vanhemmat, huoltajat

HATTULA

HATTULA

Kehittämishankkeemme on "vanhemmuuden tukipuu"-ohjelma, jonka
tarkoituksena on vanhemmuuden tukeminen sekä lasten ja nuorten kasvun ja
kehityksen tukeminen. Ohjelma on ennaltaehkäisevää toimintaa. Yhtenä
tärkeänä osa-alueena on kodin ja koulun välinen yhteistyö, ennaltaehkäisy sekä varhainen puuttuminen (LIITTEENÄ KAAVIO).

KOTKA

KOULUVALMIUDEN ARVIOINTI
- kenen toimesta ja miten toteutetaan
- koululykkäreiden problematiikka - Kotkassa lykkärit ovat toistaiseksi
esiopetusryhmissä "tuplaamassa" - miten tehostettu tuki toteutetaan?
- arviointi toteuteaan monen tahon toimesta - koulupsykologi, perheneuvola,
kehitysneuvola - mm. käytänteet , aikataulutus tarkastelun alla
- miten tehostettu tuki toteutetaan näiden lasten osalta

JOUSTAVA ALKUOPETUS
- miten voisi toteuttaa Kotkassa

ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTOIMINTAMALLIN LUOMINEN
- hallintokuntarajojen ylittäminen
- erityisopetuksen resurssien uudelleen jakaminen ja painotusalueiden pohtiminen
- esiopetuksen ja perusopetuksen yhteisen oppilashuoltomallin luominen -
käytännön toteuttaminen
- tiedon siirtäminen esiopetuksesta perusopetukseen.
- vanhempien mukaan saaminen

NILSIÄ

1. Vanhempien osallisuus koulun toimintaan - kysely vanhemmille ja kyselyn pohjalta toimenpiteet
2. Opinpolku eli lapsen polku syntymästä läpi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyössä sosiaali- , terveys- ja koulutoimen kanssa . Siihen kirjataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kolmiportaista jakoa käyttäen oppilaan seulonnat, tukitoimet ja yhteistyö vahempien kanssa sekä nivelvaiheissa tehtävä yhteistyö. Nettiversio vanhempien luettavaksi.
3. Koulutusta opettajille erityisopetuksen strategiasta, eriyttämisestä, samanaikaisopetuksesta, oppilaan oppimisvaikeuksien huomioon ottamisesta opetus- ja koejärjestelyissä ja arvioinnissa

OUTOKUMPU

Moniammatillisten yhteistyöryhmien toimintatapojen kehittäminen

lasten ja heidän perheidensä tukemiseksi

koulujen ja esiopetuksen oppilashuoltoryhmien, sosiaalityön, perheneuvolan, kouluterveydenhoidon, vapaa-aikatoimen sekä kolmannen sektorin – Pohjois-Karjalan Ensikoti – sekä muiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa yhteistyössä tuotettua - lasten ja nuorten hyvinvoinnin polkua käytetään toimijoiden kokonaisuuden hahmottamiseen ja palveluverkossa olevien puutteiden havainnoimiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun

kohdan a. toimijoiden yhteiset koulutus- ja suunnittelupäivät

▪ Järjestetään vanhemmille ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville luento mediakasvatuksesta (kouluttajana Sinikka Niskanen). Luennon ajaksi järjestetään lapsiparkki. Koulutus järjestetään mahdollisesti yhdessä Liperin kunnan kanssa.

▪ Järjestetään esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltoryhmien työntekijöille koulutus Kotkan kaupungin kehittämästä oppilashuollon yhteistyömallista (kouluttajat Marja-Leena Lumme ja Liisa Tikkanen)

Järjestetään yläkouluikäisille oppilaille kasvatuskeskusteluja (KaKe) jälki-istuntojen sijaan. Keskustelut järjestetään 1 – 2 kertaa viikossa kokoontuvassa keskustelukerhossa tai kahdenkeskisesti oppilaan kanssa, ohjaajana aina sama opettaja (on myös oppilashuoltoryhmän jäsen).

Kehitetään yhteistyötä lisäämällä yhteistä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken (työkäytännöt ja yhteistyömallit, tiedonkulku, vastuun ottaminen,…)

Järjestetään lasten ja nuorten vanhemmille suunnattuja luento – ja keskus-

telutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on antaa tietoa lapsuus – ja nuoruusiän ongelmista ja syrjäytymisriskeistä, antaa keinoja ja malleja turvallisen kasvuympäristön luomiseen, tukea vanhempia heidän kasvatustyössään ja luoda kontakteja vanhempien välille rohkaisten heitä verkostoitumaan toistensa kasvatuksen yhteisölliseksi vertaistueksi.

Siirtymävaiheiden (esiopetus – perusopetus, alakoulu – yläkoulu) toimintatapojen kehittäminen

siirtokäytäntöjen jäntevöittäminen

▪ Yksilöllisten, lapsikohtaisten siirtopalaverien kehittäminen cedelleen (tuleva opettaja, erityisopettaja, lapsen vanhemmat/huoltajat, esiopettaja, kelto ja muut mahdolliset erityistyöntekijät palaverien osallistujina)

▪ Käytössä olevien tiedonsiirto – ja havainnointilomakkeiden kehittäminen siten, että niiden välittämät tiedot mahdollistavat kunkin oppilaan yksilöllisten sekä vahvuuksien että tuen tarpeiden huomioon ottamisen opetuksessa ja kasvatuksessa.

esiopetuksen esiopettajien ja erityislastentarhanopettajien sekä alkuopetuksen luokanopettajien ja erityisopettajien yhteiset koulutukset ja toimintatavat erityisesti varhaiseen puuttumiseen ja tehostettuun tukeen liittyen

▪ Koulutuksiin mukaan myös sosiaalitoimen, perhe – ja lastenneuvolan,

kouluterveydenhoidon sekä kolmannen sektorin työntekijöitä

c. Startti – tai kasvuluokan toteutuminen lukuvuodesta 2009 – 2010 alkaen

▪ varmistetaan, että vuoden 2009 talousarvioon kirjataan startti-kasvuluokan

toteutuminen ja valmistellaan esim. työryhmäesityksenä käytännön

toteuttaminen

▪ tärkeää, että luokka sijoittuu fyysisesti koulun yhteyteen ja että vuosia käytössä olleesta koululykkäyksestä (esiopetusvuoden kertauksesta) siirrytään ratkaisuun, jossa kaikki kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäynnin koulussa yhdessä ikätovereidensa kanssa

PYHTÄÄ

1) päätösten selkiyttäminen (asiakirjojen säilytys), lomakkeet
2) nivelvaiheiden tiedonkulku ja käytännöt (oppilashuollon merkitys)
3) svenska skolanin koulun käytänteet (erityisen tuen tarve)
4) yhteistyön tiivistäminen vanhempien kanssa

SAVONLINNAN SEUTU

Toimin Savonlinnan seudulla (Savonlinna, Savonranta, Heinävesi, Enonkoski,
Kerimäki, Punkaharju, Sulkava) mm. Kelpo-kehittämistoiminnan koordinaattorina.

- seudullisten yhteisten käytäntöjen vakiinnuttaminen; esim. yhteiset
HOJKS-lomakkeet, verkkoympäristö
- varhaisen tuen muotojen kehittäminen; esim. kerhotoiminnan kehittäminen
- vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen
- ammatitaitoisen henkilöstön tieto-taidon jalkauttaminen kaikkien opettajien
käyttöön.

Tässä tärkeimmät kehittämiskohteemme. Haasteena meillä on nimenomaan se, että
alueemme on laaja ja tarpeet hyvin erilaiset eri kunnissa ja kouluissa.

Mihin tulokset seudullisista kyselyistä (huolikysely, opetuksen laadun arviointi; molemmat tehty keväällä 2008) haastavat?

• Varhaisen tukemisen keinoja kehitettävä

• Varhaisen tuen muodot huomioitava täydennyskoulutuksessa

• Yhteistyötä vanhempien kanssa kehitettävä kahdenkeskiseen suuntaan

• Tiedonsiirto nivelvaiheissa sujuvammaksi

• Tehostetun tuen vahvistaminen

• Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet?

• Koulupihojen kehittäminen liikkumista aktivoivaan suuntaan

• Ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen

Seudulliset kehittämiskohteet

• Varhaisen tuen muotoja kehitettävä; täydennyskoulutus henkilöstölle

• Vahvistettava yleisen ja tehostetun tuen muotoja, käsitteiden avaus

• Tiedonsiirron varmistaminen nivelvaiheissa; polku päivähoidosta toiselle asteelle

• Yhteiset käytänteet; yhteistyöhön vanhempien kanssa, Erityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjan päivittäminen, Edu.Savonlinnaseutu.fi –verkkoympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen

• Turvattava ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys

• Kehitettävä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia; kerhotoiminta

• Asennemuokkaus; kaikkien opettajien saaminen puhaltamaan yhteen hiileen oppilaan parhaaksi, puheeksi ottamisen kynnyksen madaltaminen, ”resurssikeskus” -tyyppisen ajattelutavan jalkauttaminen

Kuntakohtaiset kehittämiskohteet;

- yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kartoitus tapahtuu loka-marraskuussa 2008

Enonkoski;

- varhainen puuttuminen

- lähikouluperiaatteen toteuttaminen

Heinävesi;

- moniammatillisen yhteistyön kehittäminen

- varhaisen puuttumisen tehostaminen

Kerimäki;

- moniammatillisen työn kehittäminen

- nivelvaiheiden joustavuus ja tiedonsiirron varmistaminen

- yhtenäisten käytänteiden varmistaminen

Punkaharju;

- varhainen tuki

- yhtenäiset seudulliset käytänteet

Savonlinna;

- moniammatillisen työn kehittäminen

- seudullisen yhteistyön kehittäminen

- nivelvaiheiden jatkumoiden varmistaminen

- kotien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen

Savonranta;

- samat kuin Savonlinnassa

Sulkava;

- varhainen tuki; erityisesti yhteistyö neuvolan ja päiväkodin kanssa

- joustavat nivelvaiheet

- yhtenäiset käytänteet seutukunnallisesti

- opettajien täydennyskoulutus ja työnohjaus

HANKASALMI

-esikouluikäisten testauksen kehittäminen
-testeissä kiinni jääneille jatkotutkimuksiin ohjaaminen ja tehostetun tuen suunnittelu
moniammatillisena ja vanhempien kanssa tehtävänä yhteistyönä

JÄMSÄ JA JÄMSÄNKOSKI

KELPO-HANKKEEN TYÖRYHMÄT JA NIIDEN TEHTÄVÄT.

Hankkeeseen osallistujat jakautuvat kolmeen suurempaan kehittämistyöryhmään. Kaikissa ryhmissä on asiantuntijoita esiopetuksesta toiselle asteelle, jos mahdollista. Kehittämistyöryhmät jakautuvat kukin kolmeen pienempään tiimiin aihepiirien ja kiinnostuksen mukaan. Kehittämistyöryhmillä on omat vetäjänsä (3 vetäjää), jotka kokoavat ryhmänsä, sopivat työnjaosta ja tapaamisista sekä loppuyhteenvedosta oman aihepiirinsä osalta. Lisäksi jokaisella tiimillä on omat vetäjänsä, jotka toimivat linkkinä koordinaattoreihin ja ryhmiensä vetäjiin.

Kehittämistyöryhmät, tiimien tehtävät sekä ryhmien vetäjät:

Kaisu Piirto Raija Kattilakoski Eira Hietajärvi &

Merja Huolman-Rihkajärvi

A. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki

B. Yleinen ja tehostettu tuki

(yleisopetuksen oppilaat)

C. Erityinen tuki

(erityisopetukseen siirretyt oppilaat)

A.1. Tiedonsiirto

pedagoginen tieto
Miten tieto siirtyy ja kenen toimesta?
yhteistyö perheen kanssa
tietosuojalaki huomioon

B. Tukitoimet yleisopetuksessa

B.1. Yleinen tuki

Mitkä tukitoimet kuuluvat yleiseen tukeen?

Erilaiset tukitoimet eri oppiaineissa (eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus jne. mitä ja miten?
Lahjakkaiden huomioonottaminen

C.1. Erityisen tuen järjestämisvaihtoehdot

· erityisluokat

· erityiskoulut

· integrointi yleisopetukseen

· lähikouluperiaatteen huomioiminen

A.2. Seulonnat

Mitä ja milloin?
Kuka tekee?
Jatkotoimenpiteet
Missä tietoja säilytetään?
Miten tiedotetaan koteihin?

A.3.Oppimaan oppimisen taitojen opettaminen

3.1 Koulu

Minkälaisia taitoja tarvitaan kullakin luokka-asteella?
Miten opetetaan?
Kuka opettaa?

Koti

Miten vanhemmat voivat auttaa lapsia läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa?

B.2. Tehostettu tuki

Mitä se on?
Milloin siirrytään tehostettuun tukeen?
Tehostetun tuen muodot

B.3. Pedagoginen arvio/

Pedagoginen selvitys/

Oppimissuunnitelma

Lomakkeen suunnittelu ja käyttöohjeet
Yhteistyö perheen kanssa
Miten työ korvataan?

C.2. Moniammatillinen yhteistyö

Tukipalvelut (mitä tahoja, minkälaista yhteistyötä, kuka hoitaa?)
Erityisopetuksen ja yleisopetuksen keskinäiset yhteistyömuodot

C.3. Erityisopetussiirrot

3.1 Erityisopetussiirtopää-

tös

valmistelu ja päätäntävalta
lomakemalli
voimassaolo, päivitys ja purkaminen
huoltajien asema prosessissa

3.2 HOJKS

lomakkeen suunnittelu ja ohjeistus
Miten työ korvataan?

LIPERI

1. KOULUTUS

Päiväkodin ja koulun henkilöstön kouluttaminen

Vanhemmuuden ja kasvatuksen tukeminen

- osa koulutuksista tähtää uusien kunnassa käyttöön otettavien työtapojen

kehittämiseen esim. KIEKU, Sensomotorinen kuntoutus jne.

2. ERIYTTÄMINEN

Uusien, joustavien ryhmittelyjen ottaminen käyttöön ja jo käytössä olevien ryhmittelyjen kehittäminen

Samanaikaisopetuksen tehostaminen

Ennakoivan tukiopetuksen käyttöön ottaminen

3. YHTEISTYÖ

Nivelvaiheiden tarkasteleminen ja kehittäminen: päiväkoti- esiopetus -koulu, yläkoulu-ammatillinen koulutus

Sujuvien arkikäytänteiden kehittäminen ja aikataulutus (vuosikalenteri) lasten siirtyessä nivelvaiheen kautta paikasta toiseen

PARAINEN

Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen yhdessä Turun, Naantalin, Raision,
Mynämäen, Nousiaisten ja Kaarinan kanssa.

Opetus- ja opiskeluhuoltoa tekevän henkilöstön täydennyskoulutus mm. pedagogiset iltapäivät, yhteiset vesopäivät

opettajien valmius tunnistaa yksilöllisyyttä ja erityisiä tarpeita ja oppimistapoja
opettajien valmius ja taito ohjata oppilaita yksilöllisesti
laaja-alaisten erityisopettajien toimenkuvan kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella.

asiantuntijavekoston kehittäminen seutukunnallinen ja kaupungin sisäinen
koulutetaan resurssiopettajia ja konsultoivia erityisopettajia ym. asiantuntijoita
yhteistyöverkoston rakentaminen koulujen välille

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluiden kehittäminen
luokassa tehtävät pedagogiset ja didaktiset järjestelyt, tukiopetus, yhteistyö vanhempien kanssa, kerhotoiminta, oppilashuolto jne.

Lisäksi

Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen esiopetuksesta toiselle asteelle

Pedagogisten suunnitteluvälineiden (mm. lomakkeet) ja arvioinnin kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella ( Parainen, Nauvo,Korppoo, Houtskari, Iniö)

Lisäksi on huomioitava etäisyydet eri koulujen välillä. Esim Paraisilta kestää matka kaukaisimpaan kouluun (UTÖ) noin 6 tuntia. Lisäksi matkaa ei
voi joka viikonpäivä tehtävä yhteysalusliikenteen vähäisyyden takia. Lisäksi on huomioitava syys ja talvimyrskyt. Merkitsevän aallonkorkeuden ollessa yli 4 metriä ( aallonkorkeus voi siis olla välillä yli 10m) ei Utöhön ole menemistä eikä sieltä poistumista voi tietenkään myöskään ajatella.
Tässä tarkoituksessa suunnittelemme miten voimme käyttää virtuaaliopetusta tukena (Webli)

RAUTAVAARA

1. Teemme opinpolkua yhdessä Koillis-Savon viiden muun kunnan kanssa.

2. annamme koulutusta opettajille ja muulle lasten kanssa työskentelville henkilöille erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisessa ja kohtaamisessa sekä arvioinnissa.

3. Tehostamme oppilashuoltotyöryhmää niin, että se voi entistä paremmin puuttua ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja opettajia.

4. Kehitämme tehostetun tuen muotoja

5. Pyrimme ottamaan vanhemmat entistä paremmin mukaan lastensa opiskelun suunnitteluun ja tukemiseen.

6. Yritämme luoda pohjaa moniammatilliselle yhteistyölle niiden toimijoiden välille jotka ovat lasten kanssa tekemisissä.

7. Tehostetaan kiusaamisen havainnointia ja ehkäisemistä.

TUUSNIEMI

Keskeiset kehittämiskohteet ovat pedagoginen arviointi sekä oppimissuunnitelman laadinta. Pyrimme kehittämään tukimuotoja, yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Pääpaino on kuitenkin oppilashuollon, eriyttävän materiaalin, tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen kehittämisessä. Pyrimme saamaan oppilaiden vanhempia yhä voimakkaammin mukaan päätöksen tekoon ja tukemaan lastensa opiskelua. Olemme perustaneet ala-asteille ja yläasteelle oppilashuollon kehittämistiimit sekä kehittämistiimin oppimissuunnitelman tekoa varten

JANAKKALA

Janakkalan KELPO-hankeen teemana on varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen
hyvien käytänteiden jakaminen ja uusien yhteisten käytänteiden kehittäminen.
Hankkeeseen sisätyy varhaista puuttumista, yhtestyötä huoltajien kanssa sekä
moniammatillisuutta, tehostettua tukea ja oppilashuoltoa. Kehittämislinjat ovat:

1. Esiopetuksen oppilashuolto
Tavoittet: Oppilashuoltoryhmien toiminnan käynnistäminen esiopetuksessa.
Oppilashuoltotarpeen selkeyttäminen esiopetuksessa. Koulujen
oppilashuoltoryhmien toimintaan tutustuminen ja yhteistyö koulujen kanssa.

2. Kasvatuskumppanuus
Tavoitteet: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen
kasvatuskumppanuus-toimintamallin jatkaminen alkuopetuksessa.

3.Lapsihavainnointimenetelmät ja dokumentointi
Tavoitteet: Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitteillä olevan
toimintamallin kehittäminen koulumaailmaan sopivaksi ja mallin toteuttamisen
jatkaminen alkuopetuksessa.

4. Matemaattisten taitojen vahvistaminen
Tavoiteet: Toimintamallin kehittäminen tukitarpeen varhaiseen havaitsemiseen ja
johdonmukaisten tukitoimien toteuttamiseen.

JÄRVI-POHJANMAA (punaisella pyydettäessä annetut keskeisimmät alueet)

Järvi-Pohjanmaan erityisopetuskäytänteiden

yhtenäistäminen

Oppilashuoltoryhmän kokoukset

Opettajan tukeminen

Kodin ja koulun yhteistyö

Oppilaan tukeminen

Tarkoitus ja toteutustapa

Erityisopetuksen strategian mukaisten lomakkeiden ja testien yhtenäistäminen

Erityisopetustyöryhmän ja koskevan moniammatillisen ohjausryhmän perustaminen

Alajärven TUPA-mallin käynnistäminen ja arviointi

Kokouskäytänteiden yhtenäistäminen.

Moniammatillisen tuen tarpeen arvioiminen ja seuranta

Opettajan konsultointi

Terapioiden käytänteiden uudistaminen

Täydennyskoulutus

Koulupolkukansion (Nimi?) tekeminen

Virtuaalinen resurssikeskus

Erityisopettajien konsultointitunnit työjärjestykseen

HUPU-koulutus (Huolesta puheeksi koulutus opettajille)

Teemalliset vanhempainillat

Perheen/ vanhemmuuden tukeminen

à Kotiin suunnatun tuen kynnyksen madaltaminen hallintokuntien välisessä yhteistyössä

Lastensuojelulain 12 §:n mukaiseen suunnitelmaan koulun käytännön ohjelmat:

KIVA-koulu materiaalin käyttöönotto

FRIENDS-ohjelma 5. lk:lle ja myöhemmin esi- ja 8.luokan oppilaille

Elämyksellinen päihdevalistus moniammatillisena yhteistyönä

(Tehtävien vastuutus ja resurssit?)

Tehtävät

Tarkoituksenmukaiset oppilasryhmät ja tukitoimet ajoissa

Onnistunut koulun aloitus ja nivelvaiheet

Tuen kohdentaminen

Työn jako ja suunnitelmat

Opetuksen tukeminen

Erilaisten oppimistyylien ja oppimisympäristöjen huomioiminen luokkatilanteissa

Materiaalien yhteiskäyttö

Käytänteistä tiedottaminen opettajille ja huoltajille

à kaikkien resurssien hyötykäyttö

Tulokset

Kouluarjen sujuminen ja tiedonkulun varmistaminen.

Erityisopetuksen strategian tuloksellinen jalkautuminen

Oppilaat oppivat ja voivat hyvin

Luokka toimii ryhmänä

Kouluviihtyvyyden paraneminen

Vanhempien voimaantuminen ja oppilaan hyvinvointi

Oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

KAJAANI

Esi- ja alkuopetuksessa annettava varhainen tuki

Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat vuodesta 2005 kuuluneet sivistystoimialaan. Esi- ja alkuopetuksen kesken on tehty jo paljon yhteistyötä, mutta varhaisen tuen ja oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisemisen näkökulmasta tarvitaan vielä yhteistä ymmärrystä, koulutusta, uusien käytäntöjen haltuunottoa ja uusia välineitä. Tavoitteena on tukea lasta, huoltajia ja opettajia niin, että lapsi voi osallistua esi- ja alkuopetukseen yleisopetuksen ryhmissä ja turvata myös yleisopetukseen osallistuminen myöhempinä kouluvuosina.

Käytännön toimenpiteitä:

· esi- ja alkuopettajien sekä perheneuvolan psykologien yhteinen kehityspsykologinen koulutus ja opetussuunnitelman päivitys

· esi- ja alkuopettajien yhteinen kielellisen tietoisuuden koulutus

· esi- ja alkuopettajien yhteinen koulutus toiminnallisista matematiikan oppimismenetelmistä

· lisätään osaamista lasten puheen, motoriikan ja sosiaalisten taitojen ja valmiuksien harjaannuttamiseen esiopetuksessa

· lapsen esiopetussuunnitelman ja oppimissuunnitelman yhtenäistäminen ja yhdistäminen

· kehitetään alueellisten keltojen (kiertävät erityislastentarhanopettajat) ja erityisopetuksen aluevastaavien yhteistyötä ja yhteistä pedagogista arviointia opetusjärjestelyjä ja lasten tukea varten

· kehitetään esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon käytäntöjä ennaltaehkäisevään suuntaan

Koko perusopetuksessa annettava tehostettu tuki

Kehittämiskohde:

tuetaan oppilaan oppimista omassa vertaisryhmässään yleisopetuksessa

Käytännön toimenpiteitä:

· hankitaan opettajille koulutusta äidinkielen, matematiikan ja vieraan kielen eriyttämiseen

· otetaan tehokkaammin käyttöön oppimissuunnitelma

· laaja-alaisen erityisopetuksen painopistettä siirretään oppilaiden oppimisen tukemiseen luokassa

· määritellään oppilashuoltoryhmien tehtävät tehostetun tuen ja pedagogisen arvion järjestämiseksi (integroidaan oppilashuollon palvelurakenteen kehittämiseen)

· määritellään työnjako oppimisvaikeuksien arvioinnissa: erityisopettajat/koulupsykologi/perheneuvolan psykologit

Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden opetuksen kehittäminen

Kehittämiskohteita:

kehitetään sellaisia erityisopetuksen muotoja, että erityisopetukseen siirretty oppilas voi mahdollisimman usein opiskella omassa lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmässä
erityisluokkien ja yleisopetuksen luokkien yhdessä oppimista kehitetään
jatketaan opetuksen järjestämistä ns. emo-luokissa

Käytännön toimenpiteitä:

· selkiytetään vastuunjakoa Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa tuen järjestämisessä tunne-elämän ja psyykkisen kehityksen vaikeuksissa sekä perheen tukemisessa

· vahvistetaan erityisopetuksen alueellistamista: jokaisella kolmella alueella kehitetään oppilashuollon ja erityisopetuksen alueellinen työryhmä, joka tukee opettajia paljon tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisessa

· erityisluokkien opettajien ja yleisopetuksen opettajien yhteistyön kehittäminen siten, että opetusryhmiä voidaan muodostaa koulussa joustavammin

· psyykkistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään tarpeeksi pienissä ryhmissä

· psyykkistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta kehitetään yhteistyössä Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa mm. opettajien ohjauksen järjestämiseksi.

jatketaan opetuksen järjestämistä ns. emo-luokissa, joissa oppilaat tarvitsevat erityistä tukea tunne-elämän ja psyykkisen kehityksen tukemiseen

SOMERO

Yläkouluikäisten poika - ja tyttötyön kehittäminen, kun opiskelu ei aina maistu jostakin syystä. Toimintaterapian ulottaminen motoriikkaryhmään alakoulussa sekä nivelvaiheiden kehittäminen.

Motoriikkaryhmä

Alakoulujen ja esikoulun työryhmä näkee tärkeimpinä kehittämiskohteina lisäliikunnan tarjoamisen esikoululaisille, startille ja 1.-2. luokan oppilaille, joilla on puutteita hahmottamisessa, oman kehon hallinnassa ja koordinaatiokyvyssä tai ylipäätänsä motoriikassa. Tarkoituksena on saada aikaiseksi yksi yhteinen motoriikkaryhmä, joka koostuisi startin ja eskarin oppilaista ja toinen ryhmä, joka koostuisi 1.-2. luokan oppilaista. Opettajat valitsisivat ryhmään tulevat oppilaat. Ryhmän vetäjäksi olemme kaavailleet kaupungin toimintaterapeuttia tai Liikunta ry:n liikunnanohjaajaa. Ryhmä kokoontuisi koulupäivän aikana kerran viikossa koululla.

Koulutus

Toisena tavoitteena on saada kaikille päivähoidon ja koulun opettajille koulutusta erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden kanssa työskentelystä ja käytännön vinkkejä arkeen. Olemme järjestäneet tutustumisen ja esittelytilaisuuden SI-terapeutti Sirpa Kaurasen luo. Nyt on suunnitteilla erityisopetusmessut, jolloin saisimme koottua yhteen kouluissa olevaa erityisopetuksen materiaalia ja myös menetelmiä, joita jo käytetään. Messuille tulee myös muutama ulkopuolinen toimija esittelemään materiaalia ja mahdollisesti menetelmiä.

HOJKS- kaavakkeiden ja nivelvaihelomakkeiden uudistaminen

Tavoitteena ajantasaistaa lomakkeet mm. nimikkeiden osalta. Yhtenäiset käytänteet.

Yhteistyön lisääminen nuorisotoimen ja koulun välillä

Tavoitteena yhteistyön lisääminen nuorisotoimen kanssa. Koulullamme on toiminut tämän syksyn aikana nuoriso-ohjaajan vetämä taukotunti kerran viikossa erityisluokan 3.-4. ja 5.-6. luokan oppilaille. Taukotunnin tarkoituksena on katkaista erityisoppilaiden pitkä koulupäivä hieman erilaisella tekemisellä. Nuoriso-ohjaajalla on kerralla 1-3 oppilasta. Kukin oppilas pääsee vuorollaan taukotunnille.

Nuoriso-ohjaaja pitää myös läksyklubia oppilaille kerran viikossa. Läksyklubiin opettajat voivat ohjata oppilaita, joilla on vaikeuksia läksyjen teossa.

Nivelvaiheneuvottelut koulun ja päivähoidon välillä kouluun tulevista erityislapsista

Käytänteistä sopiminen.

PAJATOIMINTA

Kiiruun koululla on mahdollisuus osallistua Pajatoimintaan yhdessä nuorisotoimen kanssa koulupäivän aikana.

Toiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan koulunkäyntiä siten, että hänen motivaationsa teoria-aineiden opiskeluun parantuisi, kun hän saa käytäntöpainotteista toimintaa keventämään kouluviikkoaan. Lisäksi pyritään selkeyttämään hänen jatkosuunnitelmiaan peruskoulun jälkeiseen elämään.

Toiminnan sisältö on projektiluonteista käytännönläheistä konkreettista työtä teknisen työn koneilla ja välineillä. Oppilaasta riippuen projekti voi pitää sisällään esim. moottoriajoneuvon korjausta tai huoltoa, kiinteistöön liittyvää korjausta tai huoltoa, mahdollisia alihankintatöitä jollekin firmalle tai yhteisölle, omien koriste- tai tarve -esineiden valmistusta. Mahdollisuuksien mukaan käydään tutustumassa lähialueen työpaikkoihin ja eri ammattialoihin.

Pajatoiminta tapahtuu teknisen työn tiloissa opettajan johdolla ja avustajana toimii nuoriso-ohjaaja. Toiminta on kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Oppilaita otetaan maksimissaan kolme ja heidän kanssaan tehdään sopimus, jonka huoltajat hyväksyvät. Sopimusta tarkistetaan joka jakson vaihtuessa.

TYTTÖTOIMINTA

Kiiruun koululla on mahdollisuus osallistua Tyttötoimintaan yhdessä nuorisotoimen kanssa.

Toiminnan tarkoituksena on tyttöjen minäkuvan ja sosiaalisuuden vahvistaminen yksilötasolla, yksilön tarpeilla. Toiminnan tarkoituksena on auttaa nuorta koulunkäynnin motivaation parantamiseen ja jatkosuunnitelmien selkeytymiseen peruskoulun päätyttyä ja tukea nuorta ammatinvalinnassa.

Toimintaan sisältyy mm. läksyjen tekoa, henkilökohtaista ohjausta sekä mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä lähialueen työpaikkoihin eri ammattialojen mukaan mm. ammattikouluun tai muuhun koulutuspaikkaan.

Toimintaa vetää erityisnuoriso-ohjaaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa kerran viikossa. Toiminta tapahtuu kouluaikana kahden tunnin jaksoissa erikseen sovitussa tilassa. Oppilaita otetaan maksimissaan kolme ja heidän kanssaan tehdään sopimus, jonka huoltajat hyväksyvät. Sopimusta tarkistetaan joka jakson vaihtuessa.