3. Millaisia ovat vesiekosysteemit?

Ekosysteemi ja ravintoketju

Ympärillämme oleva luonto voidaan ymmärtää erilaisina ekosysteemeinä. Ekosysteemi koostuu alueen elottomasta luonnosta ja erilaisista eliöistä, jotka elävät vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristön kanssa. Yleensä ekosysteemillä tarkoitetaan tiettyä rajattua osaa luonnosta, kuten lampea. Tutkailtaessa lampiekosysteemiä tarkemmin voidaan sieltä havaita ravintoketjuja, joihin kuuluu tuottajia, kuluttajia ja hajottajia. Ravintoketjut muodostavat ravintoverkkoja.

Aurinko paistaa lampeen. Kasvit ja levät yhteyttävät auringonvalon avulla ja tuottavat sokeria. Ne itse käyttävät sokeria kasvuunsa ja elintoimintoihinsa. Nämä kasvit ja levät ovat tuottajia, koska ne tuottavat ekosysteemiin energiaa auringon valoenergian avulla.

Ensimmäisen asteen kuluttajat käyttävät tuottajia ravintonaan. Tällaisia kuluttajia ovat esimerkiksi vesikirput. Syömällä tuottajia ne siirtävät ainetta ja energiaa ravintoketjussa eteenpäin. Toisen asteen kuluttajia ovat yleensä pienet kalat, jotka syövät vesikirppuja. Monissa ravintoketjuissa on vielä kolmannen asteen kuluttajia eli petoja jotka syövät pieniä kaloja. Tätä pidemmät ravintoketjut ovat harvinaisia, koska energiasta vain murto-osa siirtyy seuraavalle tasolle.

Koska ravintoketjun huipulla olevia eläimiä on vähemmän kuin tuottajia ja 1. asteen kuluttajia, lammen tai järven eliöiden määrä voidaan piirtää pyramidina.

Tuottajien ja kuluttajien lisäksi ekosysteemiin kuuluvat hajottajat, joita ovat mm. useat bakteerit ja sienet. Hajottajat käyttävät ravintonaan eli hajottavat kuolleita eliötä, niiden osia tai eliöiden ulosteita. Hajottajat kierrättävät ravinteita kaikilta ravintoverkon tasoilta takaisin tuottajien käytettäväksi. Osa kuluttajista voi käyttää hajottajia ravintonaan. Hajottajilla on siis merkittävä osa toimivan ekosysteemin ravinnekierrossa.

Ekosysteemit ovat usein kytköksissä toinen toisiinsa. Esimerkiksi purot ja joet voivat laskea lampeen tai järveen. Vastaavasti lammet ja järvet laskevat usein jokien välityksellä edelleen mereen.

Osa ekosysteemeistämme on suuria. Suurista ekosysteemeistä voidaan erottaa myös omia pienempiä ekosysteemejä. Esimerkiksi suuren järven rantaekosysteemi on erilainen kuin avoveden eli ulapan ekosysteemi, jossa ei ole lainkaan kasveja.

Lammen kasvien ja eläinten energia

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Rasti oikeat väittämät.







Tuottajia:

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Suomessa on paljon karuja ja vähän reheviä järviä


Karujen järvien rantakasvillisuus on niukkaa. Vastaavasti rehevillä järvillä kasvillisuus on runsasta.

Järvi ekosysteeminä on samankaltainen kuin lampi. Lammesta järven erottaa sen suurempi pinta-ala ja vesitilavuus.

Järvien kasvit ja eläimet ovat riippuvaisia ympäristöstä tulevasta vedestä ja veden mukana tulevista ravinteista. Tuottajien kannalta tärkeimpiä ravinteita ovat typpi ja fosfori. Niiden avulla levät ja kasvit pystyvät kasvamaan.

Voidaan sanoa että luonnontilainen järvi kuvastaa sen valuma-alueen ympäristöä. Valuma-alue on se alue, josta vettä virtaa järveen. Usein järviin laskee yksi tai useampi joki tai puro. Näiden lisäksi lähes kaikkiin järviin laskee ihmisten kaivamia ojia.

Järvestä lähtee yksi joki, jonka kautta järven vedet virtaavat seuraavan järveen, jokeen ja lopulta aina mereen. Joen rannalla on helppo nähdä veden virtaavan. Myös järvien vesi on jatkuvassa liikkeessä, mutta sen virtausnopeus on alhaisempi kuin joessa.

Suomen järvet voidaan jakaa kahteen järvityyppiin. Suomen järvistä valtaosa on karuja. Huomattavasti pienempi osa järvistä on reheviä. Karua ja rehevää voi pitää järvityyppien ääripäinä. Todellisuudessa karun ja rehevän väliin mahtuu monia muitakin järvityyppejä. Lisäksi ihmisen aiheuttama rehevöityminen muuttaa järviä.

Järvityypit luokitellaan niiden ravinteisuuden ja tuottavuuden perusteella. Alla olevassa taulukossa on joitain tyypillisiä piirteitä karuille ja reheville järville.

On kuitenkin hyvä muistaa, että pelkkä veden väri tai näkösyvyys ei aina kerro totuutta järven rehevyydestä. Rehevien järvien vesi on levien vuoksi väritykseltään usein vihertävä. Kuitenkin Suomessa on runsaasti ruskeavetisiä karuja järviä, joiden vedessä on runsaasti muun muassa soilta tulevaa pientä kuollutta kasviainesta, humusta.

Osa järvistä on savisameita. Savi on hiekkaa pienempää kiviainesta. Veden tummuus tai huono läpinäkyvyys ei siis välttämättä kerro että järvi olisi rehevä tai rehevöitynyt.

Se mihin järvityyppiin tietty järvi kuuluu, perustuu useaan tekijään ja niiden perusteella tehtyyn päätelmään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä