HAAPAVESI
1. NIVELVAIHEET
-huomio erityisesti varhaiseen puuttumiseen
-onnistunut tiedonkulku neuvolasta
(5-vuotistarkastus) esikouluun ja esikoulusta ensimmäiselle vuosiluokalle
-oppilaan tietojen siirtyminen ala-asteelta
yläasteelle kuudennen vuosiluokan päättyessä
-luodaan Haapavedelle yhtenäinen lomakkeisto,
joka on saatavissa esim. lomakesivustoilta
-jokaisen sidosryhmän sitoutuminen yhtenäisen lomakkeiston käyttöön!
-tavoitteena saada yhtenäinen hallinto-ohjelma,
jossa oppilaiden tiedot olisivat saatavilla ajantasaisina ja päivitettyinä
-luodaan sivusto, josta löytää helposti tukiverkoston
yhteystiedot sekä kuka vastaa mistäkin osa-alueesta ja millä aikataululla
2. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN UUDELLA MALLILLA
-inkluusio ja sen mahdollisuudet Haapavedellä (on vielä
pohdinnassa)
-erityisopettajan työnkuvan selkiyttäminen
(erityisesti kiertävien erityisopettajien)
-konsultaatioaspekti
-avustajien rooli ja käyttö
-perustetaan kaupungin yhteinen ”resurssikeskus”, jossa olisi lainattavissa erilaista materiaalia
erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen
-uusi koulupsykologin virka ja sen tarjoamat
mahdollisuudet esim. testauksissa/ lausunnoissa
-Haapaveden opiston erityistä tukea tarvitsevien lasten ja
nuorten –koulutuslinjalla opiskelevien hyödyntäminen peruskoulupuolella
3. KOULUTUS
-kartoitetaan, millaiselle koulutukselle on tarvetta
Haapavedellä
-kouluttajan tilaaminen Haapavedelle ja eri
sidosryhmille tiedottaminen koulutuksesta
-omien ammattilaisten hyödyntäminen kouluttajina
-jo meneillään olevien hankkeiden hyödyntäminen
-Jokihelmen opiston tarjoamien koulutustilaisuuksien
hyödyntäminen
HELSINKI
1.
Toimintarakenteet ja -mallit
-yhteistyörakenteet eri toimijoiden välillä
2. Pedagoginen
kehittäminen
- Pilotoinnit
- Henkilöstö ja osaaminen
- Koulutus ja tuki
3. Tiedottaminen
Toimintarakenteet ja
-mallit prosessissa olemme lähteneet muodostamaan yhteisiä käsitteitä
hallintokuntien välillä ja tarkastelemaan sekä kuvaamaan palveluprosesseja sekä
opetusvirstossa että eri halintokuntien
välillä. Pedagogisen kehittämisen kohdalla olemme mm. hakeneet
pilottikouluja, joiden tehtävänä on kehittää ja mallintaa erilaisia
joustavia malleja oppimisen ja opettamisen tueksi, olemme lähteneet
kehittämään osaamisen jakamisen rakenteita resurssikeskusten, alueellisten erityisopettajien ja pedagogisten
yhteyshenkilöiden kanssa sekä olemme lähteneet kehittämään
oppimissuunnitelmaa sekä materiaalia oppilaan/opettajan tueksi. Tiedottamisen
rooli suuressa kaupungissa on erityisen tärkeä ja olemme laatineet selkeän
tiedottamisen suunnitelman kehittämistoiminnan edesauttamiseksi.
JOENSUU
1. tehostetun tuen
painottaminen resurssikoulutoiminnan kehittämisen
myötä
2. erityisen tuen osalta oppilaan integroinnin varmistaminen:
integraatio- ohjaaja
3. ---> tiedottaminen uusista toimintamalleista ja
niiden käyttö koko
kaupungin tasolla
LAHDEN SEUTU
Päijät-Hämeen kuntien (Lahti, Heinola, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Nastola, Asikkala ja Padasjoki)
keskeiset kehittämiskohteet:
Tehostetun tuen tarkoituksen ja
toteuttamisen toimenpiteiden saattaminen kaikkien koulujen tietoon. Yhteistoiminta-alueiden
mukaisesti tiedon ja uusien toimintamallien jalkauttaminen kentälle
ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä vähentämään erityisopetuspäätöksiä. Käytössä olevien tukitoimien näkyväksi tekeminen (riittävä tuki),
niiden pitkäjänteinen suunnittelu ja mitoittaminen. Hallinnollisten
menettelytapojen erityisesti erityisopetuksen perusteiden ja kriteerien
yhdenmukaistamisen siirtäminen kentälle toimintaan. Siirtoihin ja tukeen
tarvittavan lomakkeiston kehittäminen ja
yhdenmukaistamisen jatkaminen (Pokse-hanke) kaikkien
mukana olevien kuntien alueella. Nykyisten erityisopetussiirtojen hallinnollisten päätösten
tarkistaminen.
Konsultaatio-
ja resurssikeskustoiminnan aloittaminen. Yhteistoiminta-alueiden
yhteiset resurssikeskukset (-koulut), eri yksiköiden mallien
luominen yhteisten konsultaatiokehysten puitteissa ja jalkauttaminen kentälle
ja toimijaverkoston käynnistäminen.
Kehitetään alueille vaikeasti opetettavien luokkien tukemiseen moniammatillisesti (mukana mm.
sosiaali- ja terveystoimi ja nuoriso- ja liikuntatoimi) toimivat tukiverkostot
ja perusopetukseen mukaan toimijaverkko opettajan ja koulunkäyntiavustajan
rinnalle. Viedään käytäntöön suunniteltu malli, jolla voidaan ehkäistä
syrjäytymistä jo alkuopetuksesta alkaen.
Vanhempainkoulu
koko perhettä tukevaksi toiminnaksi. Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä koulun että kodin vaikutuspiirissä
ja lähes kaikki lasten ja nuorten
ongelmat tulevat esiin oppivelvollisuusaikana ja heijastuvat arkeen lasten ja
nuorten käyttäytymisen muutoksina. Tavoitteena on lasten ja nuorten sekä heidän
perheidensä kanssa eri sektoreilla työskentelevien työkäytäntöjen ja
yhteistoiminnan uudenlainen kehittäminen, jotta saataisiin aikaan
yhteistoimintaa kehittävä ja soveltava sekä toteuttava malli. Etsitään uusia
työmenetelmiä ja keinoja perhetyöhön ja tuetaan perheiden selviämistä.
Kehitetään valmiuksia eri-ikäisten lasten ja nuorten, heidän perheidensä ja
yhteisöjensä tukemiseen osallistavia ja luovia
työmenetelmiä käyttäen.
Nivelvaiheiden seurantajärjestelmän toiminnan juurruttaminen. Esi- ja alkuopetuksen
yhteistyötoiminnan jatkumoiden vieminen käytänteiksi. Solmukohtien
määrittely sekä
varhaisen puuttumisen mallit pyritään saamaan kaikkien koulujen
henkilökunnan työkäytännöiksi monihallinnollisesti.
Koulujen toimintakulttuurin
muuttaminen myönteisemmäksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden
opetuksen järjestämiseksi.
Koulun piilokulttuuriset vallankäytön tavat ja kommunikointimallit voivat olla
esteenä virallisten oppimistavoitteiden toteutumiselle ja aiheuttaa
syrjäytymiskehitystä. Erityisesti asia tulee esiin kodin ja koulun välisen
yhteistyön heikkenemisenä. Pyritään kehittämään uutta toimintakulttuuria ja
juurruttamaan se käytäntöön.
Edellä mainittujen toimenpiteiden
toteutumista seurataan ja arvioidaan.
SAVONLINNAN SEUTU
Toimin Savonlinnan
seudulla (Savonlinna, Savonranta, Heinävesi,
Enonkoski,
Kerimäki, Punkaharju, Sulkava) mm. Kelpo-kehittämistoiminnan koordinaattorina.
- seudullisten yhteisten käytäntöjen
vakiinnuttaminen; esim. yhteiset
HOJKS-lomakkeet, verkkoympäristö
- varhaisen tuen muotojen kehittäminen; esim. kerhotoiminnan kehittäminen
- vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen
- ammatitaitoisen henkilöstön tieto-taidon
jalkauttaminen kaikkien opettajien
käyttöön.
Tässä tärkeimmät kehittämiskohteemme. Haasteena meillä
on nimenomaan se, että
alueemme on laaja ja tarpeet hyvin erilaiset eri kunnissa ja kouluissa.
Mihin tulokset seudullisista
kyselyistä (huolikysely, opetuksen laadun arviointi;
molemmat tehty keväällä 2008) haastavat?
•
Varhaisen tukemisen
keinoja kehitettävä
•
Varhaisen tuen muodot
huomioitava täydennyskoulutuksessa
•
Yhteistyötä
vanhempien kanssa kehitettävä kahdenkeskiseen suuntaan
•
Tiedonsiirto
nivelvaiheissa sujuvammaksi
•
Tehostetun tuen
vahvistaminen
•
Oppilaiden
vaikutusmahdollisuudet?
•
Koulupihojen
kehittäminen liikkumista aktivoivaan suuntaan
•
Ammattitaitoisen
henkilöstön turvaaminen
Seudulliset kehittämiskohteet
•
Varhaisen tuen
muotoja kehitettävä; täydennyskoulutus henkilöstölle
•
Vahvistettava yleisen
ja tehostetun tuen muotoja, käsitteiden avaus
•
Tiedonsiirron
varmistaminen nivelvaiheissa; polku päivähoidosta toiselle asteelle
•
Yhteiset käytänteet;
yhteistyöhön vanhempien kanssa, Erityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjan
päivittäminen, Edu.Savonlinnaseutu.fi
–verkkoympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen
•
Turvattava
ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys
•
Kehitettävä
oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia; kerhotoiminta
•
Asennemuokkaus;
kaikkien opettajien saaminen puhaltamaan yhteen hiileen oppilaan parhaaksi,
puheeksi ottamisen kynnyksen madaltaminen, ”resurssikeskus” -tyyppisen ajattelutavan jalkauttaminen
Kuntakohtaiset kehittämiskohteet;
-
yleisen, tehostetun
ja erityisen tuen kartoitus tapahtuu loka-marraskuussa 2008
Enonkoski;
-
varhainen puuttuminen
-
lähikouluperiaatteen
toteuttaminen
Heinävesi;
-
moniammatillisen yhteistyön kehittäminen
-
varhaisen puuttumisen
tehostaminen
Kerimäki;
-
moniammatillisen työn kehittäminen
-
nivelvaiheiden
joustavuus ja tiedonsiirron varmistaminen
-
yhtenäisten
käytänteiden varmistaminen
Punkaharju;
-
varhainen tuki
-
yhtenäiset
seudulliset käytänteet
Savonlinna;
-
moniammatillisen työn kehittäminen
-
seudullisen
yhteistyön kehittäminen
-
nivelvaiheiden jatkumoiden
varmistaminen
-
kotien kanssa
tehtävän yhteistyön kehittäminen
Savonranta;
-
samat kuin
Savonlinnassa
Sulkava;
-
varhainen tuki;
erityisesti yhteistyö neuvolan ja päiväkodin kanssa
-
joustavat
nivelvaiheet
-
yhtenäiset käytänteet
seutukunnallisesti
-
opettajien
täydennyskoulutus ja työnohjaus
VAKKA-SUOMI
(Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Taivassalo, Pyhäranta, Kustavi)
Lähikouluperiaatteen vahvistaminen ja sen
mahdollistamiseksi yleisen, tehostetun ja erityisen tuen keinojen ja
toimintamallien kehittäminen
Opettajuuden kehittäminen ja siihen liittyen
täydennyskoulutus (mm. uusien toimintamallien ja opetusmenetelmien
kehittäminen)
Resurssiverkoston
kehittäminen niin, että yhteistyö ja asiantuntijuus on
seutukunnallisessa käytössä
Lisäksi Vakka-Suomen ajankohtaisena erityishaasteena on, että TYKS
on päättänyt lopettaa Vakka-Suomesta lasten ja
nuorten psykiatrisen osaston. Tämän vuoksi painotamme Kelpossa
myös psykiatrisen pienryhmäopetuksen kehittämistä ja uudenlaisten
toimintamallien löytämistä psykiatristen ongelmien edessä.