JÄMSÄ JA
JÄMSÄNKOSKI
- KELPO-HANKKEEN TYÖRYHMÄT JA
NIIDEN TEHTÄVÄT.
Hankkeeseen osallistujat jakautuvat kolmeen suurempaan
kehittämistyöryhmään. Kaikissa ryhmissä
on asiantuntijoita esiopetuksesta toiselle asteelle, jos mahdollista.
Kehittämistyöryhmät jakautuvat kukin kolmeen pienempään tiimiin aihepiirien ja
kiinnostuksen mukaan. Kehittämistyöryhmillä on omat vetäjänsä (3 vetäjää),
jotka kokoavat ryhmänsä, sopivat työnjaosta ja tapaamisista sekä
loppuyhteenvedosta oman aihepiirinsä osalta. Lisäksi jokaisella tiimillä on
omat vetäjänsä, jotka toimivat linkkinä koordinaattoreihin ja ryhmiensä
vetäjiin.
Kehittämistyöryhmät, tiimien tehtävät sekä ryhmien vetäjät:
Kaisu Piirto Raija
Kattilakoski Eira
Hietajärvi &
Merja Huolman-Rihkajärvi
|
A. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki
|
B. Yleinen ja tehostettu tuki
(yleisopetuksen oppilaat)
|
C. Erityinen tuki
(erityisopetukseen siirretyt oppilaat)
|
|
A.1. Tiedonsiirto
- pedagoginen tieto
- Miten tieto siirtyy ja
kenen toimesta?
- yhteistyö perheen kanssa
- tietosuojalaki huomioon
|
B. Tukitoimet
yleisopetuksessa
B.1. Yleinen tuki
- Mitkä tukitoimet kuuluvat
yleiseen tukeen?
- Erilaiset
tukitoimet eri oppiaineissa (eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus
jne. mitä ja miten?
- Lahjakkaiden
huomioonottaminen
|
C.1. Erityisen tuen järjestämisvaihtoehdot
·
erityisluokat
·
erityiskoulut
·
integrointi yleisopetukseen
·
lähikouluperiaatteen huomioiminen
|
|
A.2. Seulonnat
- Mitä ja
milloin?
- Kuka tekee?
- Jatkotoimenpiteet
- Missä tietoja säilytetään?
- Miten tiedotetaan koteihin?
A.3.Oppimaan
oppimisen taitojen opettaminen
3.1 Koulu
- Minkälaisia taitoja
tarvitaan kullakin luokka-asteella?
- Miten opetetaan?
- Kuka opettaa?
Koti
- Miten vanhemmat voivat
auttaa lapsia läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa?
|
B.2. Tehostettu tuki
- Mitä se on?
- Milloin siirrytään
tehostettuun tukeen?
- Tehostetun tuen muodot
B.3. Pedagoginen arvio/
Pedagoginen selvitys/
Oppimissuunnitelma
- Lomakkeen suunnittelu ja
käyttöohjeet
- Yhteistyö perheen kanssa
- Miten työ korvataan?
|
C.2. Moniammatillinen yhteistyö
- Tukipalvelut (mitä tahoja,
minkälaista yhteistyötä, kuka hoitaa?)
- Erityisopetuksen ja
yleisopetuksen keskinäiset yhteistyömuodot
C.3. Erityisopetussiirrot
3.1 Erityisopetussiirtopää-
tös
- valmistelu ja päätäntävalta
- lomakemalli
- voimassaolo, päivitys ja
purkaminen
- huoltajien asema
prosessissa
3.2 HOJKS
- lomakkeen suunnittelu ja
ohjeistus
- Miten työ korvataan?
|
HALSUA,KAUSTINEN,LESTIJÄRVI, PERHO, VETELI
Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon ja Vetelin yhteisessä
KELPO-kehittämistoiminnassa tavoitteena on
-
luoda
yhteinen Tuen suunnitelma perusopetuksen opetuksen ja kasvatuksen tueksi
o
yleisen
tuen muodot ja tavat
kunnan, koulun ja opetusryhmän tasolla
§
vuosisuunnitelma
käytettävistä testeistä
ja yhteistyötapaamisista
o
tehostetun
tuen käytännön työkalupakki opettajalle ja oppilaalle
o
erityisen
tuen järjestämismuodot ja tavat
o
toimintatavat
ja päätöksenteko, toimijoiden vastuualueet ja yhteistyömuodot
§
pedagogisen
arvion, oppimissuunnitelman, pedagogisen selvityksen, erityisen tuen päätöksen
ja HOJKSin tekemisessä ja arvioinnissa
o
alueellisen
yhteistyöverkoston tavoitteet ja vuosisuunnitelma
o
kunnallisen
yhteistyöverkoston tavoitteet ja vuosisuunnitelma
o
yhteiset
lomakkeet
-
järjestää
yhteinen koulutus opettajien sitouttamiseksi muuttuvaan toimintaan syksystä
2010 alkaen
-
toimia
jatkossakin alueellisesti yhteistyössä alueellisen yhteistyöverkoston avulla
KONNEVESI
- Moniammatillinen yhteistyö
- esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen kehittäminen
- Laadukkaan testipatteriston käyttöönotto +
kuntoutuksen aloittaminen varhain.
NILSIÄ
1. Vanhempien osallisuus koulun toimintaan - kysely
vanhemmille ja kyselyn pohjalta toimenpiteet
2. Opinpolku eli lapsen polku syntymästä läpi varhaiskasvatuksen ja
perusopetuksen yhteistyössä sosiaali- , terveys- ja
koulutoimen kanssa . Siihen kirjataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen
kolmiportaista jakoa käyttäen oppilaan seulonnat, tukitoimet ja yhteistyö vahempien
kanssa sekä nivelvaiheissa tehtävä yhteistyö. Nettiversio
vanhempien luettavaksi.
3. Koulutusta opettajille erityisopetuksen strategiasta, eriyttämisestä, samanaikaisopetuksesta, oppilaan
oppimisvaikeuksien huomioon ottamisesta opetus- ja koejärjestelyissä ja
arvioinnissa
HAAPAVESI
1. NIVELVAIHEET
-huomio erityisesti varhaiseen
puuttumiseen
-onnistunut tiedonkulku neuvolasta
(5-vuotistarkastus) esikouluun ja esikoulusta ensimmäiselle vuosiluokalle
-oppilaan tietojen siirtyminen
ala-asteelta yläasteelle kuudennen vuosiluokan päättyessä
-luodaan Haapavedelle
yhtenäinen lomakkeisto, joka on saatavissa esim.
lomakesivustoilta
-jokaisen sidosryhmän
sitoutuminen yhtenäisen lomakkeiston käyttöön!
-tavoitteena saada yhtenäinen
hallinto-ohjelma, jossa oppilaiden tiedot olisivat saatavilla ajantasaisina ja
päivitettyinä
-luodaan sivusto, josta
löytää helposti tukiverkoston yhteystiedot sekä kuka vastaa mistäkin
osa-alueesta ja millä aikataululla
2. ERITYISOPETUKSEN
JÄRJESTÄMINEN UUDELLA MALLILLA
-inkluusio ja sen
mahdollisuudet Haapavedellä (on vielä pohdinnassa)
-erityisopettajan työnkuvan selkiyttäminen
(erityisesti kiertävien erityisopettajien)
-konsultaatioaspekti
-avustajien rooli ja käyttö
-perustetaan kaupungin
yhteinen ”resurssikeskus”, jossa olisi lainattavissa erilaista materiaalia
erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen
-uusi koulupsykologin
virka ja sen tarjoamat mahdollisuudet esim. testauksissa/ lausunnoissa
-Haapaveden opiston erityistä
tukea tarvitsevien lasten ja nuorten –koulutuslinjalla opiskelevien
hyödyntäminen peruskoulupuolella
3. KOULUTUS
-kartoitetaan, millaiselle
koulutukselle on tarvetta Haapavedellä
-kouluttajan tilaaminen Haapavedelle ja
eri sidosryhmille tiedottaminen koulutuksesta
-omien ammattilaisten
hyödyntäminen kouluttajina
-jo meneillään
olevien hankkeiden hyödyntäminen
-Jokihelmen opiston
tarjoamien koulutustilaisuuksien hyödyntäminen
HANKASALMI
-esikouluikäisten testauksen kehittäminen
-testeissä kiinni jääneille
jatkotutkimuksiin ohjaaminen ja tehostetun tuen suunnittelu
moniammatillisena ja vanhempien kanssa tehtävänä
yhteistyönä
ISOKYRÖ
1) Nivelvaiheiden madaltaminen - toimintamuodot selväksi
2) Lomakkeiden uusiminen ja testien yhtenäistäminen
3) Oppilashuollon kehittäminen: yhteistyö kotien kanssa, HUPU-koulutus ja perustoimintamalli
4) opettajille käytänteiden selkiinnyttäminen - > eriyttävät
toimintamuodot
JANAKKALA
Janakkalan KELPO-hankeen teemana on
varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen hyvien käytänteiden jakaminen ja
uusien yhteisten käytänteiden kehittäminen.
Hankkeeseen sisätyy varhaista
puuttumista, yhtestyötä huoltajien kanssa sekä moniammatillisuutta, tehostettua tukea ja oppilashuoltoa.
Kehittämislinjat ovat:
1. Esiopetuksen oppilashuolto
Tavoitteet: Oppilashuoltoryhmien toiminnan käynnistäminen esiopetuksessa.
Oppilashuoltotarpeen selkeyttäminen esiopetuksessa. Koulujen
oppilashuoltoryhmien toimintaan tutustuminen ja yhteistyö koulujen kanssa.
2. Kasvatuskumppanuus
Tavoitteet: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen
kasvatuskumppanuus-toimintamallin jatkaminen alkuopetuksessa.
3.Lapsihavainnointimenetelmät ja dokumentointi
Tavoitteet: Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitteillä olevan toimintamallin
kehittäminen koulumaailmaan sopivaksi ja mallin toteuttamisen jatkaminen
alkuopetuksessa.
4. Matemaattisten taitojen vahvistaminen
Tavoitteet: Toimintamallin kehittäminen tukitarpeen varhaiseen havaitsemiseen
ja johdonmukaisten tukitoimien toteuttamiseen.
KONNEVESI
- Moniammatillinen
yhteistyö
- Esi-ja alkuopetuksen nivelvaiheen kehittäminen
- Laadukkaan testipatteriston käyttöönotto +
kuntoutuksen aloittaminen varhain.
KYRKSLÄTT
Utvecklingområde 1.
Resursgrupperna
l stöd för barnträdgårdslärarna,
klasslärarna, assistenterna
l
spec.
konsultering och
handledning av lärarna utöver vanliga spec.lärar uppgifter
l
uppgör en plan för lärandet
tillsammans med lärarna för varje elev med behov av effektiverat stöd
l nätverksmöten
Utvecklingsområde 2.
Resurscenter
l stöd
till resursgruppen
l extra
psykologtjänster
l
handledning för assistenter och
spec.btl i utveckling av yrkesroll
l
utarbeta tillsammans med
resursgruppen ( område Norra byskolorna+Evitskog förskola) en modell för tidig
screening
l
ordna utbildningar och
tema-eftermiddagar med syfte att stärka professionella självförtroende för
effektiverat stöd
Praktiska
åtgärder för att nå mål
l
En modell för tidig screening
utarbetas
l
Uppdatering av årsklockan samt
innehåll; tester,
observationer, skolberedskapsbedömning för alla som grund för plan för lärandet
l
Plan för lärandet; hur ser den ut ?
Format, innehåll, delområden
NUMMI-PUSULA
1. Ohjekirjanen, johon listaamme käsikirjan muotoon kaikki
keskeiset etenemis- ja toimintamallit, kuinka toimia
lapsen tarvitessa tehostettua tukea oppimispolkunsa
aikana.
2. Esikoulu - perusopetus -nevelvaiheen
joustomahdollisuuden luominen (joko ns. 0-lk, tai mieluummin vielä
ns.
joustoryhmät lähikouluihin.
3. Toimintatapojen yhtenäistäminen eskarin
ja koulun välillä. esim. esiopetussuunnitelmien yms. papareiden
automaattinen siirtyminen nivelvaiheessa - päällekkäisyyksien välttäminen,
esim. yhtenäiset arviointitestit.
SIIKAJOKI
Keskeisimmät erityisen tuen kehittämiskohteet ovat voimakkaasti
käytöshäiriöisten (ns.osastotasoisten) opetuksen
järjestäminen. Toinen vaikea ja haastava on heikkotasoisten
maahanmuuttajalasten opetuksen järjestäminen valmistavan jakson jälkeen. Kolmas
kohde on ikäluokkien testaaminen omassa kunnassa
niin, että vältyttäisiin turhalta perheneuvolakierteeltä.
ÄÄNEKOSKI
1) Pedagogisten periaatteiden ja käytänteiden yhtenäistäminen
-
seulontojen ja testien yhtenäistäminen, erityisen
tarpeen arvioinnin yhtenäistäminen
- resurssien jako tarpeen mukaan
2) Eriyttäminen ja joustavat järjestelyt, koulutusta ja vinkkejä lastentarhan-,
luokan-
ja aineenopettajille
3) Oppimissuunnitelman ja HOJKS:ien muuttaminen Primus-pohjaiseksi