6. Sukeltajakuoriaisen matkassa

Vedessä elää runsaasti selkärangattomia

Vedessä on vilinää. Eläinplanktonin lisäksi vedessä elää runsaasti erilaisia suurempia eläimiä. Suurin osa näistä eläimistä kuuluu selkärangattomiin. Tyypillisiä vedessä eläviä selkärangattomia eläimiä ovat monet äyriäiset, nilviäiset ja monenlaiset madot kuten juotikkaat. Lisäksi vedessä elää runsaasti hyönteisiä. Valtaosa hyönteisistä elää vedessä toukkana, mutta osalle vesi on myös aikuisena tärkeä elinympäristö.

Osa pikkueläimistä elää veden pinnalla. Tällaisia ovat muun muassa vesimittarit ja hopeasepät. Suurin osa selkärangattomista elää levien ja vesikasvien suojissa pinnan alla. Pohjalla elää muun muassa simpukoita.

Ks. video vesimittarista


Mistä happea pinnan alla?

Sukeltaessaan ihminen joutuu pidättämään hengitystä. Kuinka vedessä voi kuitenkin niin paljon eläimiä? Kuten olemme oppineet, levät ja kasvit tuottavat veteen happea, mutta hapen saaminen vedestä voi arvella olevan vaikeaa. Kaiken lisäksi vedessä on ilmaan nähden hyvin vähän happea.

Monilla vedessä elävillä eläimillä on tähän ratkaisu eli kidukset. Kiduksia on monilla eri eläinryhmillä, jokaisella eläinryhmällä ne ovat omanlaisensa, mutta niiden tehtävä on sama. Niiden avulla vedessä elävä eläin ottaa happea vedestä ja poistaa hiilidioksidia.

Äyriäisillä ja hyönteisillä kidukset sijaitsevat yleensä takaruumiissa. Monet "madot" ottavat happea suoraan ihon läpi. Simpukat pumppaavat vettä aktiivisesti kuoren sisälle ja ulos.


Katso video. Löydätkö kidukset? Miten ne toimivat? Ovako videolla esiintyvät eläimet äyriäisiä vai hyönteisiä?

Kaikilla vedessä elävillä selkärangattomilla ei kuitenkaan ole kiduksia tai ne eivät ota happea suoraan ihon läpi. Erityisesti monet hyönteiset, kuten sukeltajakuoriaiset, käyttävät ilmakehässä olevaa happea. Näin ollen niillä on jatkuva tarve käydä veden pinnalla haukkaamassa happea.


Aikuinen sukeltajakuoriainen hengittämässä veden pintakalvolla.

Toukkana vedessä, aikuisena maalla


Osa hyönteisistä munii veteen ja toukka kehittyy vedessä. Tällaisia hyönteisiä kutsutaan vesihyönteisiksi. Esimerkiksi hyttyset ja sudenkorennot ovat vesihyönteisiä, joiden aikuiset elävät maalla.

Kehitystä munasta aikuiseksi kutsutaan muodonvaihdokseksi. Muodonvaihdoksia on kahta erilaista tyyppiä.

Esimerkiksi hyttynen kuoriutuu munasta, kasvaa hetken ajan toukkana. Lopulta se koteloituu ja kotelosta kuoriutuu aikuinen yksilö, joka taas munii munia. Tällaista muodonvaihdosta kutsutaan täydelliseksi muodonvaihdokseksi.

Esimerkiksi sudenkorennoilla munasta kuoriutuu toukka. Toukka kasvaa kokoa. Lopulta toukka kiipeää veden pinnan yläpuolelle vesikasvia pitkin. Ylösnousseesta toukasta kuoriutuu aikuinen yksilö. Tällaista muodonvaihdosta kutsutaan vaillinaiseksi muodonvaihdokseksi. Erona täydelliseen muodonvaihdokseen on siis kotelovaiheen puuttuminen. Katso kuvagalleria sudenkorennon toukan muuttumisesta aikuiseksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä