. silmänalusten tummumiseen. Ortoreksiaa sairastavia arvellaan olevan jo enemmän kuin anorektikoita tai bulimiaan sairastuneita. Hoito on helpompaa kuin muiden syömishäiriöiden hoito.

Lähteet: Navigaattori 3-oppikirja
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00109
http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Syömishäiriöt

Mistä kyseisessä kansantaudissa on kyse?

Kuinka yleinen sairaus on Suomessa?

Miten sairauden puhkeamista voi välttää vai voiko?

Miten kyseinen tauti voidaan todeta?

Miten tautia voidaan hoitaa?

Minkä ikäisenä tauti tyypillisesti puhkeaa?

Miten kyseinen tauti voi oireilla?

Määrittele seuraavat käsitteet:

  1. anoreksia
  2. bulimia
  3. ortoreksia