JYVÄSKYLÄ

 

 

TAVOITE	MITEN TAVOITE SAAVUTETAAN?	TOIMENPITEET
1       VARHAISESTA HUOMAAMISESTA VARHAIN TOIMIMISEEN   Koulujen toimintakulttuuria ja työkäytänteitä kehitetään siten, että opetuksessa taataan onnistumisen edellytykset toteuttamalla oppilaan oppimisedellytyksistä lähtevää opetusta ja tukemalla sosiaalisia taitoja. Yhteisöllisyyttä ja osaamista lisäämällä vahvistuu yhteinen näkemys siitä, että lapsen ja nuoren tukeminen kuuluu perustehtävään ja päivittäiseen toimintaan.	Perustason osaamisen vahvistaminen ala- ja yläkouluissa   Johtajuutta ja osaamista vahvistetaan koulutuksen avulla ja yhteisissä tapaamisissa oppivan työyhteisön periaatteilla   Peruspedagogiikan laatua lisätään ja ennaltaehkäisyn näkökulma otetaan huomioon tehostamalla tukitoimia ja mallintamalla käytänteitä kaikille opettajaryhmille tehostetun tuen osalta (tukiopetus, eriyttäminen, joustavat ratkaisut, yksilöllisten oppimisedellytysten arviointi ja huomioon ottaminen opetuksen suunnitteluvaiheessa, oppimissuunnitelman laatiminen tukitoimena ja verkostomaisen työtavan välineenä) ja erityisen tuen toteuttamisen osalta (oppimäärän yksilöllistämisen kriteerit ja yksilöllisten tavoitteiden toteuttaminen, opintokokonaisuuksien käyttö, joustavan ja monipuolisen arvioinnin toteuttaminen) (ks. Menettelytapaohjeistus) Jyväskylän erityisopetuksen ja sairaalaopetuksen kehittämishankkeiden tuotoksena syntyneet hyvät käytänteet juurrutetaan yleisopetuksen käyttöön; opettajaryhmille järjestetään pedagogisia iltapäiviä ja ohjausta   Oppilashuollon toiminta nivotaan luontaiseksi osaksi arkea, valmiuksia huomata tuen tarve lisätään ja vastuun ottamista tukitoimien käynnistämisestä lisätään	TIEDOTTAMINEN -          hanke-esitteet kouluille marraskuussa 08   KELPOPILARIT -          koulujen rehtoreiden ja johtoryhmät (n. 40 henkilöä); koulutuspäivä syksyllä 08 ja keväällä 09 -          tukitoimien raamit, normit & ohjeistukset   KELPOPILOTIT -          Yleinen tuki-, Tehostettu tuki- ja Erityinen tuki- kehittäjätiimit TIIMIEN MUODOSTAMINEN Yleinen tuki -          Mitä se on? Miten voidaan lisätä kouluhyvinvointia? Hyvät käytänteet; koulutus Tehostettu tuki -          Milloin? Kenelle? Miten? -          Hyvät käytänteet; koulutus Erityinen tuki -          Milloin? Ohjeistukset, työtapamallit Tiimien yhteinen koulutuspäivä ______ -          benchmarking -          koulutusvelvoite   KELPOPORUKAT -          joka koulusta valittujen 1-2 KELPO-henkilön ryhmä; 3 koulutuspäivää tai -          rehtori+johtoryhmä – koulutusiltapäivä tai -          vaihtuvat koulut, joilla itsevalittu koulutuskohde (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki), koulu voi anoa laadunkehittämisrahaa -          työnohjaus: miten toimin sopivasti toisin?   Koulutusaiheet - koulun toimintakulttuuri ja hyvinvoinnin peruspilarit - varhaisesta huomaamisesta varhaiseen puuttumiseen: keinot, työtavat, mallit -          opettaja osana verkostoa: valmius yhteisölliseen ja moniammatilliseen työtapaan -          IE -koulutus   Koulutuksiin sisältyvät välitehtävät, joista annetaan henkilökohtainen ja/tai yksikkökohtainen palaute.   Materiaalit   Onnellinen opinpolku Hyviä työkäytänteitä ja tukitoimia Kouluhyvinvoinnin peruspilarit Palaveritekniikat
2 RINNAKKAIN TOIMIMISESTA YHTEISTYÖHÖN       Yhteistyön lisääminen yhteisöjen sisällä ja kaikissa opinpolun nivelvaiheissa	Oppimisen tai terveen psyykkisen kasvun esteiden vuoksi tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tilanteeseen puututaan heti;   Päivähoidon ja koulun välisiä ’saattaen vaihto’ –palavereja ja yhteistyötilaisuuksia lisätään   Luodaan toimivat ja yhteiset käytänteet opetuksen suunnittelun kannalta välttämättömien tietojen siirtämiseksi luokka-asteen, opettajan tai koulun vaihtuessa  opinpolun aikana   Työjärjestystä palkittamalla mahdollistetaan joustavien ryhmien muodostaminen ja lisätään opettajien yhteissuunnittelulle varattavaa aikaa   Lisätään valmiuksia ja resursseja toteuttaa samanaikaisopetusta erityisopettajan, vapaana olevien opettajien ja aineenopettajien yhteistyönä   Alkuopetuksessa toteutetaan työpari – mallia erityisopettajan ja luokanopettajan yhteistyönä   Tehostetaan opettajan ja koulunkäyntiavustajan työpari –työskentelymallia ja yhteistyötä   Joustava ja tuettu siirtyminen toiselle asteelle turvataan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisten tiedonsiirtokäytänteiden avulla	Varhainen huomaaminen Puheeksi ottaminen     Opettaja moniammatillisen tiimin jäsenenä Auttajan rooli Kodin ja koulun yhteistyö -mallit   Menettelytavat tiedon siirtämisessä -          materiaalit -          yhteistyökäytänteet   Hyvien käytänteiden mallintaminen Pilari-koulutuksessa koulujen käytänteet -          mallien hyödyt/haitat     Yhteistyövalmiudesta yhdessä tekemiseen Opettaja-koulunkäyntiavustaja –työparityöskentely   Friends –koulutus       Työnohjaus     Seurantakäytänteet
3 KOHTI JOUSTAVIA TUKIPALVELUJA Tukipalvelujen  kehittäminen   Erityisen tuen rakenteita ja toimintamalleja kehitetään siten, että oppilaan koulupolku, terve kasvu ja kehitys turvataan riippumatta tuen tarpeen syystä, diagnoosista tai lapsen kasvuympäristössä tapahtuneista muutoksista (hoitoon tai huostaan otetut lapset).	Alueellisten pienryhmien kattavuutta ja oppilaaksi ottamisen kriteerejä tarkistetaan sekä toimintatapoja kehitetään   Laaja-alaisen erityisopettajan ja pienryhmäopettajan välistä työnjakoa tarkennetaan, toimenkuvia aukaistaan ja määritetään koulun oppilaiden tuen tarpeen mukaan -            Pienryhmien toimintaa kehitetään tukijakso –periaatteella; oppilaan kokonaiskuntoutuksellinen tarve määritellään moniammatillisena yhteistyönä ja laaditaan oppimissuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti verkostopalavereissa   Polikliinisessa hoidossa olevien oppilaiden opetuksen vastuutahot ja järjestämismuodot selkiytetään   Avohoidollisten oppilaiden koulunkäynnin järjestämiseksi lisätään yhteistyötä koulujen, erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen ja sairaalaopetuksen nivelluokkakäytänteiden välillä; alueellisen oppilashuollon työkäytänteitä ja –resursseja tarkennetaan   Erityiskoulujen toimintaa osaamiskeskuksina osana kunnallista erityisopetuksen palvelurakennetta tehostetaan - sairaalaopetuksen antamia ohjaus- ja konsultaatiopalveluja lisätään    Lastenpsykiatrian polikliinista osaamista kiinnitetään tehokkaammin sosioemotionaalisesti oireilevan oppilaan tukiverkostoon	Menettelytapaohjeistuksen päivitys   è    tehostettu tuki ja erityisopetus Jyvässeudulla - käsikirja koulujen käyttöön        - ohjeistuskoulutus         Ks. Koulutusaiheet ja materiaalit yllä         - esitys avohoidollisten mallien kehittämiseksi lastenpsykiatrian vastuualueelle               Ks. Sairaalaopetuksen kehittäminen –hankesuunnitelma       Psykososiaalisesti oireilevan oppilaan ja erikoissairaanhoidon yhteistyö, polikliinisen hoidon mallit, psykiatrinen erikoissairaanhoitajan puoli virkaa osaksi hope-luokan toimintaa   Nuorisotoimen näkyvyys yläkouluissa Kerhojen näkyvyys ala- ja yläkouluissa Koulunkäyntiavustajien tehostettu käyttö: -          toimenkuvien kartoitus -          vastuualueiden tehostaminen, mm. läksykerhot, välituntiohjaus

 

JÄRVI-POHJANMAA

 

(punaisella pyydettäessä annetut keskeisimmät alueet)

 

 

	Järvi-Pohjanmaan erityisopetuskäytänteiden yhtenäistäminen	Oppilashuoltoryhmän kokoukset	Opettajan tukeminen	Kodin ja koulun yhteistyö	Oppilaan tukeminen
Tarkoitus ja toteutustapa	Erityisopetuksen strategian mukaisten lomakkeiden ja testien yhtenäistäminen   Erityisopetustyöryhmän ja  koskevan moniammatillisen ohjausryhmän perustaminen     Alajärven TUPA-mallin käynnistäminen ja arviointi	Kokouskäytänteiden yhtenäistäminen.   Moniammatillisen tuen tarpeen arvioiminen ja seuranta   Opettajan konsultointi   Terapioiden käytänteiden uudistaminen	Täydennyskoulutus   Koulupolkukansion (Nimi?) tekeminen   Virtuaalinen resurssikeskus   Erityisopettajien konsultointitunnit työjärjestykseen   HUPU-koulutus (Huolesta puheeksi koulutus opettajille)	Teemalliset vanhempainillat   Perheen/ vanhemmuuden tukeminen à Kotiin suunnatun tuen kynnyksen madaltaminen hallintokuntien välisessä yhteistyössä	Lastensuojelulain 12 §:n mukaiseen suunnitelmaan koulun käytännön ohjelmat:   KIVA-koulu materiaalin käyttöönotto   FRIENDS-ohjelma 5. lk:lle ja myöhemmin esi- ja 8.luokan oppilaille   Elämyksellinen päihdevalistus moniammatillisena yhteistyönä (Tehtävien vastuutus ja resurssit?)
Tehtävät	Tarkoituksenmukaiset oppilasryhmät ja tukitoimet ajoissa   Onnistunut koulun aloitus ja nivelvaiheet	Tuen kohdentaminen   Työn jako ja suunnitelmat   Opetuksen tukeminen	Erilaisten oppimistyylien ja oppimisympäristöjen huomioiminen luokkatilanteissa   Materiaalien yhteiskäyttö	Käytänteistä tiedottaminen  opettajille ja huoltajille à kaikkien resurssien hyötykäyttö
Tulokset	Kouluarjen sujuminen ja tiedonkulun varmistaminen.   Erityisopetuksen strategian tuloksellinen jalkautuminen	Oppilaat oppivat ja voivat hyvin   Luokka toimii ryhmänä	Kouluviihtyvyyden paraneminen	Vanhempien voimaantuminen ja oppilaan hyvinvointi	Oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

 

 

 

KANKAANPÄÄ

 

- Moniammatillisuus; opettajan ei tarvitse olla yksin asiansa kanssa
- Nivelvaiheet; yhteistyömuotojen hiominen ja suunniteltujen toimien
käytäntöön juurruttaminen + läheisempi yhteistyö esiopetuksen suuntaan
- Oppimisympäristö mahd. laajasti käsitettynä, mm. miten voitaisiin taata, että jokainen oppilas saisi riittävää/ sopivaa tukea ja ohjausta tarpeen tullen.

 

 

MUHOS

 

1) Hallintorajat ylittävä yhteistyö yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi sekä sivistystoimen että sosiaali- ja terveystoimen alaisessa esiopetuksessa varhaisen tuen tarpeen havaitsemiseksi ja tarjoamiseksi.
2) Lähikouluperiaatteen mukaisen toimintakulttuurin ja oppimisympäristön edelleen kehittäminen.
3) Sosiaalisten ja tunnetaitojen ongelmien huomioonottaminen ja näiden taitojen kehittämisen mahdollisuudet.

 
OUTOKUMPU

 

1. Moniammatillisten yhteistyöryhmien toimintatapojen kehittäminen lasten ja heidän perheidensä tukemiseksi
1. koulujen ja esiopetuksen oppilashuoltoryhmien, sosiaalityön, perheneuvolan, kouluterveydenhoidon, vapaa-aikatoimen sekä kolmannen sektorin – Pohjois-Karjalan Ensikoti – sekä muiden toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa yhteistyössä tuotettua - lasten ja nuorten hyvinvoinnin polkua käytetään toimijoiden kokonaisuuden hahmottamiseen ja palveluverkossa olevien puutteiden havainnoimiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun

 

2. kohdan a. toimijoiden yhteiset koulutus- ja suunnittelupäivät

▪ Järjestetään vanhemmille ja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

   luento mediakasvatuksesta (kouluttajana Sinikka Niskanen). Luennon

   ajaksi järjestetään lapsiparkki. Koulutus järjestetään mahdollisesti yhdessä

   Liperin kunnan kanssa.

  ▪ Järjestetään esiopetuksen ja perusopetuksen 
                   oppilashuoltoryhmien

   työntekijöille koulutus Kotkan kaupungin kehittämästä oppilashuollon

   yhteistyömallista (kouluttajat Marja-Leena Lumme ja Liisa Tikkanen)

 

3. Järjestetään yläkouluikäisille oppilaille kasvatuskeskusteluja (KaKe) jälki-istuntojen sijaan. Keskustelut järjestetään 1 – 2 kertaa viikossa kokoontuvassa keskustelukerhossa tai kahdenkeskisesti oppilaan kanssa,  ohjaajana  aina sama opettaja (on myös oppilashuoltoryhmän jäsen).

 

4. Kehitetään yhteistyötä lisäämällä yhteistä vuoropuhelua eri toimijoiden

kesken (työkäytännöt ja yhteistyömallit, tiedonkulku, vastuun ottaminen,…)

 

5. Järjestetään lasten ja nuorten vanhemmille suunnattuja luento – ja keskus-

telutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on antaa tietoa lapsuus – ja nuoruusiän ongelmista ja syrjäytymisriskeistä, antaa keinoja ja malleja turvallisen kasvuympäristön luomiseen, tukea vanhempia heidän kasvatustyössään ja luoda kontakteja vanhempien välille rohkaisten heitä verkostoitumaan toistensa kasvatuksen yhteisölliseksi vertaistueksi.

                

 

2. Siirtymävaiheiden (esiopetus – perusopetus, alakoulu – yläkoulu) toimintatapojen kehittäminen
1. siirtokäytäntöjen jäntevöittäminen

▪ Yksilöllisten, lapsikohtaisten siirtopalaverien kehittäminen edelleen (tuleva  opettaja, erityisopettaja, lapsen vanhemmat/huoltajat, e         esiopettaja, kelto ja muut mahdolliset erityistyöntekijät palaverien osallistujina)

  ▪ Käytössä olevien tiedonsiirto – ja
                havainnointilomakkeiden kehittäminen

 siten, että niiden välittämät tiedot mahdollistavat kunkin
                oppilaan yksilöllisten sekä vahvuuksien että tuen

tarpeiden huomioon ottamisen

  opetuksessa ja kasvatuksessa.

2. esiopetuksen esiopettajien ja erityislastentarhanopettajien sekä alkuopetuksen luokanopettajien ja erityisopettajien yhteiset koulutukset ja toimintatavat erityisesti varhaiseen puuttumiseen ja tehostettuun tukeen liittyen

▪ Koulutuksiin mukaan myös sosiaalitoimen, perhe – ja lastenneuvolan,  kouluterveydenhoidon sekä kolmannen sektorin työntekijöitä

 

                 c.  Startti – tai kasvuluokan toteutuminen lukuvuodesta
                 2009 – 2010 alkaen

                  ▪ varmistetaan, että vuoden 2009 talousarvioon             
                 kirjataan
                 startti-kasvuluokan toteutuminen ja valmistellaan esim.
                 työryhmäesityksenä käytännön  toteuttaminen

▪ tärkeää, että luokka sijoittuu fyysisesti koulun yhteyteen ja että vuosia    käytössä olleesta koululykkäyksestä (esiopetusvuoden kertauksesta) siirrytään ratkaisuun, jossa kaikki kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäynnin

 

SAVONLINNAN SEUTU

 

Toimin Savonlinnan seudulla (Savonlinna, Savonranta, Heinävesi, Enonkoski,
Kerimäki, Punkaharju, Sulkava) mm. Kelpo-kehittämistoiminnan koordinaattorina.

- seudullisten yhteisten käytäntöjen vakiinnuttaminen; esim. yhteiset
HOJKS-lomakkeet, verkkoympäristö
- varhaisen tuen muotojen kehittäminen; esim. kerhotoiminnan kehittäminen
- vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen
- ammatitaitoisen henkilöstön tieto-taidon jalkauttaminen kaikkien opettajien
käyttöön.

Tässä tärkeimmät kehittämiskohteemme. Haasteena meillä on nimenomaan se, että
alueemme on laaja ja tarpeet hyvin erilaiset eri kunnissa ja kouluissa.

 

Mihin tulokset seudullisista kyselyistä (huolikysely, opetuksen laadun arviointi; molemmat tehty keväällä 2008) haastavat?

 

•         Varhaisen tukemisen keinoja kehitettävä

•         Varhaisen tuen muodot huomioitava täydennyskoulutuksessa

•         Yhteistyötä vanhempien kanssa kehitettävä kahdenkeskiseen suuntaan

•         Tiedonsiirto nivelvaiheissa sujuvammaksi

•         Tehostetun tuen vahvistaminen

•         Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet?

•         Koulupihojen kehittäminen liikkumista aktivoivaan suuntaan

•         Ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen

 

Seudulliset kehittämiskohteet

 

•         Varhaisen tuen muotoja kehitettävä; täydennyskoulutus henkilöstölle

•         Vahvistettava yleisen ja tehostetun tuen muotoja, käsitteiden avaus

•         Tiedonsiirron varmistaminen nivelvaiheissa; polku päivähoidosta toiselle asteelle

•         Yhteiset käytänteet; yhteistyöhön vanhempien kanssa, Erityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjan päivittäminen, Edu.Savonlinnaseutu.fi –verkkoympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen

•         Turvattava ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys

•         Kehitettävä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia; kerhotoiminta

•         Asennemuokkaus; kaikkien opettajien saaminen puhaltamaan yhteen hiileen oppilaan parhaaksi, puheeksi ottamisen kynnyksen madaltaminen, ”resurssikeskus” -tyyppisen ajattelutavan jalkauttaminen

 

Kuntakohtaiset kehittämiskohteet;

 

-          yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kartoitus tapahtuu loka-marraskuussa 2008

 

Enonkoski;

-          varhainen puuttuminen

-          lähikouluperiaatteen toteuttaminen

 

Heinävesi;

-          moniammatillisen yhteistyön kehittäminen

-          varhaisen puuttumisen tehostaminen

 

Kerimäki;

-          moniammatillisen työn kehittäminen

-          nivelvaiheiden joustavuus ja tiedonsiirron varmistaminen

-          yhtenäisten käytänteiden varmistaminen

 

Punkaharju;

-          varhainen tuki

-          yhtenäiset seudulliset käytänteet

 

Savonlinna;

-          moniammatillisen työn kehittäminen

-          seudullisen yhteistyön kehittäminen

-          nivelvaiheiden jatkumoiden varmistaminen

-          kotien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen

 

Savonranta;

-          samat kuin Savonlinnassa

 

Sulkava;

-          varhainen tuki; erityisesti yhteistyö neuvolan ja päiväkodin kanssa

-          joustavat nivelvaiheet

-          yhtenäiset käytänteet seutukunnallisesti

-          opettajien täydennyskoulutus ja työnohjaus

 

 

VANTAA

 

Vantaa, Helsinki ja Espoo tekevät jo tiiviisti yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien tasolla. Kehittämistoimintamme Vantaalla on varmastikin eniten samantyyppistä niin tavoitteiltaan kuin tarpeiltaankin juuri pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Tampereen koordinaattori on ollut yhteydessä jo aiemmin minuun, joten varmastikin jonkinlaista yhteistyötä myös sinnepäin ja sieltäpäin tulemme tekemään.

Keskeisimmät toiminnan ja kehittämisen kohteemme Vantaalla ovat:

1) Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen hyvät käytänteet; joustava esi-ja alkuopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus, lasten kasvun ja oppimisen tuen toteuttaminen yhtenäisenä jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen

2) Tehostetun tuen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen; eriyttämisen toimintatavat ja ryhmäratkaisut, yleisopetuksen oppimisympäristöjen muokkaaminen, tukiopetuksen laatukriteeri - erilaiset toteuttamistavat ja painopisteet, osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen - samanaikaisopetus ja pienryhmäopetus, perusopetuksen päättövaiheen joustavat ratkaisut,

3) Alueellinen toiminta; alueellinen koordinointi ja konsultointi, perusopetuksen henkilöstön työn tukeminen niin erityistä tukea tarvitsevien kuin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden kasvussa ja opetuksessa.

4) Henkilöstön osaamisen kehittäminen; päivähoidon, esi-, perus- ja lisäopetuksen henkilökunnan yhteinen kouluttaminen, jolla tuetaan henkilökunnan valmiuksia kehittää pedagogiikkaa.