Suomessa on paljon karuja ja vähän reheviä järviä


Karujen järvien rantakasvillisuus on niukkaa. Vastaavasti rehevillä järvillä kasvillisuus on runsasta.

Järvi ekosysteeminä on samankaltainen kuin lampi. Lammesta järven erottaa sen suurempi pinta-ala ja vesitilavuus.

Järvien kasvit ja eläimet ovat riippuvaisia ympäristöstä tulevasta vedestä ja veden mukana tulevista ravinteista. Tuottajien kannalta tärkeimpiä ravinteita ovat typpi ja fosfori. Niiden avulla levät ja kasvit pystyvät kasvamaan.

Voidaan sanoa että luonnontilainen järvi kuvastaa sen valuma-alueen ympäristöä. Valuma-alue on se alue, josta vettä virtaa järveen. Usein järviin laskee yksi tai useampi joki tai puro. Näiden lisäksi lähes kaikkiin järviin laskee ihmisten kaivamia ojia.

Järvestä lähtee yksi joki, jonka kautta järven vedet virtaavat seuraavan järveen, jokeen ja lopulta aina mereen. Joen rannalla on helppo nähdä veden virtaavan. Myös järvien vesi on jatkuvassa liikkeessä, mutta sen virtausnopeus on alhaisempi kuin joessa.

Suomen järvet voidaan jakaa kahteen järvityyppiin. Suomen järvistä valtaosa on karuja. Huomattavasti pienempi osa järvistä on reheviä. Karua ja rehevää voi pitää järvityyppien ääripäinä. Todellisuudessa karun ja rehevän väliin mahtuu monia muitakin järvityyppejä. Lisäksi ihmisen aiheuttama rehevöityminen muuttaa järviä.

Järvityypit luokitellaan niiden ravinteisuuden ja tuottavuuden perusteella. Alla olevassa taulukossa on joitain tyypillisiä piirteitä karuille ja reheville järville.

On kuitenkin hyvä muistaa, että pelkkä veden väri tai näkösyvyys ei aina kerro totuutta järven rehevyydestä. Rehevien järvien vesi on levien vuoksi väritykseltään usein vihertävä. Kuitenkin Suomessa on runsaasti ruskeavetisiä karuja järviä, joiden vedessä on runsaasti muun muassa soilta tulevaa pientä kuollutta kasviainesta, humusta.

Osa järvistä on savisameita. Savi on hiekkaa pienempää kiviainesta. Veden tummuus tai huono läpinäkyvyys ei siis välttämättä kerro että järvi olisi rehevä tai rehevöitynyt.

Se mihin järvityyppiin tietty järvi kuuluu, perustuu useaan tekijään ja niiden perusteella tehtyyn päätelmään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä