5. Ahvenvidasta ärviään

Vihreyttä veden äärellä

Vesi on yksi elämän perusedellytyksistä. Tämän vuoksi veden läheisyydessä on usein vihreämpää kuin muualla. Veden äärellä kasvaa runsaasti erilaisia kasveja. Nämä kasvit muodostavat vesiimme omanlaisen kasvillisuuden. Osa näistä kasveista kasvaa rannalla vesirajan tuntumassa. Toiset kasvavat vedessä. Vesikasvien lehdet voivat olla pinnan yläpuolella, veden pinnalla tai pinnan alla. Kasvit muodostavat erilaisia vyöhykkeitä rannalta veteen.

Vesikasvit tuottavat itselleen energiaa yhteyttämällä. Yhteyttäminen vaatii auringonvaloa. Siksi vesikasvit pyrkivät kasvattamaan ja levittämään lehtiään mahdollisimman laajalle alueelle kaappaamaan auringonvaloa. Mitä syvemmälle vedessä mennään, sitä huonommin valo sinne kulkeutuu. Siksi syvemmälle mentäessä kasvien määrä vähenee ja syvillä alueilla vesikasveja ei ole lainkaan.


Veden äärellä kasvavien kasvien kasvupaikat ovat lajityypillisiä. Tämän luvun teemana onkin kasvillisuuden vyöhykkeisyys ja tärkeimpien kasvilajien opettelu.



Vyöhykkeisyys


Rannoilla on havaittavissa vyöhykkeisyyttä veden korkeuden mukaan. Osa kasveista viihtyy täysin maalla, jossa vettä on kuitenkin runsaasti tarjolla koko ajan. Toiset kasvit kasvavat taas niin syvällä veden pohjalla kuin valoa riittää.

Eri vesikasveilla viihtyvä eläimistö tuo lisää monimuotoisuutta vyöhykkeisiin. Eläimet hakevat kasvillisuuden seasta ravintoa ja suojaa. Vapaassa, kasvittomassa vedessä eläimiä on vähemmän.

Vyöhykkeellisyys on havaittavissa niin järvissä, joissa kuin merissäkin. Matalilla rannoilla kasvivyöhykkeet voivat olla leveitä, kun taas jyrkkärinteisillä rannoilla vyöhykkeet voivat olla hyvin kapeitakin tai joku vyöhyke voi puuttua kokonaan. Eri vyöhykkeitä ei erota tarkka selväpiirteinen raja, vaan vyöhykkeet vaihettuvat pikkuhiljaa seuraavaksi. Rannan muodot ja pohjan laatu määrittelevät myös millaisia kasveja vyöhykkeellä esiintyy.

Seuraavassa esitellään suomalaisille järville tyypillistä vyöhykkeisyyttä ja niiden kasvillisuutta.

Rantakasvit

Rantakasvit ovat maakasveja, jotka viihtyvät normaalia kosteammissa olosuhteissa. Ne eivät yleensä ole myöskään erityisen herkkiä tilapäisille tulvimiselle tai suurien aaltojen tuomalle ylimääräiselle vedelle. Osa kasveista, kuten rantakukka tai rentukka, saattavat kasvaa matalassa vedessäkin. Rantakasvien vyöhyke voi rannanmuotojen mukaan yltää kauaksikin rannasta. Jos ranta on hyvin matala ja tulvii helposti, saattaa jostain lahdelmasta kehittyä rantaluhta, jolloin rantakasvien vyöhyke voi olla kymmenien metrien levyinen. Jyrkillä rannoilla rantakasvivyöhyke taas voi typistyä metriin tai jäädä miltei pois.

Vesirajassa kasvaa myös sammalia. Sammalet eivät ole putkilokasveja eikä niillä siis ole esimerkiksi juuria. Ne saavat kaikki tarvitsemansa ravinteet suoraan sekovartensa läpi vedestä. Vesirajassa esiintyy esimerkiksi isonäkinsammal, joka kasvaa tiukasti rantakiviin kiinnittyneenä yleensä virtaavissa vesissä. Se on hyvin kestävä laji ja se sietää jopa veden rehevöitymistä. Rannoillamme yleisiä ovat myös rantakinnassammal sekä luhtakuirisammal.

Tutustu lajeihin.


Ilmaversoiset

Rantakasvillisuuden vyöhyke vaihettuu syvemmälle mentäessä ilmaversoisten vyöhykkeeseen. Ilmaversoisten vyöhykkeellä kasvavat kasvit, joiden juurakko on kokonaisuudessaan vesirajan alapuolella, mutta loput versosta taas veden pinnan yläpuolella. Ilmaversoiset sietävät ajoittaista kuivilla oloa.

Jos vesi on sameaa, ilmaveroisia kasveja kasvaa yleensä hyvin paljon, sillä veden päällä olevilla lehdillään ne saavat aina tarpeeksi valoa. Matalat lammet tai lahdet voivat joskus kasvaa umpeen ilmaversoisten kasvien runsaan esiintymisen takia. Liian syvässä vedessä ilmaversoiset eivät enää viihdy. Tällöin aallot vaikeuttaisivat erittäin pitkien varsien pystyssä pysymistä.

Tutustu lajeihin.

Kelluslehtiset

Veden muuttuessa liian syväksi ilmaversoisille vyöhyke vaihettuu kelluslehtisten kasvien vyöhykkeeseen. Kelluslehtisillä kasveilla on pohjassa tukeva juurakko ja usein maavarsi, mutta lähes kaikki lehdet kelluvat pinnalla.

Kelluvat lehdet auttavat kasvia saamaan tarpeeksi valoa ja happea, mutta taipuisa pitkä varsi mahdollistaa kasvien liikehdinnän aallokossakin ilman vahingoittumista. Aalloille hyvin alttiit rannat eivät silti sovi lainkaan kelluslehtisille vaan suojaiset matalat rannat ovat parhaita.

Pienillä limaskoilla ei ole juuria lainkaan, vaan koko verso koostuu lähinnä pinnalla kelluvista lehdistä.

Tutustu lajeihin.


Uposkasvit

Syvimmällä eli viimeisenä vyöhykkeenä on uposkasvien muodostama vyöhyke. Niiden koko verso kasvaa aina kokonaan vedenpinnan alapuolella ja siksi ne ovatkin herkkiä myös tilapäiselle vedenpinnan laskulle. Kukkiminen veden alla on mahdotonta ja siksi siemenien avulla lisääntyvät uposkasvit kasvattavat pitkän kukkavarren veden pinnan yläpuolelle. Näin tekee esimerkiksi nuottaruoho.

Uposkasveja kasvaa niin syvälle kuin auringon valoa vain vedessä riittää. Karuissa kirkasvesisissä lammissa, erityisesti lähdelammissa, uposkasvien vyöhyke voi olla kymmenen metrin syvyydessäkin. Sameammissa se on vain muutaman metrin syvyydessä. Kaikkein kirkkaimpien järvien ja lampien pohjalta löytyy erilaisia suurikokoisia rahkasammalia. Uposkasvien täytyy kasvaa aina riittävän syvällä, jotta talven jäät ja niiden liikkeet eivät vahingoita kasvia.

Varsinaisten uposkasvien lisäksi kokonaan veden alla kasvaa useita suurikokoisiksikin kasvavia leviä. Erityisesti viherlevät voivat kasvaa suurina paljain silmin havaittavina kasvustoina peittäen rantakiviä ja kallioita. Näistä tunnetuin on ahdinparta, jota tavataan sekä makeasta että murtovedestä. Yksivuotisena sen pitkät rihmastot ovat alkukesästä pieniä tupsuja, jotka kesän edetessä sitten peittävät rantakivet ja -kalliot kokonaan.

Ahdinparran seassa viihtyvät useat pieneliöt, koska tuuhea kasvusto on oiva suoja ja ravinnonlähde. Ahdinparran runsastumista pidetään rehevöitymisen ensimerkkinä, koska se viihtyy hyvin ravinteikkaassa, mutta hyvin virtaavassa vedessä. Myös rahkasammalista löytyy lajeja, jotka voivat kasvaa kokonaan syvällä kirkasvetisen järven pohjalla.

Tutustu lajeihin.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä