Teksti liikuntaterapeutti, lasten- ja norten psykoterapeutti (YET) Kari Hakkarainen ja lastenpsykiatri Anita Puustjärvi 05.03.2004
Lapsen ja nuoren eri kehitysvaiheiden ajatellaan seuraavan toisiaan suoraviivaisesti ja tarkasti geneettisesti määräytyvässä järjestyksessä. Tietyssä kehitysvaiheessa tietyt sille leimalliset ilmiöt ja tapahtumat nousevat esille. Nämä ilmiöt ovat jo jollain tavoin havaittavissa ko. kehitysvaihetta edeltävän kehitysvaiheen aikana ja jatkossa ne ovat myöskin olemassa seuraavien kehitysvaiheiden yhteydessä.
Kuitenkin eri lapsilla tai nuorilla näiden kehitysvaiheiden ilmaantuvuudessa, kestossa ja yksityiskohdissa voi olla suurta yksilöllistä vaihtelua esim. psyykkiseen dynamiikkaan liittyvien seikkojen tai ympäristötekijöiden johdosta. Näitä seikkoja voivat olla vaikkapa temperamenttiin tai ihmissuhdeympäristöön ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät.
Lapsen tai nuoren kehitys siis pohjautuu laajasti hänen omiin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin taitoihinsa ja ominaisuuksiinsa, mutta myös yhtälailla ympäristön tarjoamiin oppimisen ja kehityksen mahdollisuuksiin. Teoreettisena viitekehyksenä kokonaisvaltainen bio-psykososiaalinen ajatusmalli lapsuus- ja nuoruusajan kehityksestä, huomioi yhdessä edellä mainitut psyykkiset-, fyysiset- ja sosiaalisen ulottuvuuden tekijät.
Bio-psykososiaalisessa ajatusmallissa korostuu myöskin oivallus siitä, että lapsuus- ja nuoruusiän erilaisten yksilöllisten ongelmien ja vaikeuksien synnyssä ja muotoutumisessa vaikuttavat nämä kaikki kolme eri osatekijää yhdessä ja samanaikaisesti. Ne vaikuttavat erilaisina koosteina, mutta kokonaisvaltaisesti eri lasten ja nuorten ongelmien kohdalla.
Onkin siis erityisen tärkeää muistaa, että lapsen tai nuoren kehityksen aikana syntyneiden ongelmien, vaikeuksien tai sairauksien hoitoa ja kuntoutusta suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen tai nuoren bio- psykososiaalinen kokonaisuus. Tällä tavoin voidaan päästä mahdollisimman hyvin hoidon, kuntoutuksen tai vaikkapa oppimisen tavoitteisiin.
|