Makeat ja suolaiset vedet

Veden kiertokulussa vesi haihtuu, tiivistyy pilviksi, siirtyy pilvissä mantereelle, sataa alas ja lopulta virtaa takaisin meriin. Haihtuva vesi on puhdasta vettä eli makeaa. Kohdatessaan maan siihen liukenee maaperästä erilaisia suoloja. Nämä suolat kulkeutuvat lopulta meriin. Meressä veden haihtuessa suolat jäävät meriin. Vuosimiljoonien kuluessa meriin on kertynyt veden kiertokulun takia suoloja ja näin meret ovat muuttuneet suolaisiksi. Eniten merivedessä on natriumkloridia, mutta siinä on myös muita suoloja.



Maapallon vesivaroista vain noin 3 % on makeaa vettä. Eniten sitä on jäätiköihin sitoutuneena, noin 70 % kaikesta makeasta vedestä (eli 1.7 % kaikesta vedestä). Makeaa vettä on myös maan sisällä pohjavetenä. Vain alle prosentti makeasta vedestä on pintavetenä järvissä, joissa ja lammissa. Elämää on eniten sulassa, nestemäisessä vedessä, mutta jäätiköissäkin elää muutamia yksinkertaisia eliötä kuten yksisoluisia leviä.



Veteen liuenneet suolat muuttavat veden ominaisuuksia. Valtamerissä suolaa on noin 3,5 %. Suurin osa maapallon vedestä on suolaista merivettä. Murtovettä, jossa suolapitoisuus on alle prosentti, on Itämeren lisäksi myös Kaspianmeressä ja Mustanmeren pintaosissa. Samoin suurien jokien valtameriin ulottuvat suistot ovat murtovettä. Suistoissa suolapitoisuudet vaihtelevat vuoroveden korkeuden vaihtelu mukaan ja joenvirtaamasta riippuen.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä