HANKASALMI

 

-esikouluikäisten testauksen kehittäminen
-testeissä kiinni jääneille jatkotutkimuksiin ohjaaminen ja tehostetun tuen suunnittelu
moniammatillisena ja vanhempien kanssa tehtävänä yhteistyönä

 

JANAKKALA

 

Janakkalan KELPO-hankeen teemana on varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen
hyvien käytänteiden jakaminen ja uusien yhteisten käytänteiden kehittäminen.
Hankkeeseen sisätyy varhaista puuttumista, yhtestyötä huoltajien kanssa sekä
moniammatillisuutta, tehostettua tukea ja oppilashuoltoa. Kehittämislinjat ovat:

1. Esiopetuksen oppilashuolto
Tavoittet: Oppilashuoltoryhmien toiminnan käynnistäminen esiopetuksessa.
Oppilashuoltotarpeen selkeyttäminen esiopetuksessa. Koulujen
oppilashuoltoryhmien toimintaan tutustuminen ja yhteistyö koulujen kanssa.

2. Kasvatuskumppanuus
Tavoitteet: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen
kasvatuskumppanuus-toimintamallin jatkaminen alkuopetuksessa.

3.Lapsihavainnointimenetelmät ja dokumentointi
Tavoitteet: Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitteillä olevan
toimintamallin kehittäminen koulumaailmaan sopivaksi ja mallin toteuttamisen
jatkaminen alkuopetuksessa.

4. Matemaattisten taitojen vahvistaminen
Tavoiteet: Toimintamallin kehittäminen tukitarpeen varhaiseen havaitsemiseen ja
johdonmukaisten tukitoimien toteuttamiseen

 

JYVÄSKYLÄ

 

TAVOITE	MITEN TAVOITE SAAVUTETAAN?	TOIMENPITEET
1       VARHAISESTA HUOMAAMISESTA VARHAIN TOIMIMISEEN   Koulujen toimintakulttuuria ja työkäytänteitä kehitetään siten, että opetuksessa taataan onnistumisen edellytykset toteuttamalla oppilaan oppimisedellytyksistä lähtevää opetusta ja tukemalla sosiaalisia taitoja. Yhteisöllisyyttä ja osaamista lisäämällä vahvistuu yhteinen näkemys siitä, että lapsen ja nuoren tukeminen kuuluu perustehtävään ja päivittäiseen toimintaan.	Perustason osaamisen vahvistaminen ala- ja yläkouluissa   Johtajuutta ja osaamista vahvistetaan koulutuksen avulla ja yhteisissä tapaamisissa oppivan työyhteisön periaatteilla   Peruspedagogiikan laatua lisätään ja ennaltaehkäisyn näkökulma otetaan huomioon tehostamalla tukitoimia ja mallintamalla käytänteitä kaikille opettajaryhmille tehostetun tuen osalta (tukiopetus, eriyttäminen, joustavat ratkaisut, yksilöllisten oppimisedellytysten arviointi ja huomioon ottaminen opetuksen suunnitteluvaiheessa, oppimissuunnitelman laatiminen tukitoimena ja verkostomaisen työtavan välineenä) ja erityisen tuen toteuttamisen osalta (oppimäärän yksilöllistämisen kriteerit ja yksilöllisten tavoitteiden toteuttaminen, opintokokonaisuuksien käyttö, joustavan ja monipuolisen arvioinnin toteuttaminen) (ks. Menettelytapaohjeistus) Jyväskylän erityisopetuksen ja sairaalaopetuksen kehittämishankkeiden tuotoksena syntyneet hyvät käytänteet juurrutetaan yleisopetuksen käyttöön; opettajaryhmille järjestetään pedagogisia iltapäiviä ja ohjausta   Oppilashuollon toiminta nivotaan luontaiseksi osaksi arkea, valmiuksia huomata tuen tarve lisätään ja vastuun ottamista tukitoimien käynnistämisestä lisätään	TIEDOTTAMINEN -          hanke-esitteet kouluille marraskuussa 08   KELPOPILARIT -          koulujen rehtoreiden ja johtoryhmät (n. 40 henkilöä); koulutuspäivä syksyllä 08 ja keväällä 09 -          tukitoimien raamit, normit & ohjeistukset   KELPOPILOTIT -          Yleinen tuki-, Tehostettu tuki- ja Erityinen tuki- kehittäjätiimit TIIMIEN MUODOSTAMINEN Yleinen tuki -          Mitä se on? Miten voidaan lisätä kouluhyvinvointia? Hyvät käytänteet; koulutus Tehostettu tuki -          Milloin? Kenelle? Miten? -          Hyvät käytänteet; koulutus Erityinen tuki -          Milloin? Ohjeistukset, työtapamallit Tiimien yhteinen koulutuspäivä ______ -          benchmarking -          koulutusvelvoite   KELPOPORUKAT -          joka koulusta valittujen 1-2 KELPO-henkilön ryhmä; 3 koulutuspäivää tai -          rehtori+johtoryhmä – koulutusiltapäivä tai -          vaihtuvat koulut, joilla itsevalittu koulutuskohde (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki), koulu voi anoa laadunkehittämisrahaa -          työnohjaus: miten toimin sopivasti toisin?   Koulutusaiheet - koulun toimintakulttuuri ja hyvinvoinnin peruspilarit - varhaisesta huomaamisesta varhaiseen puuttumiseen: keinot, työtavat, mallit -          opettaja osana verkostoa: valmius yhteisölliseen ja moniammatilliseen työtapaan -          IE -koulutus   Koulutuksiin sisältyvät välitehtävät, joista annetaan henkilökohtainen ja/tai yksikkökohtainen palaute.   Materiaalit   Onnellinen opinpolku Hyviä työkäytänteitä ja tukitoimia Kouluhyvinvoinnin peruspilarit Palaveritekniikat
2 RINNAKKAIN TOIMIMISESTA YHTEISTYÖHÖN       Yhteistyön lisääminen yhteisöjen sisällä ja kaikissa opinpolun nivelvaiheissa	Oppimisen tai terveen psyykkisen kasvun esteiden vuoksi tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tilanteeseen puututaan heti;   Päivähoidon ja koulun välisiä ’saattaen vaihto’ –palavereja ja yhteistyötilaisuuksia lisätään   Luodaan toimivat ja yhteiset käytänteet opetuksen suunnittelun kannalta välttämättömien tietojen siirtämiseksi luokka-asteen, opettajan tai koulun vaihtuessa  opinpolun aikana   Työjärjestystä palkittamalla mahdollistetaan joustavien ryhmien muodostaminen ja lisätään opettajien yhteissuunnittelulle varattavaa aikaa   Lisätään valmiuksia ja resursseja toteuttaa samanaikaisopetusta erityisopettajan, vapaana olevien opettajien ja aineenopettajien yhteistyönä   Alkuopetuksessa toteutetaan työpari – mallia erityisopettajan ja luokanopettajan yhteistyönä   Tehostetaan opettajan ja koulunkäyntiavustajan työpari –työskentelymallia ja yhteistyötä   Joustava ja tuettu siirtyminen toiselle asteelle turvataan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisten tiedonsiirtokäytänteiden avulla	Varhainen huomaaminen Puheeksi ottaminen     Opettaja moniammatillisen tiimin jäsenenä Auttajan rooli Kodin ja koulun yhteistyö -mallit   Menettelytavat tiedon siirtämisessä -          materiaalit -          yhteistyökäytänteet   Hyvien käytänteiden mallintaminen Pilari-koulutuksessa koulujen käytänteet -          mallien hyödyt/haitat     Yhteistyövalmiudesta yhdessä tekemiseen Opettaja-koulunkäyntiavustaja –työparityöskentely   Friends –koulutus       Työnohjaus     Seurantakäytänteet
3 KOHTI JOUSTAVIA TUKIPALVELUJA Tukipalvelujen  kehittäminen   Erityisen tuen rakenteita ja toimintamalleja kehitetään siten, että oppilaan koulupolku, terve kasvu ja kehitys turvataan riippumatta tuen tarpeen syystä, diagnoosista tai lapsen kasvuympäristössä tapahtuneista muutoksista (hoitoon tai huostaan otetut lapset).	Alueellisten pienryhmien kattavuutta ja oppilaaksi ottamisen kriteerejä tarkistetaan sekä toimintatapoja kehitetään   Laaja-alaisen erityisopettajan ja pienryhmäopettajan välistä työnjakoa tarkennetaan, toimenkuvia aukaistaan ja määritetään koulun oppilaiden tuen tarpeen mukaan -            Pienryhmien toimintaa kehitetään tukijakso –periaatteella; oppilaan kokonaiskuntoutuksellinen tarve määritellään moniammatillisena yhteistyönä ja laaditaan oppimissuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti verkostopalavereissa   Polikliinisessa hoidossa olevien oppilaiden opetuksen vastuutahot ja järjestämismuodot selkiytetään   Avohoidollisten oppilaiden koulunkäynnin järjestämiseksi lisätään yhteistyötä koulujen, erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen ja sairaalaopetuksen nivelluokkakäytänteiden välillä; alueellisen oppilashuollon työkäytänteitä ja –resursseja tarkennetaan   Erityiskoulujen toimintaa osaamiskeskuksina osana kunnallista erityisopetuksen palvelurakennetta tehostetaan - sairaalaopetuksen antamia ohjaus- ja konsultaatiopalveluja lisätään    Lastenpsykiatrian polikliinista osaamista kiinnitetään tehokkaammin sosioemotionaalisesti oireilevan oppilaan tukiverkostoon	Menettelytapaohjeistuksen päivitys   è    tehostettu tuki ja erityisopetus Jyvässeudulla - käsikirja koulujen käyttöön        - ohjeistuskoulutus         Ks. Koulutusaiheet ja materiaalit yllä         - esitys avohoidollisten mallien kehittämiseksi lastenpsykiatrian vastuualueelle               Ks. Sairaalaopetuksen kehittäminen –hankesuunnitelma       Psykososiaalisesti oireilevan oppilaan ja erikoissairaanhoidon yhteistyö, polikliinisen hoidon mallit, psykiatrinen erikoissairaanhoitajan puoli virkaa osaksi hope-luokan toimintaa   Nuorisotoimen näkyvyys yläkouluissa Kerhojen näkyvyys ala- ja yläkouluissa Koulunkäyntiavustajien tehostettu käyttö: -          toimenkuvien kartoitus -          vastuualueiden tehostaminen, mm. läksykerhot, välituntiohjaus

 

JÄMIJÄRVI

 

1. Varhaisen ja tehostetun tuen kohdentaminen erityisesti esi- ja alkuopetusvaiheeseen, moniammatillinen yhteistyö.

2. Motoristen taitojen kehittäminen liikunnallisia hetkiä lisäämällä ja näin liikunnan käyttäminen oppimisen tukemisessa ja edistämisessä.

3. Yläkoulun ryhmäjakojen kehittämisen sellaiseen suuntaan, että yksilön tarpeet tulisivat paremmin huomioitua

4. Seutukunnallinen yhteistyö ja opettajien verkostoituminen, alueena Pohjois-Satakunta. Alueen kunnista KELPOssa toimivat nyt Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää ja Siikainen.

 

JÄMSÄ JA JÄMSÄNKOSKI

 

• KELPO-HANKKEEN TYÖRYHMÄT  JA NIIDEN TEHTÄVÄT.

 

Hankkeeseen osallistujat jakautuvat kolmeen suurempaan kehittämistyöryhmään.  Kaikissa ryhmissä on asiantuntijoita esiopetuksesta toiselle asteelle, jos mahdollista. Kehittämistyöryhmät jakautuvat kukin kolmeen pienempään tiimiin aihepiirien ja kiinnostuksen mukaan. Kehittämistyöryhmillä on omat vetäjänsä (3 vetäjää), jotka kokoavat ryhmänsä, sopivat työnjaosta ja tapaamisista sekä loppuyhteenvedosta oman aihepiirinsä osalta. Lisäksi jokaisella tiimillä on omat vetäjänsä, jotka toimivat linkkinä koordinaattoreihin ja ryhmiensä vetäjiin.

 

 

Kehittämistyöryhmät, tiimien tehtävät sekä ryhmien vetäjät:

 

Kaisu Piirto                                           Raija Kattilakoski                                   Eira Hietajärvi &

                                                                                                       Merja Huolman-Rihkajärvi

                                                                                            

A. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki	B. Yleinen ja tehostettu tuki (yleisopetuksen oppilaat)	C. Erityinen tuki (erityisopetukseen siirretyt oppilaat)
A.1. Tiedonsiirto   pedagoginen tieto Miten tieto siirtyy ja kenen toimesta? yhteistyö perheen kanssa tietosuojalaki huomioon	B. Tukitoimet yleisopetuksessa   B.1. Yleinen tuki Mitkä tukitoimet kuuluvat yleiseen tukeen? Erilaiset tukitoimet eri oppiaineissa (eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus jne. mitä ja miten? Lahjakkaiden huomioonottaminen	C.1. Erityisen tuen järjestämisvaihtoehdot   ·         erityisluokat ·         erityiskoulut ·         integrointi yleisopetukseen ·         lähikouluperiaatteen huomioiminen
A.2. Seulonnat   Mitä ja milloin? Kuka tekee? Jatkotoimenpiteet Missä tietoja säilytetään? Miten tiedotetaan koteihin?           A.3.Oppimaan oppimisen taitojen opettaminen   3.1 Koulu Minkälaisia taitoja tarvitaan kullakin luokka-asteella? Miten opetetaan? Kuka opettaa?          Koti Miten vanhemmat voivat auttaa lapsia läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautumisessa?	B.2. Tehostettu tuki   Mitä se on? Milloin siirrytään tehostettuun tukeen? Tehostetun tuen muodot                 B.3. Pedagoginen arvio/ Pedagoginen selvitys/ Oppimissuunnitelma   Lomakkeen suunnittelu ja käyttöohjeet Yhteistyö perheen kanssa Miten työ korvataan?	C.2. Moniammatillinen yhteistyö Tukipalvelut (mitä tahoja, minkälaista yhteistyötä, kuka hoitaa?) Erityisopetuksen ja yleisopetuksen keskinäiset yhteistyömuodot         C.3. Erityisopetussiirrot   3.1 Erityisopetussiirtopää- tös valmistelu ja päätäntävalta lomakemalli voimassaolo, päivitys ja purkaminen huoltajien asema prosessissa   3.2 HOJKS lomakkeen suunnittelu ja ohjeistus Miten työ korvataan?

 

 

 

KANKAANPÄÄ

 

- Moniammatillisuus; opettajan ei tarvitse olla yksin asiansa kanssa
- Nivelvaiheet; yhteistyömuotojen hiominen ja suunniteltujen toimien
käytäntöön juurruttaminen + läheisempi yhteistyö esiopetuksen suuntaan
- Oppimisympäristö mahd. laajasti käsitettynä, mm. miten voitaisiin taata,
että jokainen oppilas saisi riittävää/ sopivaa tukea ja ohjausta tarpeen
tullen.

 

KARTTULA

 

- kehittää tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen erityisen tuen järjestämistä
- kehittää ennaltaehkäisevän toiminnan malleja yli hallintokuntarajojen
- jatkaa Latu-, Hyvokas- ja Alpo hankkeissa aloitettua yleisopetuksen ja erityisopetuksen yhteensovittamisen kehittämistä
- lujittaa arjen ympärille rakentuvaa moniammatillista, kaikkia osapuolia kunnioittavaa kasvattajien yhteistyötä

 

 

KEMI

 

1.  Sosiaalisesti sopeutumattomien, käytökseltään haastavien esi- ja alkuopetuksen oppilaiden opetuksen järjestäminen omassa lähikoulussaan.

 

2.  Moniammatillisen yhteistyön käytännön toteuttamisen mallintaminen.

 

3.  Oppilashuollollisen käsikirjan laatiminen moniammatilliseen yhteistyöhön

 

 

KIIMINKI

 

1. Oppimisen tuen strategia (laaja kokonaisuus, jota 18 henkilön moniammatillinen kehittämistiimi työstää)

2. Yläkoulun syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kokeiluryhmä yhteistyössä oppilaanohjauksen kanssa

3. Joustavan alkuopetuksen suunnittelu

4. Pienluokkien (toiminta-alueittain tai yksilöllisen oppimäärän mukaan opiskelevat oppilaat) toiminnan kehittäminen

 

KOLARI

 

Tällä hetkellä olemme kartoittaneet kunnan ”kelpo-oppilaat” ja tulosten perusteella teemme suunnitelmia ensi lukuvuoden ajalle. Jokijalan erityiskoulun lakkauttaminen tämän lukuvuoden jälkeen  tehostetun tuen erityisryhmien perustaminen (miten, minne jne.)  Moniammatillisen tiimin työn tehostaminen aloitettu, tavoitteena mm. tiedonkulun parantaminen. VESO-koulutus opettajille 22.11. En tiedä tarkoititko tällaista? Kovasti tehdään töitä.

 

KONNEVESI

 

- Moniammatillinen yhteistyö
- Esi-ja alkuopetuksen nivelvaiheen kehittäminen
- Laadukkaan testipatteriston käyttöönotto + kuntoutuksen aloittaminen varhain.

 

LAHDEN SEUTU

 

Päijät-Hämeen kuntien (Lahti, Heinola, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Nastola, Asikkala ja Padasjoki) keskeiset kehittämiskohteet:

 

Tehostetun tuen tarkoituksen ja toteuttamisen toimenpiteiden saattaminen kaikkien koulujen tietoon. Yhteistoiminta-alueiden mukaisesti tiedon ja uusien toimintamallien jalkauttaminen kentälle ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä vähentämään erityisopetuspäätöksiä. Käytössä olevien tukitoimien näkyväksi tekeminen (riittävä tuki), niiden pitkäjänteinen suunnittelu ja mitoittaminen. Hallinnollisten menettelytapojen erityisesti erityisopetuksen perusteiden ja kriteerien yhdenmukaistamisen siirtäminen kentälle toimintaan. Siirtoihin ja tukeen tarvittavan lomakkeiston kehittäminen ja yhdenmukaistamisen jatkaminen (Pokse-hanke) kaikkien mukana olevien kuntien alueella.  Nykyisten erityisopetussiirtojen hallinnollisten päätösten tarkistaminen.

 

Konsultaatio- ja resurssikeskustoiminnan aloittaminen. Yhteistoiminta-alueiden yhteiset resurssikeskukset (-koulut), eri yksiköiden mallien luominen yhteisten konsultaatiokehysten puitteissa ja jalkauttaminen kentälle ja toimijaverkoston käynnistäminen.

 

Kehitetään alueille vaikeasti opetettavien luokkien tukemiseen moniammatillisesti  (mukana mm. sosiaali- ja terveystoimi ja nuoriso- ja liikuntatoimi) toimivat tukiverkostot ja perusopetukseen mukaan toimijaverkko opettajan ja koulunkäyntiavustajan rinnalle. Viedään käytäntöön suunniteltu malli, jolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä jo alkuopetuksesta alkaen.

 

Vanhempainkoulu koko perhettä tukevaksi toiminnaksi. Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä koulun että kodin vaikutuspiirissä ja lähes kaikki lasten ja nuorten ongelmat tulevat esiin oppivelvollisuusaikana ja heijastuvat arkeen lasten ja nuorten käyttäytymisen muutoksina. Tavoitteena on lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa eri sektoreilla työskentelevien työkäytäntöjen ja yhteistoiminnan uudenlainen kehittäminen, jotta saataisiin aikaan yhteistoimintaa kehittävä ja soveltava sekä toteuttava malli. Etsitään uusia työmenetelmiä ja keinoja perhetyöhön ja tuetaan perheiden selviämistä. Kehitetään valmiuksia eri-ikäisten lasten ja nuorten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä tukemiseen osallistavia ja luovia työmenetelmiä käyttäen.

 

Nivelvaiheiden seurantajärjestelmän toiminnan juurruttaminen. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötoiminnan jatkumoiden vieminen käytänteiksi. Solmukohtien määrittely sekä

varhaisen puuttumisen mallit pyritään saamaan kaikkien koulujen henkilökunnan työkäytännöiksi monihallinnollisesti.

 

Koulujen toimintakulttuurin muuttaminen myönteisemmäksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Koulun piilokulttuuriset vallankäytön tavat ja kommunikointimallit voivat olla esteenä virallisten oppimistavoitteiden toteutumiselle ja aiheuttaa syrjäytymiskehitystä. Erityisesti asia tulee esiin kodin ja koulun välisen yhteistyön heikkenemisenä. Pyritään kehittämään uutta toimintakulttuuria ja juurruttamaan se käytäntöön.

 

          Edellä mainittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan

 

 

LAPPAJÄRVI

 

1) opetuksen nivelvaiheet, 2) moniammatillinen yhteistyö ja 3) erityisopetuksen kansion tekeminen, jonne kootaan esim. lomakkeet (oppimissuunnitelma, hojks) sekä tietoa siitä, kuinka erityisopetusta kunnassamme järjestetään.

 

MYNÄMÄKI

 

Mynämäessä panostetaan varhaiseen tukeen (avustajat tehostettua tukea
tarvitsevien oppilaiden ryhmiin), nivelvaiheisiin (päiväkoti->koulu,
alakoulu->yläkoulu, peruskoulu->2. aste), integraatioihin ja opettajien
kouluttamiseen kohtaamaan erilainen oppilas.

 

AJATUKSIA STRATEGIAA VARTEN:

 

• kuntaan oppilashuoltoryhmän yhtenäinen käytäntö

-          sama käytäntö koskisi kaikkia kunnan kouluja

-          tavoitteena ulottaa oppilashuoltoryhmätyö kaikkiin kouluihin

• moniammatillisen työnohjauksen saaminen tarvittaessa

-          psykologi, erityisopettaja/erityispedagogi, vertaisopettaja tms.

• käsitteiden selvittäminen opettajille

-          kenelle oppimissuunnitelma tehdään, mitä sen pitää sisältää

-          suunnitelmaa varten valmis malli ja selkeä ohjeistus

• Tukiopetuksen lisääminen ja erimuotojen kehittäminen

-          sovittaa mahdollisuus tukiopetukseen koulupäivän aikana

-          työjärjestykseen resurssitunti

-          opettajien työjärjestykseen mahdollisuus antaa tukiopetusta päivän aikana

-          pidemmän ruokailutauon mahdollistama tukiopetustuokio päivän aikana

• ”Tasoryhmien” muodostaminen

-          opettajien työpanoksen kohdistaminen heikkotasoisten ryhmään

-          heikkotasoisille enemmän ohjausta, ja pienempi ryhmä

• Puheopetuksen siirtäminen esikouluun

-          erityisopettajille jää enemmän aikaa muulle työlle

• Lisäluokan perustaminen Mynämäkeen

-          mahdollinen yhteistyö esimerkiksi Nousiaisten kanssa

• ”Urakka” työskentely luokassa

-          antaa opettajalle mahdollisuuden ohjata enemmän heikompi tasoisia oppilaita, muiden työskennellessä oman urakan parissa

• Miten taata lähikouluperiaatteen toteutumiseksi?

-          avustajien riittävä määrä

• Ydinryhmän toiminta

-          miten ryhmä käytännössä toimii

-          opettajien mukaan ryhmän kokoonpanoon

• Tuen portaat

-          oppilaastaan huolestuneelle opettajalle selkeä malli miten toimia

-          paperille selkeät toimintaohjeet

 

 

MYRSKYLÄ

 

Pienryhmän perustaminen       

Moniammatillisen yhteistyön selkiyttäminen ja kehittäminen

Uusien toimintamuotojen kehittäminen (mm. kuvataideterapia, tietotekniikan hyväksikäyttö)

 

NASTOLA

 

MONA= moniammatillisen työryhmän /tiimin työn jäsentely (vuosikello) tehostetun tuen ja erityisen tuen prosesseissa

konsultoivan erityisopetustyön ”päivittäminen” ja laajentaminen

resurssiopettaja – kokeilu läntisellä koulualueella

OULUNSALO

 

Luodaan ja kokeillaan toimintamalleja oppimispolun siirtymävaiheisiin, moniammatilliseen työryhmään, esioppilaiden tuen  tarpeen
tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen sekä tunne-elämältään ja sosiaaliselta
käyttäytymiseltään haasteellisten lasten varhaiseen ja tehostettuun tukeen.
Edistetään kasvatuskumppanuutta ja kehitetään siihen toimintamuotoja. Kehitetään
pedagogisen tuen muotoja ja pedagogisia menetelmiä. Tuetaan ja lisätään
henkilöstön osaamista.

 

OUTOKUMPU

 

1. Moniammatillisten yhteistyöryhmien toimintatapojen kehittäminen

           lasten ja heidän perheidensä tukemiseksi

1. koulujen ja esiopetuksen oppilashuoltoryhmien, sosiaalityön, perheneuvolan, kouluterveydenhoidon, vapaa-aikatoimen sekä kolmannen sektorin – Pohjois-Karjalan Ensikoti – sekä muiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa yhteistyössä tuotettua - lasten ja nuorten hyvinvoinnin polkua käytetään toimijoiden kokonaisuuden hahmottamiseen ja palveluverkossa olevien puutteiden havainnoimiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun

 

2. kohdan a. toimijoiden yhteiset koulutus- ja suunnittelupäivät

▪ Järjestetään vanhemmille ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

   luento mediakasvatuksesta (kouluttajana Sinikka Niskanen). Luennon

   ajaksi järjestetään lapsiparkki. Koulutus järjestetään mahdollisesti yhdessä

   Liperin kunnan kanssa.

  ▪ Järjestetään esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltoryhmien

   työntekijöille koulutus Kotkan kaupungin kehittämästä oppilashuollon

   yhteistyömallista (kouluttajat Marja-Leena Lumme ja Liisa Tikkanen)

 

3. Järjestetään yläkouluikäisille oppilaille kasvatuskeskusteluja (KaKe) jälki-istuntojen sijaan. Keskustelut järjestetään 1 – 2 kertaa viikossa kokoontuvassa keskustelukerhossa tai kahdenkeskisesti oppilaan kanssa,  ohjaajana  aina sama opettaja (on myös oppilashuoltoryhmän jäsen).

 

4. Kehitetään yhteistyötä lisäämällä yhteistä vuoropuhelua eri toimijoiden

kesken (työkäytännöt ja yhteistyömallit, tiedonkulku, vastuun ottaminen,…)

 

5. Järjestetään lasten ja nuorten vanhemmille suunnattuja luento – ja keskus-

telutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on antaa tietoa lapsuus – ja nuoruusiän ongelmista ja syrjäytymisriskeistä, antaa keinoja ja malleja turvallisen kasvuympäristön luomiseen, tukea vanhempia heidän kasvatustyössään ja luoda kontakteja vanhempien välille rohkaisten heitä verkostoitumaan toistensa kasvatuksen yhteisölliseksi vertaistueksi.

               

 

2. Siirtymävaiheiden (esiopetus – perusopetus, alakoulu – yläkoulu) toimintatapojen kehittäminen
1. siirtokäytäntöjen jäntevöittäminen

▪ Yksilöllisten, lapsikohtaisten siirtopalaverien kehittäminen                                    edelleen (tuleva  opettaja, erityisopettaja, lapsen vanhemmat/huoltajat, e          esiopettaja, kelto ja muut mahdolliset erityistyöntekijät palaverien osallistujina)

  ▪ Käytössä olevien tiedonsiirto – ja havainnointilomakkeiden kehittäminen

    siten, että niiden välittämät tiedot mahdollistavat kunkin oppilaan

    yksilöllisten sekä vahvuuksien että tuen tarpeiden huomioon ottamisen

    opetuksessa ja kasvatuksessa.

2. esiopetuksen esiopettajien ja erityislastentarhanopettajien sekä alkuopetuksen luokanopettajien ja erityisopettajien yhteiset koulutukset ja toimintatavat erityisesti varhaiseen puuttumiseen ja tehostettuun tukeen liittyen

▪ Koulutuksiin mukaan myös sosiaalitoimen, perhe – ja lastenneuvolan,

   kouluterveydenhoidon sekä kolmannen sektorin työntekijöitä

 

                 c.  Startti – tai kasvuluokan toteutuminen lukuvuodesta 2009 – 2010 alkaen

                      ▪ varmistetaan, että vuoden 2009 talousarvioon kirjataan startti-kasvuluokan

   toteutuminen ja valmistellaan esim. työryhmäesityksenä käytännön

   toteuttaminen

▪ tärkeää, että luokka sijoittuu fyysisesti koulun yhteyteen ja että vuosia    käytössä olleesta koululykkäyksestä (esiopetusvuoden kertauksesta) siirrytään ratkaisuun, jossa kaikki kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäynnin koulussa yhdessä ikätovereidensa kanssa 

 

 

PELLO

Tornionlaaksossa Kelpo-hankkeen painopistealueita ovat ehkä seuraavat:

1) OPPIMISSUUNNITELMA, johon liittyvät tehostettu tuki, moniammatillinen
yhteistyö jne.
 
2) TÄYDENNYSKOULUTUS, eli yritämme vastata opettajien ja avustajien
täydennyskoulutustarpeisiin
 
3) TOIMENKUVIEN SELKEYTTÄMINEN JA YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN liittyen erityisen tuen tarjontaan: koskee erityis-, luokan- ja aineenopettajia sekä avustajia,
mutta linkittyy myös muihin, jotka ovat lasten kanssa tekemisissä

 

 

PIETARSAARI-JAKOBSTAD

 

Yhteistyö yli nivelvaiheiden

Moniammatillinen yhteistyö (sekä sisäinen pedagoginen että koulun ulkopuolelle suuntautuva)

Yhteistyö yli kielirajojen

 

Tavoitteet:

Toimintasuunnitelma

”Vuosikello”, eri teemoja ja asteita koskeva

Kehittämiskaavioita/toiminnan dokumentointi

 

Och samma på svenska (identtiset kalvot ruotsiksi)

 

RAUTAVAARA

 

1. Teemme opinpolkua yhdessä Koillis-Savon viiden muun kunnan kanssa.

2. annamme koulutusta opettajille ja muulle lasten kanssa työskentelville henkilöille erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisessa ja kohtaamisessa sekä arvioinnissa.

3. Tehostamme oppilashuoltotyöryhmää niin, että se voi entistä paremmin puuttua ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja opettajia.

4. Kehitämme tehostetun tuen muotoja

5. Pyrimme ottamaan vanhemmat entistä paremmin mukaan lastensa opiskelun suunnitteluun ja tukemiseen.

6. Yritämme luoda pohjaa moniammatilliselle yhteistyölle niiden toimijoiden välille jotka ovat lasten kanssa tekemisissä.

7. Tehostetaan kiusaamisen havainnointia ja ehkäisemistä.

 

SASTAMALA

 

1. Eniten yhteistyöltä odotamme perusopetuksen tehostetun ja erityisen
tuen rakenteiden suunnittelussa. Meitä kiinnostaa kovasti, minkälainen
erityisopetus on rakenteeltaan ja tehtävänkuviltaan samankaltaisissa
muissa kunnissa. Perusopetuksen järjestämistapojen vertailu kiinnostaa
muutoinkin.

2. Opettajille tehdyn kyselyn perusteella pedagoginen painopiste on
asetettu tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukemiseen opetuksellisin
keinoin. Sos.em.-taitojen opetukseen haetaan myös välineitä.
Erityisopettajien työtapoihin ja tehtävänkuviin haetaan uusia tuulia.

3. Moniammatillisen työskentelyn tavoitteena on oppilashuoltotyön
kehittäminen ja tuki nivelvaiheissa.

 

SAVONLINNAN SEUTU

 

Toimin Savonlinnan seudulla (Savonlinna, Savonranta, Heinävesi, Enonkoski,
Kerimäki, Punkaharju, Sulkava) mm. Kelpo-kehittämistoiminnan koordinaattorina.

- seudullisten yhteisten käytäntöjen vakiinnuttaminen; esim. yhteiset
HOJKS-lomakkeet, verkkoympäristö
- varhaisen tuen muotojen kehittäminen; esim. kerhotoiminnan kehittäminen
- vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen
- ammatitaitoisen henkilöstön tieto-taidon jalkauttaminen kaikkien opettajien
käyttöön.

Tässä tärkeimmät kehittämiskohteemme. Haasteena meillä on nimenomaan se, että
alueemme on laaja ja tarpeet hyvin erilaiset eri kunnissa ja kouluissa.

 

Mihin tulokset seudullisista kyselyistä (huolikysely, opetuksen laadun arviointi; molemmat tehty keväällä 2008) haastavat?

 

•         Varhaisen tukemisen keinoja kehitettävä

•         Varhaisen tuen muodot huomioitava täydennyskoulutuksessa

•         Yhteistyötä vanhempien kanssa kehitettävä kahdenkeskiseen suuntaan

•         Tiedonsiirto nivelvaiheissa sujuvammaksi

•         Tehostetun tuen vahvistaminen

•         Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet?

•         Koulupihojen kehittäminen liikkumista aktivoivaan suuntaan

•         Ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen

 

Seudulliset kehittämiskohteet

 

•         Varhaisen tuen muotoja kehitettävä; täydennyskoulutus henkilöstölle

•         Vahvistettava yleisen ja tehostetun tuen muotoja, käsitteiden avaus

•         Tiedonsiirron varmistaminen nivelvaiheissa; polku päivähoidosta toiselle asteelle

•         Yhteiset käytänteet; yhteistyöhön vanhempien kanssa, Erityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjan päivittäminen, Edu.Savonlinnaseutu.fi –verkkoympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen

•         Turvattava ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys

•         Kehitettävä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia; kerhotoiminta

•         Asennemuokkaus; kaikkien opettajien saaminen puhaltamaan yhteen hiileen oppilaan parhaaksi, puheeksi ottamisen kynnyksen madaltaminen, ”resurssikeskus” -tyyppisen ajattelutavan jalkauttaminen

 

Kuntakohtaiset kehittämiskohteet;

 

-          yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kartoitus tapahtuu loka-marraskuussa 2008

 

Enonkoski;

-          varhainen puuttuminen

-          lähikouluperiaatteen toteuttaminen

 

Heinävesi;

-          moniammatillisen yhteistyön kehittäminen

-          varhaisen puuttumisen tehostaminen

 

Kerimäki;

-          moniammatillisen työn kehittäminen

-          nivelvaiheiden joustavuus ja tiedonsiirron varmistaminen

-          yhtenäisten käytänteiden varmistaminen

 

Punkaharju;

-          varhainen tuki

-          yhtenäiset seudulliset käytänteet

 

Savonlinna;

-          moniammatillisen työn kehittäminen

-          seudullisen yhteistyön kehittäminen

-          nivelvaiheiden jatkumoiden varmistaminen

-          kotien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen

 

Savonranta;

-          samat kuin Savonlinnassa

 

Sulkava;

-          varhainen tuki; erityisesti yhteistyö neuvolan ja päiväkodin kanssa

-          joustavat nivelvaiheet

-          yhtenäiset käytänteet seutukunnallisesti

-          opettajien täydennyskoulutus ja työnohjaus

 

SOTKAMO

 

1. varhaiskasvatuksen, alku- ja erityisopetuksen yhteistoiminnan kehittäminen
   ja alueryhmätoiminnan vakiinnuttaminen (moniammatillinen tiimityöskentely)
   
   2. tehostetun ja erityisen tuen menetelmien kehittäminen lähikouluperiaatteen
   mukaisesti esi- ja alkuopetusluokissa
   
   3. esi-ja alkuopetuksen henkilöstön moniammatillinen ja erityispedagoginen
   osaaminen lisääntyvät ( koordinoiva esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja
   opettajien tukena hankkeen aikana, alueryhmissä tehostetun ja erityisen tuen
   kehittäminen, kouluttautuminen, materiaalihankinnat)

 

 

SUOMUSSALMI

 

1. Lähikouluajatuksen eteenpäin vieminen (integrointi)
2. Tehostettu tuki (käytänteet, menetelmät, resurssi )
3. Yläluokkien erityisopetuksen kehittäminen

 

TAMPERE

 

-          parantaa oppilaiden mahdollisuuksia saada monipuolista,  oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea esi- ja perusopetuksessa

 

-          kehittää ja vahvistaa jo käytössä olevia moniammatillisia rakenteita ja hyviä toimintatapoja aiempaa joustavamman ja nopeamman tukemisen mahdollistamiseksi

 

-          tavoitteena tukea oppilaan koulunkäyntiä omassa lähikoulussa oppilaan tarpeiden mukaan räätälöidyillä joustavilla opetusjärjestelyillä

 

 

Osahankkeiden tavoitteet:

 

1. Läntinen yhteistoiminta -alue, osahanke 1

 

Tutkia miten kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjattu tukitoimien kolmiportainen malli toimii.

 

2. Kaakkoinen yhteistoiminta -alue, osahanke 2

 

Ohjata koulutuksellisin keinoin henkilöstöä ja työyhteisöjä tukemaan tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita.

 

3. Koillinen yhteistoiminta -alue, osahanke 3

 

Kehittää mahdollisuuksia yksilöllisiin opetusjärjestelyihin, joilla pyritään turvaamaan oppilaan eteneminen opinnoissaan.

 

 

VAASA

 

Esi- ja perusopetuksessa:

1. Tehostetun tuen vahvistaminen kehittämällä paikallisia tukimuotoja ja lisäämällä henkilöstön perusosaamista.
                --> keinoina tässä vaiheessa pilottikoulut/esiopetusryhmät,                 joihin kohdennetaan koulutusta/työnohjausta ja joiden                         tukimuotoja kehitetään. Tukimuotojen kehittämisessä alkuopetuksen pienluokkien toiminnan uudelleen arvioiminen ja uudelleen muotoilu on keskeinen tehtävä.

2. Opetuksen ulkopuolisten palveluiden oikea-aikaisuus ja toimivuus. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulupsykologien roolia koulutulokkaiden kouluvalmiusarvioinneissa. Nykyisellään koulupsykologien työ painottuu oppimistutkimuksiin, voisiko tilanne olla toinen?

Kehittämiskohteena on tehostaa myös esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoidon ja koulun yhteistyötä (moniammatillinen yhteistyö) niiden oppilaiden kohdalla, jotka ovat jo erityisen tuen piirissä.