AKAA-KYLMÄKOSKI-URJALA-VALKEAKOSKI

 

* erityisopettajien konsultatiivinen työtapa
* käytänteiden kehittäminen perusopetuksessa siten, että tehostetun tuen keinot löytyvät ja tulevat käyttöön

 

ESBO

 

Utveckla specialundervisningen i förskola

o     definiera specialundervisningen i förskola

o     utveckla en modell för speciallärarens arbete i förskola med inriktning på förberedande läs- och skrivträning, samt utvecklande av tidigt stöd i matematik

o     Skapa former för samarbete mellan de konsultativa specialbarnträdgårdslärarna, skolpsykologerna och speciallärarna i tidigt iakttagande och uppföljning av barns behov av stöd i förskola i syfte att vidareutveckla kontinuiteten i stödåtgärder i dagvård, förskola och nybörjarundervisning

Utveckla specialundervisningen inom påbyggnadsundervisningen

o     definiera uppgiften för speciallärarens arbete i årskurs 10

o     utveckla samarbetet mellan elevvårdande personal  i skolorna med åk 7-10 vid övergången till åk 10

o     skapa en modell för samarbete mellan klassförestån-daren, elevhandledaren och specialläraren kring den studerandes studieplan vid inledandet av årskurs 10

o     skapa förutsättningar för kontinuitet i specialundervisningen vid övergången från årskurs 9 till årskurs 10, och att tillsammans med elevhandledaren utveckla strukturer för samarbete kring elever inom påbyggnadsundervisningen inför övergången till andra stadiets utbildning

Utveckla stödet inom allmän-undervisningen

o     ge pedagogiska personalens kompetens att undervisa elever inom allmänundervisningen med svårigheter inom det sociala beteendet eller känslolivet

o     etablera skolornas egna nätverk av sakkunniga bestående av skolans egen personal i samarbete med stadens personal inom social- och hälsovårdssektorn, barnskyddet, familjerådgivningen och Jorv sjukhus

o     Utbilda personal till konsulter inom Art genom licensierad utbildning (inom FRC)

 

 

 

HAAPAVESI

 

1. NIVELVAIHEET

-huomio erityisesti varhaiseen puuttumiseen

-onnistunut tiedonkulku neuvolasta (5-vuotistarkastus) esikouluun ja esikoulusta ensimmäiselle vuosiluokalle

-oppilaan tietojen siirtyminen ala-asteelta yläasteelle kuudennen vuosiluokan päättyessä

-luodaan Haapavedelle yhtenäinen lomakkeisto, joka on saatavissa esim. lomakesivustoilta

-jokaisen sidosryhmän sitoutuminen yhtenäisen lomakkeiston käyttöön!

-tavoitteena saada yhtenäinen hallinto-ohjelma, jossa oppilaiden tiedot olisivat saatavilla ajantasaisina ja päivitettyinä

-luodaan sivusto, josta löytää helposti tukiverkoston yhteystiedot sekä kuka vastaa mistäkin osa-alueesta ja millä aikataululla

 

 

2. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN UUDELLA MALLILLA

-inkluusio ja sen mahdollisuudet Haapavedellä (on vielä pohdinnassa)

-erityisopettajan työnkuvan selkiyttäminen (erityisesti kiertävien erityisopettajien)

-konsultaatioaspekti

-avustajien rooli ja käyttö

-perustetaan kaupungin yhteinen ”resurssikeskus”, jossa olisi lainattavissa erilaista materiaalia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen

-uusi koulupsykologin virka ja sen tarjoamat mahdollisuudet esim. testauksissa/ lausunnoissa

-Haapaveden opiston erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten –koulutuslinjalla opiskelevien hyödyntäminen peruskoulupuolella

 

 

3. KOULUTUS

-kartoitetaan, millaiselle koulutukselle on tarvetta Haapavedellä

-kouluttajan tilaaminen Haapavedelle ja eri sidosryhmille tiedottaminen koulutuksesta

-omien ammattilaisten hyödyntäminen kouluttajina

-jo meneillään olevien hankkeiden hyödyntäminen

-Jokihelmen opiston tarjoamien koulutustilaisuuksien hyödyntäminen

 

 

 

IISALMI

 

1. Joustavan pienryhmän pilotti-hanke. Erityisopettaja tai erityisopettajapari työskentelee ikäänkuin resurssiopena ottaen sovituksi ajaksi sovitunlaisien pulmien kanssa painiskelevia oppilaita yleisopetuksen ryhmästä pienryhmäksi. Nyt tunne-elämänongelmaisia ekaluokkalaisia. Oppilaat ovat joko useita tunteja päivässä tai joitakin tunteja viikossa pienryhmässä, samat oppilaat yhdessä. Luokanopettajan kanssa työstetään tilannetta koulun osalta, eli konsultaatio ja opettajan tukeminen. Muu oppilashuolto hankkii ja järjestää tukea kodille tehostettuna perhetyönä, myös ohjausjaksoja kuntoutusyksikössä.

2. Opettajien tukeminen. A. Sisäisen konsultaation kehittäminen eli osaajat esiin ja työjärjestelyin toisille tueksi ts. osaamiskeskusajatus. B. Täsmäkoulutusta alueen oppilaitosten ja muiden tarjoajien kanssa. Esim. kansalaisopistossa ensiapua, avoimessa yliopistossa fyysisen rajoittamisen koulutusta, erityishuollosta vammaistyön koulutusta, valtion oppilaitoksista erityiskursseja, säätiöiltä erityiskursseja. Olennaista koulutuksen oikea-aikaisuus eli mahdollisimman pian tarpeen ilmettyä ja ongelmakeskeisyys eli juuri käsillä olevaan pulmaan ratkaisuja tuottava koulutus.

3. Hyvien käytäntöjen keruu. Kaikilta Iisalmen kouluilta, rehtorin organisoimana koulussa toteutuvien ja toteutettavien tehostetun ja erityisen tuen hyvien käytäntöjen kerääminen. Kouluille on lähetetty keruun rungoksi kysely, johon halutaan vastauksia erityisopetuksen strategian hengessä. Eli on kysytty, mitkä strategian mukaiset käytännöt toimivat ja ovat hyviksi havaittuja jo nyt ja mitä pitää kehittää ja miten? Kyselyssä on otettu huomioon hankesuunnitelmasta saatu palaute mm. perheiden osallisuus.

4. Oppilaan koulupolun päivittäminen eli opetuksen järjestämisen suunnitelma. Aikaisemmat suunnitelmat ovat sisältäneet sekä oppilashuollon- että erityisopetuksen käsikirjan, jotka nyt yhdistyvät opetuksen järjestämisen suunnitelmaksi ja saavat rungokseen erityisopetuksen strategian.

 

 

 

JYVÄSKYLÄ

 

 

TAVOITE	MITEN TAVOITE SAAVUTETAAN?	TOIMENPITEET
1       VARHAISESTA HUOMAAMISESTA VARHAIN TOIMIMISEEN   Koulujen toimintakulttuuria ja työkäytänteitä kehitetään siten, että opetuksessa taataan onnistumisen edellytykset toteuttamalla oppilaan oppimisedellytyksistä lähtevää opetusta ja tukemalla sosiaalisia taitoja. Yhteisöllisyyttä ja osaamista lisäämällä vahvistuu yhteinen näkemys siitä, että lapsen ja nuoren tukeminen kuuluu perustehtävään ja päivittäiseen toimintaan.	Perustason osaamisen vahvistaminen ala- ja yläkouluissa   Johtajuutta ja osaamista vahvistetaan koulutuksen avulla ja yhteisissä tapaamisissa oppivan työyhteisön periaatteilla   Peruspedagogiikan laatua lisätään ja ennaltaehkäisyn näkökulma otetaan huomioon tehostamalla tukitoimia ja mallintamalla käytänteitä kaikille opettajaryhmille tehostetun tuen osalta (tukiopetus, eriyttäminen, joustavat ratkaisut, yksilöllisten oppimisedellytysten arviointi ja huomioon ottaminen opetuksen suunnitteluvaiheessa, oppimissuunnitelman laatiminen tukitoimena ja verkostomaisen työtavan välineenä) ja erityisen tuen toteuttamisen osalta (oppimäärän yksilöllistämisen kriteerit ja yksilöllisten tavoitteiden toteuttaminen, opintokokonaisuuksien käyttö, joustavan ja monipuolisen arvioinnin toteuttaminen) (ks. Menettelytapaohjeistus) Jyväskylän erityisopetuksen ja sairaalaopetuksen kehittämishankkeiden tuotoksena syntyneet hyvät käytänteet juurrutetaan yleisopetuksen käyttöön; opettajaryhmille järjestetään pedagogisia iltapäiviä ja ohjausta   Oppilashuollon toiminta nivotaan luontaiseksi osaksi arkea, valmiuksia huomata tuen tarve lisätään ja vastuun ottamista tukitoimien käynnistämisestä lisätään	TIEDOTTAMINEN -          hanke-esitteet kouluille marraskuussa 08   KELPOPILARIT -          koulujen rehtoreiden ja johtoryhmät (n. 40 henkilöä); koulutuspäivä syksyllä 08 ja keväällä 09 -          tukitoimien raamit, normit & ohjeistukset   KELPOPILOTIT -          Yleinen tuki-, Tehostettu tuki- ja Erityinen tuki- kehittäjätiimit TIIMIEN MUODOSTAMINEN Yleinen tuki -          Mitä se on? Miten voidaan lisätä kouluhyvinvointia? Hyvät käytänteet; koulutus Tehostettu tuki -          Milloin? Kenelle? Miten? -          Hyvät käytänteet; koulutus Erityinen tuki -          Milloin? Ohjeistukset, työtapamallit Tiimien yhteinen koulutuspäivä ______ -          benchmarking -          koulutusvelvoite   KELPOPORUKAT -          joka koulusta valittujen 1-2 KELPO-henkilön ryhmä; 3 koulutuspäivää tai -          rehtori+johtoryhmä – koulutusiltapäivä tai -          vaihtuvat koulut, joilla itsevalittu koulutuskohde (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki), koulu voi anoa laadunkehittämisrahaa -          työnohjaus: miten toimin sopivasti toisin?   Koulutusaiheet - koulun toimintakulttuuri ja hyvinvoinnin peruspilarit - varhaisesta huomaamisesta varhaiseen puuttumiseen: keinot, työtavat, mallit -          opettaja osana verkostoa: valmius yhteisölliseen ja moniammatilliseen työtapaan -          IE -koulutus   Koulutuksiin sisältyvät välitehtävät, joista annetaan henkilökohtainen ja/tai yksikkökohtainen palaute.   Materiaalit   Onnellinen opinpolku Hyviä työkäytänteitä ja tukitoimia Kouluhyvinvoinnin peruspilarit Palaveritekniikat
2 RINNAKKAIN TOIMIMISESTA YHTEISTYÖHÖN       Yhteistyön lisääminen yhteisöjen sisällä ja kaikissa opinpolun nivelvaiheissa	Oppimisen tai terveen psyykkisen kasvun esteiden vuoksi tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tilanteeseen puututaan heti;   Päivähoidon ja koulun välisiä ’saattaen vaihto’ –palavereja ja yhteistyötilaisuuksia lisätään   Luodaan toimivat ja yhteiset käytänteet opetuksen suunnittelun kannalta välttämättömien tietojen siirtämiseksi luokka-asteen, opettajan tai koulun vaihtuessa  opinpolun aikana   Työjärjestystä palkittamalla mahdollistetaan joustavien ryhmien muodostaminen ja lisätään opettajien yhteissuunnittelulle varattavaa aikaa   Lisätään valmiuksia ja resursseja toteuttaa samanaikaisopetusta erityisopettajan, vapaana olevien opettajien ja aineenopettajien yhteistyönä   Alkuopetuksessa toteutetaan työpari – mallia erityisopettajan ja luokanopettajan yhteistyönä   Tehostetaan opettajan ja koulunkäyntiavustajan työpari –työskentelymallia ja yhteistyötä   Joustava ja tuettu siirtyminen toiselle asteelle turvataan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisten tiedonsiirtokäytänteiden avulla	Varhainen huomaaminen Puheeksi ottaminen     Opettaja moniammatillisen tiimin jäsenenä Auttajan rooli Kodin ja koulun yhteistyö -mallit   Menettelytavat tiedon siirtämisessä -          materiaalit -          yhteistyökäytänteet   Hyvien käytänteiden mallintaminen Pilari-koulutuksessa koulujen käytänteet -          mallien hyödyt/haitat     Yhteistyövalmiudesta yhdessä tekemiseen Opettaja-koulunkäyntiavustaja –työparityöskentely   Friends –koulutus       Työnohjaus     Seurantakäytänteet
3 KOHTI JOUSTAVIA TUKIPALVELUJA Tukipalvelujen  kehittäminen   Erityisen tuen rakenteita ja toimintamalleja kehitetään siten, että oppilaan koulupolku, terve kasvu ja kehitys turvataan riippumatta tuen tarpeen syystä, diagnoosista tai lapsen kasvuympäristössä tapahtuneista muutoksista (hoitoon tai huostaan otetut lapset).	Alueellisten pienryhmien kattavuutta ja oppilaaksi ottamisen kriteerejä tarkistetaan sekä toimintatapoja kehitetään   Laaja-alaisen erityisopettajan ja pienryhmäopettajan välistä työnjakoa tarkennetaan, toimenkuvia aukaistaan ja määritetään koulun oppilaiden tuen tarpeen mukaan -            Pienryhmien toimintaa kehitetään tukijakso –periaatteella; oppilaan kokonaiskuntoutuksellinen tarve määritellään moniammatillisena yhteistyönä ja laaditaan oppimissuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti verkostopalavereissa   Polikliinisessa hoidossa olevien oppilaiden opetuksen vastuutahot ja järjestämismuodot selkiytetään   Avohoidollisten oppilaiden koulunkäynnin järjestämiseksi lisätään yhteistyötä koulujen, erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen ja sairaalaopetuksen nivelluokkakäytänteiden välillä; alueellisen oppilashuollon työkäytänteitä ja –resursseja tarkennetaan   Erityiskoulujen toimintaa osaamiskeskuksina osana kunnallista erityisopetuksen palvelurakennetta tehostetaan - sairaalaopetuksen antamia ohjaus- ja konsultaatiopalveluja lisätään    Lastenpsykiatrian polikliinista osaamista kiinnitetään tehokkaammin sosioemotionaalisesti oireilevan oppilaan tukiverkostoon	Menettelytapaohjeistuksen päivitys   è    tehostettu tuki ja erityisopetus Jyvässeudulla - käsikirja koulujen käyttöön        - ohjeistuskoulutus         Ks. Koulutusaiheet ja materiaalit yllä         - esitys avohoidollisten mallien kehittämiseksi lastenpsykiatrian vastuualueelle               Ks. Sairaalaopetuksen kehittäminen –hankesuunnitelma       Psykososiaalisesti oireilevan oppilaan ja erikoissairaanhoidon yhteistyö, polikliinisen hoidon mallit, psykiatrinen erikoissairaanhoitajan puoli virkaa osaksi hope-luokan toimintaa   Nuorisotoimen näkyvyys yläkouluissa Kerhojen näkyvyys ala- ja yläkouluissa Koulunkäyntiavustajien tehostettu käyttö: -          toimenkuvien kartoitus -          vastuualueiden tehostaminen, mm. läksykerhot, välituntiohjaus

 

 

JÄRVI-POHJANMAA (punaisella pyydettäessä annetut keskeisimmät alueet)

 

 

	Järvi-Pohjanmaan erityisopetuskäytänteiden yhtenäistäminen	Oppilashuoltoryhmän kokoukset	Opettajan tukeminen	Kodin ja koulun yhteistyö	Oppilaan tukeminen
Tarkoitus ja toteutustapa	Erityisopetuksen strategian mukaisten lomakkeiden ja testien yhtenäistäminen   Erityisopetustyöryhmän ja  koskevan moniammatillisen ohjausryhmän perustaminen     Alajärven TUPA-mallin käynnistäminen ja arviointi	Kokouskäytänteiden yhtenäistäminen.   Moniammatillisen tuen tarpeen arvioiminen ja seuranta   Opettajan konsultointi   Terapioiden käytänteiden uudistaminen	Täydennyskoulutus   Koulupolkukansion (Nimi?) tekeminen   Virtuaalinen resurssikeskus   Erityisopettajien konsultointitunnit työjärjestykseen   HUPU-koulutus (Huolesta puheeksi koulutus opettajille)	Teemalliset vanhempainillat   Perheen/ vanhemmuuden tukeminen à Kotiin suunnatun tuen kynnyksen madaltaminen hallintokuntien välisessä yhteistyössä	Lastensuojelulain 12 §:n mukaiseen suunnitelmaan koulun käytännön ohjelmat:   KIVA-koulu materiaalin käyttöönotto   FRIENDS-ohjelma 5. lk:lle ja myöhemmin esi- ja 8.luokan oppilaille   Elämyksellinen päihdevalistus moniammatillisena yhteistyönä (Tehtävien vastuutus ja resurssit?)
Tehtävät	Tarkoituksenmukaiset oppilasryhmät ja tukitoimet ajoissa   Onnistunut koulun aloitus ja nivelvaiheet	Tuen kohdentaminen   Työn jako ja suunnitelmat   Opetuksen tukeminen	Erilaisten oppimistyylien ja oppimisympäristöjen huomioiminen luokkatilanteissa   Materiaalien yhteiskäyttö	Käytänteistä tiedottaminen  opettajille ja huoltajille à kaikkien resurssien hyötykäyttö
Tulokset	Kouluarjen sujuminen ja tiedonkulun varmistaminen.   Erityisopetuksen strategian tuloksellinen jalkautuminen	Oppilaat oppivat ja voivat hyvin   Luokka toimii ryhmänä	Kouluviihtyvyyden paraneminen	Vanhempien voimaantuminen ja oppilaan hyvinvointi	Oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

 

 

 

KYRKSLÄTT

 

Utvecklingområde 1.

Resursgrupperna

l      stöd för barnträdgårdslärarna, klasslärarna, assistenterna

l      spec.  konsultering och handledning av lärarna utöver vanliga spec.lärar uppgifter

l      uppgör en plan för lärandet tillsammans med lärarna för varje elev med behov av effektiverat stöd

l      nätverksmöten

 

Utvecklingsområde 2.

Resurscenter

l      stöd till resursgruppen

l      extra psykologtjänster

l      handledning för assistenter och spec.btl i utveckling av yrkesroll

l      utarbeta tillsammans med resursgruppen ( område Norra byskolorna+Evitskog förskola) en modell för tidig screening

l      ordna utbildningar och tema-eftermiddagar med syfte att stärka professionella självförtroende för effektiverat stöd

 

Praktiska åtgärder för att nå mål

l      En modell för tidig screening utarbetas

l      Uppdatering av årsklockan samt innehåll; tester, observationer, skolberedskapsbedömning för alla som grund för plan för lärandet

l      Plan för lärandet; hur ser den ut ? Format, innehåll, delområden

 

LAHDEN SEUTU

 

Päijät-Hämeen kuntien (Lahti, Heinola, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski, Nastola, Asikkala ja Padasjoki) keskeiset kehittämiskohteet:

 

Tehostetun tuen tarkoituksen ja toteuttamisen toimenpiteiden saattaminen kaikkien koulujen tietoon. Yhteistoiminta-alueiden mukaisesti tiedon ja uusien toimintamallien jalkauttaminen kentälle ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä vähentämään erityisopetuspäätöksiä. Käytössä olevien tukitoimien näkyväksi tekeminen (riittävä tuki), niiden pitkäjänteinen suunnittelu ja mitoittaminen. Hallinnollisten menettelytapojen erityisesti erityisopetuksen perusteiden ja kriteerien yhdenmukaistamisen siirtäminen kentälle toimintaan. Siirtoihin ja tukeen tarvittavan lomakkeiston kehittäminen ja yhdenmukaistamisen jatkaminen (Pokse-hanke) kaikkien mukana olevien kuntien alueella.  Nykyisten erityisopetussiirtojen hallinnollisten päätösten tarkistaminen.

 

Konsultaatio- ja resurssikeskustoiminnan aloittaminen. Yhteistoiminta-alueiden yhteiset resurssikeskukset (-koulut), eri yksiköiden mallien luominen yhteisten konsultaatiokehysten puitteissa ja jalkauttaminen kentälle ja toimijaverkoston käynnistäminen.

 

Kehitetään alueille vaikeasti opetettavien luokkien tukemiseen moniammatillisesti  (mukana mm. sosiaali- ja terveystoimi ja nuoriso- ja liikuntatoimi) toimivat tukiverkostot ja perusopetukseen mukaan toimijaverkko opettajan ja koulunkäyntiavustajan rinnalle. Viedään käytäntöön suunniteltu malli, jolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä jo alkuopetuksesta alkaen.

 

Vanhempainkoulu koko perhettä tukevaksi toiminnaksi. Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä koulun että kodin vaikutuspiirissä ja lähes kaikki lasten ja nuorten ongelmat tulevat esiin oppivelvollisuusaikana ja heijastuvat arkeen lasten ja nuorten käyttäytymisen muutoksina. Tavoitteena on lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa eri sektoreilla työskentelevien työkäytäntöjen ja yhteistoiminnan uudenlainen kehittäminen, jotta saataisiin aikaan yhteistoimintaa kehittävä ja soveltava sekä toteuttava malli. Etsitään uusia työmenetelmiä ja keinoja perhetyöhön ja tuetaan perheiden selviämistä. Kehitetään valmiuksia eri-ikäisten lasten ja nuorten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä tukemiseen osallistavia ja luovia työmenetelmiä käyttäen.

 

Nivelvaiheiden seurantajärjestelmän toiminnan juurruttaminen. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötoiminnan jatkumoiden vieminen käytänteiksi. Solmukohtien määrittely sekä

varhaisen puuttumisen mallit pyritään saamaan kaikkien koulujen henkilökunnan työkäytännöiksi monihallinnollisesti.

 

Koulujen toimintakulttuurin muuttaminen myönteisemmäksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Koulun piilokulttuuriset vallankäytön tavat ja kommunikointimallit voivat olla esteenä virallisten oppimistavoitteiden toteutumiselle ja aiheuttaa syrjäytymiskehitystä. Erityisesti asia tulee esiin kodin ja koulun välisen yhteistyön heikkenemisenä. Pyritään kehittämään uutta toimintakulttuuria ja juurruttamaan se käytäntöön.

 

          Edellä mainittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.

 

•  

 

NASTOLA

 

MONA= moniammatillisen työryhmän /tiimin työn jäsentely (vuosikello) tehostetun tuen ja erityisen tuen prosesseissa

konsultoivan erityisopetustyön ”päivittäminen” ja laajentaminen

resurssiopettaja – kokeilu läntisellä koulualueella

 

 

 

ORIMATTILA

 

Nivelvaiheyhteistyö esi- ja alkuopetus

· Paikallisen moni ammatillisen yhteistoiminnan vahvistaminen toiminnanohjaaja
sopeutumista tukevan opetuksen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

 · Konsultoiva työtapa erityisopetukseen – konsultoivat erityisopettajat

 

 

PARAINEN

 

Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen yhdessä Turun, Naantalin, Raision, Mynämäen, Nousiaisten ja Kaarinan kanssa.

Opetus- ja opiskeluhuoltoa tekevän henkilöstön täydennyskoulutus
mm. pedagogiset iltapäivät, yhteiset vesopäivät opettajien valmius tunnistaa yksilöllisyyttä ja erityisiä tarpeita ja oppimistapoja
opettajien valmius ja taito ohjata oppilaita yksilöllisesti laaja-alaisten erityisopettajien toimenkuvan kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella.

asiantuntijaverkoston kehittäminen seutukunnallinen ja kaupungin sisäinen

koulutetaan resurssiopettajia ja konsultoivia erityisopettajia ym.
asiantuntijoita yhteistyöverkoston rakentaminen koulujen välille

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen palveluiden kehittäminen luokassa tehtävät pedagogiset ja didaktiset järjestelyt, tukiopetus, yhteistyö vanhempien kanssa, kerhotoiminta, oppilashuolto jne.

Lisäksi

Nivelvaiheyhteistyön kehittäminen esiopetuksesta toiselle asteelle

Pedagogisten suunnitteluvälineiden (mm. lomakkeet) ja arvioinnin
kehittäminen ja yhtenäistäminen uuden kaupungin alueella ( Parainen,
Nauvo,Korppoo, Houtskari, Iniö)

Lisäksi on huomioitava etäisyydet eri koulujen välillä. Esim Paraisilta
kestää matka kaukaisimpaan kouluun (UTÖ) noin 6 tuntia. Lisäksi matkaa ei voi joka viikonpäivä tehtävä yhteysalusliikenteen vähäisyyden takia. Lisäksi on huomioitava syys ja talvimyrskyt. Merkitsevän aallonkorkeuden ollessa yli 4 metriä ( aallonkorkeus voi siis olla välillä yli 10m) ei Utöhön ole menemistä eikä sieltä poistumista voi tietenkään myöskään ajatella.
Tässä tarkoituksessa suunnittelemme miten voimme käyttää virtuaaliopetusta tukena (Webli)

 

 

PORVOO

 

Tällä hetkellä teemme tarkempaa termien määrittelemistä ja kartoitamme erityisopetuksen kenttää strategian näkökulmasta: miten sijoitamme erityisluokat, millaista erityistä tukea jatkossa tarvitaan ja mikä osa niistä voidaan hoitaa tehostetulla tuella ja joustavilla järjestelyillä. Jopo  on jo käynnissä ja joustavaa alkuopetusta pohditaan nolla-luokan tai starttiluokan muodossa.

 

Haluamme jatkuvuutta oppilaan opinpolkuun esikoulusta (jo tulevasta nelivuotistarkastuksesta) toiselle asteelle. Yhtenäiskoulun idea ilman samoja fyysisiä seiniä ympärillä, mutta tarkemmin ja varhemmin tieto seuraavalle asteelle kuin ennen. OHR:n rooli korostuu. Jo viidennellä luokalla tiedossa mahd. paljon tulevien tukitoimien tarpeesta oppilaan kohdalla...

 

Erityisopettajan roolia ollaan muuttamssa konsultoivaan suuntaan, samalla pohditaan resrussikeskusten perustamista olemassaolevista erityisen tuen keskuksista. Toisaalta resurssikeskusajattelua tietoresurssina koko kaupungille sitomatta sitä teittyyn kouluun. Meillä on paljon kiertaäviä erityisopettajia.

 

Tässä kaikessa pyrimme pitämään vanhempien roolin mielessä.

 

Tähän kakkieen liitty meidän OKE-kehittämistoiminta, jota pyritään pitämään mukana. Ettemme suunnittelisi toisistaan tietämätöntä toimintaa vaan kehitetään perusopetusta. Meidän tapauksessa tukimuotoja, ohjaustoimintaa ja oppilashuoltotyötä.

 

 

 

VANTAA

 

Vantaa, Helsinki ja Espoo tekevät jo tiiviisti yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien tasolla. Kehittämistoimintamme Vantaalla on varmastikin eniten samantyyppistä niin tavoitteiltaan kuin tarpeiltaankin juuri pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Tampereen koordinaattori on ollut yhteydessä jo aiemmin minuun, joten varmastikin jonkinlaista yhteistyötä myös sinnepäin ja sieltäpäin tulemme tekemään.

Keskeisimmät toiminnan ja kehittämisen kohteemme Vantaalla ovat:

1) Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen hyvät käytänteet; joustava esi-ja alkuopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus, lasten kasvun ja oppimisen tuen toteuttaminen yhtenäisenä jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen

2) Tehostetun tuen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen; eriyttämisen toimintatavat ja ryhmäratkaisut, yleisopetuksen oppimisympäristöjen muokkaaminen, tukiopetuksen laatukriteeri - erilaiset toteuttamistavat ja painopisteet, osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen - samanaikaisopetus ja pienryhmäopetus, perusopetuksen päättövaiheen joustavat ratkaisut,

3) Alueellinen toiminta; alueellinen koordinointi ja konsultointi, perusopetuksen henkilöstön työn tukeminen niin erityistä tukea tarvitsevien kuin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden kasvussa ja opetuksessa.

4) Henkilöstön osaamisen kehittäminen; päivähoidon, esi-, perus- ja lisäopetuksen henkilökunnan yhteinen kouluttaminen, jolla tuetaan henkilökunnan valmiuksia kehittää pedagogiikkaa.