Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Porvoo - Borgå > Hinthaaran koulu > Opetussuunnitelma >

Opetussuunnitelma

YLLÄPITOON >>    
Vanha Peda.net verkkoveräjä on suljettu 5.6.2017
Uusi Peda.net-palvelu löytyy osoitteesta:

https://peda.net

Kaikki kysymykset voitte lähettää osoitteeseen:

info@peda.net
Tiedote päivitetty: 12.06.2017 11:57
 

OPS

HINTHAARAN KOULUN KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA (päivitys 30.9.2011)

YLEINEN OSA


1. Johdanto


Hinthaaran koulu sijaitsee Hinthaaran kylätaajamassa noin 11 km Porvoon keskustasta länteen. Suurin osa koulun lv. 2009-2010 151 oppilaasta asuu itse kylätaajamassa. Kuljetusoikeusetäisyydellä koulusta asuu n. 30 % oppilaista. Heille kulkuyhteydet koululle ovat melko hyvät, vaikka bussivuoroja voisi olla tiheämmässäkin varsinkin kaupungin suuntaan. Osa oppilaista on taksikuljetuksessa.

Vuonna 2005 valmistui kouluun lisäsiipi ja samalla kertaa samaan rakennuskompleksiin rakennettiin kaksikielinen päiväkoti, jossa toimivat esikoulut sekä suomeksi että ruotsiksi. Ennen lisärakennusta koulussa oli kolme yhdysluokkaa (1-2, 3-4 ja 5-6), mutta nyt koulussa on luokat 1-6. Syksyllä 2008 Hinthaaran alueen ruotsinkielisen koulun, Hindhår skola, rakennus valmistui Hinthaaran koulun ja päiväkodin/esikoulun yhteyteen. Koulut ja päiväkoti käyttävät osin samoja tiloja (aineluokkia, urheiluhallia, ruokasalia), mutta kaikki toimivat hallinnollisesti omina yksiköinään.

Lukuvuoden 2011 alussa Hinthaaran koulu sai lisätilaksi neljä parakkiluokkaa, jotka sijaitsevat n. 100 metrin päässä muusta koulurakennuksesta pysäköintipaikalla.

Hinthaaraan on edelleen kasvava kylä ja tällä hetkellä suomenkileisessä koulussa on 8 perusopetusryhmää. Näyttää siltä, että Hinthaaran koulusta on tulossa kasisarjainen 1-6 –luokkien koulu.

2. Arvot ja visio
Hinthaaran koulun arvot

Suvaitsevaisuus

Jokainen ihminen on yksilö, jota on kunnioitettava kansallisuuden, mielipiteiden, tapojen tai uskomusten eroista huolimatta.

Oikeudenmukaisuus

Jokaisen on saatava oikeudenmukaisuutta kaikessa toiminnassa. Teot ja niiden seuraukset koskevat kaikkia.

Kestävä kehitys

Jokaisen on pyrittävä ottamaan vastuu elinympäristöstään ja pyrittävä antamaan turvattu tulevaisuus myös jälkipolville.


Luovuus

Tiedot ja taidot näkyvät tavoitteellisessa toiminnassa, joka mahdollistaa tuloksia eri osa-alueilla. Tavoitteena on kyetä hyödyntämään oppimaansa koulun ulkopuolella.

Kulttuuriperintö

Suomalainen kulttuuriperintö on osa oppilaan kasvamista suvaitsevaisuuteen. Oppilas tulee perehdyttää myös omaan historiaansa, johon kuuluvat myös Porvoon seudun paikalliskulttuuri ja oman koulun historia.










3. Toiminta-ajatus
Oppilas tulee itsenäisesti toimeen haasteiden edessä arvokasvatuksen pohjalta, kykenee toteuttamaan itseään ja osaa soveltaa oppimaansa.



4. Toimintakulttuurin kuvaus
Hinthaaran koulun toimintakulttuuri on:

- avoin
- keskusteleva
- erilaisuudelle tilaa-antava
- arvostava



5. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
Hinthaaran koulussa oppilas yksilönä

- oppii luottamaan itseensä
- oppii tuntemaan ja arvioimaan itseään
- oppii iloitsemaan onnistumisestaan ja sietämään pettymyksiä
- oppii asettamaan itselleen realistisia tavoitteita ja vaikuttamaan omiin asioihinsa
- oppii arvioimaan tietoa, tilanteita ja toimintaansa
- oppii ilmaisemaan tunteitaan ja mielipiteitään
- oppii etsimään erilaisia ratkaisuja työnsä toteuttamiseksi
- oppii arvostamaan ympäristöä ja luontoa
- saa eri oppiaineissa riittävät perustiedot ja -taidot sekä valmiudet jatko-opintoihin

Hinthaaran koulun yhteisössä oppilas

- oppii solmimaan uusia ihmissuhteita
- oppii arvostamaan, kuuntelemaan ja auttamaan toisia
- oppii toimimaan vastuullisena ryhmän jäsenenä ja kantamaan vastuuta yhteisistä asioista
- oppii osallistumaan päätöksentekoon ja noudattamaan yhteisiä sopimuksia
- oppii käyttäytymään asiallisesti eri tilanteissa



6. Opetuksen painotukset
Alkuopetusluokilla pyritään antamaan opetusta oppilaan kulloisenkin tason mukaisissa ryhmissä yli luokkarajojen. Alaluokille suunnataan resursseja (samanaikaisopetus, erityisopetus, avustajapalvelut), jotta turvattaisiin kullekin oppilaalle mahdollisimman hyvä opintien aloitus.


7. Kieliohjelma
Hinthaaran koulun kieliohjelma on seuraava:

A1 englanti; alkaa 3. luokalta
A2 ruotsi; alkaa 4. luokalta



8. Kerhotoiminta
Kerhotoimintaa järjestetään käytettävissä olevien resurssien mukaan. Lukuvuonna 2011-2012 on yksi koulun oma kerho: luova ilmaisu.



9. Yhteistyö
9.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta on oppilaan huoltajilla. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tukee huoltajia käytettävissään olevilla keinoilla niin, että huoltajat voisivat omalta osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta koulutyöstä. Koulun moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa asioissa.

Oppilaiden huoltajille järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa mahdollisuus opettajan tapaamiseen. Nämä tapaamiset voivat olla luokan tai koulun yhteisiä vanhempainiltoja, perhekohtaisia keskusteluja tai muita huoltajien tapaamisia, joissa käsitellään oppilaan koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Hinthaaran koulun kannatusyhdistys ry. järjestää monenlaista toimintaa yhteistyössä koulun kanssa. Toiminnan tarkoituksena on tutustuttaa oppilaiden vanhempia toisiinsa, luoda mahdollisuuksia lasten kasvatusta koskeville keskusteluille ja tukea koulua sen kasvatus- ja opetustyössä.

9.2. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa

Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö korostuu lapsen koulunkäynnin alkaessa. Opetushenkilöstöllä on mahdollisuus tavata toisensa ennen koulunkäynnin alkua. Lapset käyvät keväällä tutustumassa tulevaan kouluunsa.
Opetussuunnitelman kehittämistyössä esi- ja alkuopetuksen opettajilla on mahdollisuus keskustella keskeisten opetuskokonaisuuksien suuntaviivoista.
Esikoululaiset saavat 4. luokan oppilasta omat kummit, joiden kanssa saavat toimia eri yhteyksissä.

Opinto-ohjaaja käy tapaamassa tulevia 7. – luokkalaisia kevätlukukaudella. Kuudennen luokan oppilaat käyvät myös tutustumassa tulevaan kouluunsa omien huoltajiensa kanssa.

Hindhår skolan kanssa yhteistyö on tiivistä.
Muiden perusopetuksen koulujen kanssa tehdään yhteistyötä silloin, kun se on aiheellista. Voidaan järjestää esim. yhteisiä retkiä, teatteri- ja konserttikäyntejä, yhteisiä projekteja yms.
Koko Hinthaaran sivistyskeskuksella (Hinthaaran koulu, Hindhår skola ja Hinthaaran päiväkoti) on vuosittain ainakin yksi yhteistyössä toteutettu tapahtuma Kulloon sivistyskeskuksen (Kulloon koulu, Kullo skola ja Kulloon päiväkoti) kanssa.

9.3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Hinthaaran koulun vanhempien muodostama Hinthaaran koulun kannatusyhdistys on aktiivinen yhteistyökumppani. Se (eli aktiiviset oppilaiden vanhemmat) järjestää vuoden mittaan erilaista toimintaa ja virkistystä koululaisille yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa.

Porvoon luontokoulu tukee ympäristövastuullisen elämäntavan kehittämistä. Oppimisympäristönä voi toimia muukin paikka kuin luokkahuone. Myös kummiluokkatoiminta kuuluu ympäristökoulun toimintamuotoihin. Tämä yhteistyö ei ole luontokoulun rajallisten resurssien vuoksi jokalukuvuotista.

Porvoon kaupunginkirjasto tukee lasten lukuharrastusta ja itsenäistä tiedonhankintaa. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko.

Porvoon suomalaisen seurakunnan työntekijät vierailevat koululla muutaman kerran vuodessa pitämässä päivänavauksia. Aihe on yleensä joku meneillään olevan kirkkovuoden ajankohtainen asia.

Opetuksen monipuolistamiseksi yhteistyötä tehdään lisäksi Porvoon eri viranomaisten ja palveluntuottajien sekä yhdistysten ja seurojen kanssa.



10. Tieto- ja viestintätekniikan strategia
Hinthaaran koulun tietostrategian yleistavoitteena on kehittää ja lisätä tietotekniikan käyttöä opetuksessa. Opettajien tietotekniikan käyttötaitoja kehitetään opetushallituksen OPE.FI tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on tietotekniikan käyttö opetuksessa eri oppiaineissa kaikilla luokka-asteilla.
Varsinkin yläluokilla tutustutaan sosiaalisen mediaan ja sen sudenkuoppiin. Opetellaan käyttämään nettiä ja eri ohjelmistoja tiedon hankinnan välineenä.

10.1. Laitteet, tilat ja ohjelmat

Koulussa ei ole varsinaista tietokoneluokkaa. Hindhår skolan kanssa on yhteiskäytössä 24 koneen ”läppärivaunu”. Kyseiset koneet ovat koulun käytössä 3 ½ päivänä viikossa. Yhteiskäyttö on sujunut muuten melko hyvin, mutta vaunun siirtäminen koulusta toiseen on vaivalloista ja vie tarpeettoman paljon aikaa. Ongelmaa on saatu helpotettua tilajärjestelyin.

Tietotekniikkaa opetetaan aktiivisesti pääsääntöisesti omin voimin, mutta koulutoimen tietotekniikan tuntiopettaja koordinoi opetusta ja käy itsekin pitämässä tunteja antaa myös jonkin verran koulutusta henkilökunnalle. Opetuksen pääpaino on verkko-opetuksessa ja sovellusten käytössä.



10.2. Tietoturva

Kaikki koulun hallinnointiin liittyvät ja muut tärkeät tiedostot on suojattu ja niistä otetaan säännöllisesti varmuuskopiot. Kaikissa työasemissa on myös ajan tasalla olevat virusten torjuntaohjelmat, jotka päivitetään aina uusimman version mukaisiksi.
Oppilaiden tietokoneen käyttöä valvotaan, vaikkakin tavoitteena on kasvattaa vastuullisia netinkäyttäjiä, jotka tietävät kuinka toimitaan ja myös noudattavat annettuja sääntöjä ja määräyksiä.. Tietokoneen käyttäjät allekirjoittavat yhdessä vanhempiensa kanssa Netiketti-sopimuksen, jossa he sitoutuvat noudattamaan internetin käyttöön liittyviä sääntöjä.

10.3. Pedagoginen ja tekninen tuki

Koululla on tietotekniikasta vastaava opettaja, joka yhdessä Porvoon kaupungin tietotekniikan tuntiopettajan kanssa vastaa pedagogisesta tuesta.

10.4. Opettajien valmiudet

Kaikki koulun opettajat käyttävät tietokoneita, joskin valmiudet ovat vaihtelevia.
Opetusohjelmia, tekstinkäsittelyä, sähköpostia ja tietoverkkoa käytetään eniten. Uutena sovelluksena tuli lv. 2011 Wilma-oppilashallinto-ohjelma (ollut jo yläkouluissa).

Opettajia rohkaistaan kehittämään taitojaan kunnan järjestämällä tai koordinoimalla koulutuksella. Koulutusmahdollisuuksista tiedotetaan kaikille opettajille. Tavoitteena on, että kaikki opettajat saavuttaisivat vähintään OPE. FI 1 osaamisen tason.


11. Opetuksen tukitoimet
Hinthaaran koulun opetuksen tukitoimet

11.1. Opintojen ohjaus

Opettajat ohjaavat oppilasta eri oppiaineiden opiskelussa ja auttavat häntä kehittämään oppimisen taitojaan. Keskeisenä tavoitteena on hyvien opiskelutaitojen luominen. Tärkeitä opiskelutaitoja ovat mm. työn tekeminen loppuun, työhön keskittyminen ja ratkaisujen etsiminen työn toteuttamiseksi. Ohjaamme oppilasta myös aktiiviseen yhteistoimintaan ryhmässä. Kaikissa oppilaan opintoihin liittyvissä asioissa teemme yhteistyötä oppilaan huoltajien ja koulun eri yhteistyötahojen kanssa. Näin pyrimme tukemaan oppilaan omaa kasvua, kehitystä sekä tukemaan osallisuutta ja ehkäisemään syrjäytymistä.

11.2. Tukiopetus

Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle annetaan tukiopetusta. Tukiopetusta voi antaa oman koulun opettaja joko oppilaan oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee oppilas itse, hänen huoltajansa tai opettaja. Pääsääntöisesti tukiopetusta ei anneta, mikäli tilapäinen jälkeen jääminen johtuu koulutyön aikana tehdystä lomamatkasta. Tällöin huoltaja huolehtii siitä, että poissaoloajan opinnot ja tehtävät tulevat suoritetuiksi.

11.3. Oppilashuolto

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sillä pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin.
Oppilashuolto on myös koulun sosiaalityötä ja koulupsykologista toimintaa.
Oppilashuollon työn tavoitteena on
- tukea ja auttaa oppilasta hänen koulunkäynnissään sekä sosiaalisessa että psyykkisessä kasvussaan,
- tukea huoltajia ja opettajia heidän kasvatustehtävässään sekä
- lisätä ja edistää huoltajien ja koulun vastuuta oppilaasta.
Oppilashuollon tärkeimmät työalueet ovat:
- yhteistyö oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa, jolloin työsken- telymuotoja ovat neuvottelut ja tilannearvioinnit, seuranta ja konsultaatiot sekä
- yhteistyö viranomaisten kanssa, joita ovat sosiaalitoimistot, perheneuvolat, mielenterveystoimistot, terveyskeskukset ja sairaalat.

Hinthaaran koulun oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja luokan opettaja sekä tarpeen ja tilanteen mukaan viranomaisten edustaja, esim. sosiaalityöntekijä tai perheneuvolan työntekijä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kolmen viikon välein, tarvittaessa muulloinkin. Oppilashuoltoryhmässä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä.


11.4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

Oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista seurataan aktiivisesti yhteistyössä kaikkien oppilasta opettavien opettajien, koulun muun henkilöstön sekä oppilaan huoltajien kanssa. Oppilashuoltoryhmä on keskeisessä asemassa. Mikäli oppimisessa ilmenee vaikeuksia, käynnistetään erilaiset tukitoimet tilanteen mukaan.

Oppilas arvioi itse omaa oppimistaan itsearvioinnin avulla. Hän harjaantuu suunnittelemaan omaa työtään ja ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan sitä mukaa kun hänen taitonsa kehittyvät ja kokemuksensa kasvavat. Oppimista tapahtuu parhaiten silloin, kun oppilas on itse tietoinen tavoitteista ja omasta oppimisestaan tavoitteiden suunnassa.

Koulussamme työskentelee erityisopettaja. Lukuvuosina 2008-2009 ja 2009-2010 erityisopettajalla käyttää yli puolet 26 viikkotunnin opetusajastaan 1. -ja 2- luokkien opetuskokeilussa, mutta hän hoitaa myös 3-6 –luokkien osa-aikaisen erityisopetuksen. Tavoitteena on auttaa lasta, jolla on tilapäinen, pitkäaikainen tai pysyväisluonteinen oppimishäiriö, niin että hän voisi omien oppimisedellytystensä mukaisesti saavuttaa perusopetuksen yleiset tavoitteet ja pysyä perusopetusryhmän jäsenenä. Joissain tapauksissa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Erityisopetus tukee luokkaopetusta.

Opetusmuotoina ja toimintatapoina oppilaan osa-aikaisessa erityisopetuksessa ovat yksilöopetus, pienryhmäopetus ja samanaikaisopetus. Oppilaan ensimmäisen luokan alkuviikkoina erityisopettaja ja luokanopettaja kartoittavat yhdessä koulutulokkaiden oppimisedellytyksiä. Tämän lisäksi tärkeä yhteistyötaho koulun alkuvaiheessa on esiopetuksen henkilöstö. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan erityistä tukea, pyritään antamaan yksilöllistä opetusta koko koulunkäynnin ajan.

11.5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

Oppilaan, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, opetus toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa noudattaen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kulttuuritaustan ja oman äidinkielen vaikutukset. Opetus tukee oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön tasapainoiseksi jäseneksi. Eri kieliryhmään kuuluvalle oppilaalle opetetaan suomen kieltä toisena kielenä. Oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa kielestä, kulttuurista, luonnosta ja elämäntavoista pyritään hyödyntämään opetuksessa.



12. Toiminnan kehittäminen ja arviointi
Hinthaaran koulussa toteutetaan arviointia pääsääntöisesti koulutustoimen arviointiohjelman mukaisesti. Jonkin verran ja ajoittain on omaa arviointia sen lisäksi. Henkilöstöltä saadaan ajankohtaista tietoa työskentelyn onnistumisesta.

Arviointitietoja saadaan
• oppilaspalautteista
• huoltajien palautteista
• yhteistyökumppaneilta saaduista palautteista
• Porvoon kaupungin opetustoimen arvioinneista, jotka antavat tietoa henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien käsityksistä
• Porvoon kaupungin henkilöstön työtyytyväisyysarvioinneista

Arviointitietoja käytetään hyväksi toiminnan kehittämisessä.



13. Turvallisuussuunnitelma
13.1. Toiminta kiusaamistapauksissa KIVA-koulu menetelmän avulla:

• Kiusaamiseen puututaan välittömästi, kun se havaitaan tai saadaan tietoon
• Asia käsitellään kiusaajan kanssa
• Asia käsitellään kiusatun kanssa
• Asia käsitellään yhdessä kiusatun ja kiusaajan kanssa
• Tieto kotiin

Tarvittaessa lisäksi

• Asia käsitellään yleisellä tasolla koko asianosaisen yhteisön kanssa
• Asia käsitellään huoltajien kanssa
• Asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä
• Jatkotoimenpiteistä päättäminen





KIVA-KOULU

Vastuun portaat –menetelmä oli kiusaamistapausten pääratkaisumenetelmä vielä lukukauden 2009-2010 alkuun saakka. Se on edelleen varsin toimiva ohjeisto, mutta koska olemme ottaneet KIVA-koulu menetelmän käyttöön, pyrimme pääsääntöisesti etenemään ongelmanratkaisuissa sen mallin mukaan.

KIVA-koulun tavoite on järjestelmällisesti ennaltaehkäistä kiusaamista monipuolisen opetusmateriaalin avulla sekä säännöllinen tilanteen kartoittaminen.

Helpoiten käsityksen KIVA-koulusta saa osoitteesta www.kivakoulu.fi.


Oppilaiden väliset riidat yms., joita ei tulkita kiusaamiseksi, voidaan ratkaista vertaissovittelumenetelmällä (VERSO). Siinä koulutetut vertaissovitteluoppilaat hakevat ratkaisua riitelevien oppilaiden ongelmaan. Seurannasta ja sovittelun lopullisesta onnistumisesta vastaavat opettajat.



Tässä vielä kuvaus ”Vastuun portaista”:

A. Myöntäminen
Rohkaise oppilasta myöntämään tekonsa. Jos hän kieltää tekonsa, selvitä mitä seurauksia hän pelkää myöntämisestä olevan. Yritä ymmärtää hänen pelkoaan ja auttaa häntä huomaamaan, että myöntäminen ja vastuun ottaminen on kuitenkin kaikkien kannalta parempi vaihtoehto kuin teon kieltäminen.
Tässä vaiheessa pitää olla muilla keinoin saatu varmuus siitä, että oppilas on syyllistynyt väärään tekoon, eikä kyseessä ole syytön oppilas.

B. Ymmärtäminen
Pyydä oppilasta miettimään, mitä seurauksia hänen tekemällään vääryydellä on hänen itsensä lisäksi muille ihmisille. Jos hän ei osaa vastata, älä vastaa hänen puolestaan, vaan pyydä häntä ottamaan asiasta selvää.

C. Anteeksipyyntö
Auta oppilasta miettimään, kenelle hänen pitäisi esittää anteeksipyyntö ja missä, milloin sekä miten se pitäisi esittää.

D. Sovittaminen
Pyydä oppilasta tarjoutumaan sovittamaan tekonsa.
1. Anna ensin vääryyden kohteeksi joutuneen miettiä, mikä olisi hänen mielestään sopiva sovitus.
2. Auta sitten osapuolia neuvottelemaan sopivasta sovituksesta.
3. Kutsu tarvittaessa muitakin ihmisiä osallistumaan neuvotteluun.

E. Lupaaminen
Pyydä oppilasta lupaamaan, että hän ei tee vastaavaa vääryyttä toista kertaa ja tee hänen kanssaan sopimus siitä, mitä seuraa lupauksen rikkomisesta.

F. Vastuuntunto
Auta oppilasta huomaamaan, mitä hän on kokemuksensa myötä oppinut ja kannusta häntä keksimään jokin tapa, jonka avulla hän voi auttaa muitakin hyötymään oppimastaan.



13.2. Sairastuminen ja tapaturmat
.2.1. Sairastuminen
Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, opettaja, koulunkäyntiavustaja tai terveydenhoitaja ottaa yhteyden oppilaan huoltajaan. Huoltajan kanssa sovitaan jatkotoimista (esim. oppilas lähetetään kotiin, oppilas odottaa koululla huoltajaa, joka hakee tämän kotiin tai vie terveyskeskukseen).


13.2.2. Tapaturmat
Käytännön toimenpiteet
• anna ensiapu
• järjestä kyyti (vanhemmat, sairasauto, kouluavustaja, taksi)
• anna kansliasta oppilaalle mukaan vakuutustodistus, sekä huoltajan osoite ja puhelinnumero, jos huoltaja ei ole mukana.
• järjestä tarvittaessa saattaja mukaan
• ilmoita kotiin
• tieto luokanvalvojalle
• täytä vahinkoilmoitus (kanslia)
• kerro tapaturmasta koulunjohtajalle, jos oppilas on toimitettu terveyskeskukseen tai sairaalaan
Koulun tehtävä on huolehtia ensiavusta ja oppilaan toimittamisesta hoitoon sekä tiedottamisesta kotiin. Vastuu vammasta siirtyy terveyskeskukselle silloin, kun oppilas on sinne toimitettu. Vaikeasti loukkaantuneet on lähetettävä sairasautolla Porvoon sairaalaan.
Sairaankuljetustarpeessa soitetaan aina hätäkeskukseen 112.

13.3. Poissaolojen seuranta
Luokanvalvoja pitää kirjaa poissaoloista. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa, kun lapsi ei tule kouluun, jotta ei pääse tulemaan sellaista tilannetta, että kotona luullaan lapsen olevan koulussa ja päinvastoin. Näin ennalta ehkäistään luvattomia poissaoloja.
Jos kotoa ei ole tullut ilmoitusta, opettaja ottaa yhteyden kotiin
• kun poissaolo on jatkunut kaksi päivää, eikä selvitystä ole saatu
• kun on aihetta epäillä oppilaan olevan poissa ilman hyväksyttävää syytä
Mikäli poissaolosta ei saada huoltajalta hyväksyttävää selvitystä, asiasta ilmoitetaan kuraattorille. Poissaolojen edelleen jatkuessa oppilashuoltoryhmä käsittelee asiaa.


13.4. Mielenterveyskysymykset
Kouluyhteisön tehtävänä on nuoren sosiaalisen ja emotionaalisen kasvun edistäminen ja mielenterveyden tukeminen. Koulun mielenterveystyön tavoitteena on nuoren mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niihin varhainen puuttuminen sekä oppilaan tukeminen. Keskeisenä periaatteena on yhteistyö eri tahojen välillä tukiverkoston luomiseksi.
Oppilashuolto pyrkii selvittämään nuoren psyykkisen oireilun viitekehystä ja arvioimaan koulun tukitoimien riittävyyttä. Tarvittaessa oppilas ohjataan asiaankuuluviin mielenterveyspalveluiden piiriin.

13.5. Päihdeongelmat
Päihdeongelmia havaittaessa oppilashuoltoryhmä kutsutaan välittömästi koolle ja ryhmä laatii toimintaohjelman tapauskohtaisesti. Päihteiden käytön aloittamista pyritään ehkäisemään valistuksella koulussa.

13.6. Hälytystilanteet
Palohälytyksen tapahtuessa (tarkemmat ohjeet Pelastussuunnitelman yhteydessä olevassa poistumissuunnitelmassa)
• oppilaat siirtyvät ohjatusti ovesta tai varauloskäynnin tai hätäpoistumistien kautta kokoontumisalueelle
• kokoontumisalueella ollaan jonossa, opetusryhmän opettaja ensimmäisenä
• opettaja ilmoittaa opetusryhmänsä koulunjohtajalle, kun kaikki ovat paikalla
• kaikkien on pysyttävä kokoontumisalueella, kunnes poistumislupa annetaan





14. Kriisisuunnitelma
KUOLEMANTAPAUS, VAKAVA ONNETTOMUUS TAI UHKATILANNE KOULUSSA


Koulun kriisiryhmä

Koulunjohtaja 545 310/040-7379278
Varajohtaja 545 219/040-5522326
Muun henkilökunnan edustaja 545 219

Tarvittaessa kutsutaan myös:
Koulupsykologi 520 2505
Koulukuraattori 575 5623
Kouluterveydenterveydenhoitaja 520 4201

Apuna voi toimia myös koulutoimen tukiryhmä.
Koulutusjohtaja 040-5141133




14.1. Tiedottaminen

Vastuuhenkilöt: koulunjohtaja ja varajohtaja
Tavoitteena on oikean ja tarkan informaation antaminen huhujen ehkäisemiseksi.

1. Koulunjohtajaa / varajohtajaa informoidaan ensimmäiseksi, jonka jälkeen kriisiryhmä kutsutaan koolle. Kokoontumispaikkana on opettajien huone.

2. Koulunjohtaja / varajohtaja kutsuu henkilökunnan koolle ja kertoo tapahtuneesta.

3. Luokanvalvoja ilmoittaa luokalle tai koko koululle ilmoitetaan yhteisesti.

4. Kriisiryhmä suunnittelee jatkotoimenpiteet ja päättää mahdollisen ulkopuolisen avun käytöstä.

5. Koulunjohtaja / varajohtaja vastaa tiedonkulusta koulun ulkopuolelle; omaiset, huoltajat, kaupungin kriisiryhmä yms.

14.2. Kouluyhteisön jäsenen kuolema

Ilmoitus kuolemantapauksesta varmistetaan vastasoitolla.
Vietetään yhteinen hiljainen hetki. Pyritään saamaan seurakunnan työntekijä muistopuheen pitäjäksi.
Ennen hiljaisen hetken viettämistä otetaan yhteys lähiomaisiin.



14.3. Oppilaan lähiomaisen kuolema

Mikäli oppilas ja hänen huoltajansa toivovat, kerrotaan oppilaan omalle luokalle / koko koululle ja asiasta keskustellaan luokassa.
Luokassa keskustellaan siitä, miten oppilaan suru voidaan ottaa huomioon hänen palatessaan kouluun.
Mikäli oppilas ei tule kouluun, otetaan yhteyttä kotiin.

14.4. Jälkihoito

Tapahtuneesta keskustellaan oppilaan / opettajan luokassa ja henkilökunnan parissa. Tarvittaessa käytetään apuna jälkipuintiohjeistoa ja paikkakunnalla toimivaa kriisityöryhmää.
Omaisten toiveita kunnioittaen sovitaan osallistumisesta hautajaisiin.
Itsemurhatapauksissa jälkihoidon toteuttaminen on erittäin tärkeätä.

14.5. Vakava onnettomuus / uhkatilanne

Tiedotus ja jälkihoito suoritetaan tarvittaessa samalla tavalla kuin edellä.

LIITE : KOULUN HENKISEN JÄLKIPUINNIN TOIMINTAMALLI
Porvoon kaupunki, 2003






PERUSOPETUS


1. Tuntijako
Tuntijako on liitteenä.

2. Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuuksien käsittelyssä sovelletaan Porvoon kaupungin kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Aihekokonaisuudet sisällytetään oppiaineisiin ja ne toteutetaan eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla.



3. Valinnaisaineiden opetus
Valinnaisaineiden opetus toteutetaan Porvoon kaupungin opetussuunnitelman ja perusopetuksen tuntijaon mukaisesti.



4. Oppilasarviointi
Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely, oppimisprosessi ja käyttäytyminen. Arviointi on yksilöllistä ja tapahtuu suhteessa oppijaan itseensä ja opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Arvioinnin tehtävänä on lisäksi antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen riittävästi tietoa oppilaan edistymisestä.



4.1. Arvioinnin muodot

Tietoja oppilaan koulunkäynnistä voidaan antaa todistuksissa, vapaamuotoisissa tiedotteissa ja suullisesti.
Välitodistus annetaan syyslukukauden päätteeksi. Lukuvuositodistus annetaan kevätlukukauden päätteeksi. Lukukauden aikana opettaja voi tiedottaa koulumenestyksestä myös vapaamuotoisten tiedotteiden avulla. Huoltajan ja oppilaan kanssa voidaan käydä arviointikeskusteluja.

Välitodistus:
- luokilla 1-4 käytetään sanallista arviointia, luokilla 5 ja 6 numeroarviointia

Lukuvuositodistus:
- 1 – 3. luokilla käytetään sanallista arviointia
- 4 – 6. luokilla kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numerolla

Työskentelyn arviointi on osa oppiainearviointia ja kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon kuinka vastuullisesti ja oma- aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa. Oppilaan työskentelytaitoja arvioidaan sekä välitodistuksen että lukuvuositodistuksen yhteydessä erillisellä todistuslomakkeella.

Oppilaan itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua, kehittää opiskelutaitoja sekä auttaa oppilasta ymmärtämään opiskelemansa asiat. Edellytyksiä itsearviointiin kehitetään luomalla tilanteita, joissa oppilas arvioi itseään ja saa palautetta tekemästään arviosta.

4.2. Arvosanan määräytyminen eri oppiaineissa ja työskentelytaidoissa

4.2.1. Oppiaineiden numeroarvioinnin perusteet

Erinomainen 10
-oppilas on saavuttanut kaikki oppiaineeseen opetussuunnitelmassa eri vuosiluokille asetetut tavoitteet
-oppilas osoittaa erityistä kiinnostusta ja harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan

Kiitettävä 9
-oppilas on saavuttanut suurimman osan oppiaineen kaikista tavoitteista

Hyvä 8
-oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet
-Huom! Hyvän osaamisen kuvaukset kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa

Tyydyttävä 7
-oppilas on saavuttanut osan oppiaineen keskeisistä tavoitteista
-oppiaineksen hallinta hieman haparoivaa

Kohtalainen 6
-oppilas on saavuttanut joitakin tavoitteita
-perustiedoissa on hapuilua ja tuntuvia puutteita

Välttävä 5
-oppilas ei ole juurikaan saavuttanut oppiaineen tavoitteita
-oppilas pystyy näyttämään osaamistaan joillakin osa-alueilla
-perustiedoissa on suuria aukkoja

Heikko 4
-oppilas ei ole hyväksyttävästi saavuttanut oppiaineen tavoitteita
-oppiaineesta on vain hajanaista tietoa tai tiedoista ei ole näyttöä

Edellä mainittuja perusteita voidaan käyttää myös sanallisen arvioinnin apuna.

Yksilöllinen oppimäärä merkitään oppiaineen tai numeron perään tähdellä * ja selvitys todistuksen kohtaan lisätietoja: opiskellut yksilöllisen oppimäärän mukaan.


4.2.2. Työskentelytaitojen arviointi

Työskentelytaitojen arviointi kohdistuu itsenäiseen työskentelyyn, huolellisuuteen ja yhteistyöhön. Huomiota kiinnitetään seuraaviin seikkoihin:
-omatoiminen työskenteleminen
-työhön keskittyminen ja työn loppuun saattaminen
-oman osuuden tekeminen yhteisissä asioissa
-osallistuminen (kuuntelu, keskustelu)
-työn siisteys
-toisten auttaminen
-kotitehtävistä huolehtiminen
-omien ja yhteisten tavaroiden huolellinen käsitteleminen

4.3. Vuosiluokan hyväksytty suorittaminen ja luokalle jättäminen

Oppilas, jolla on kaikissa oppiaineissa hyväksytty suoritus, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Hylätystä suorituksesta varataan oppilaalle yksi mahdollisuus joko lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Koe voi sisältää sekä kirjallisia että suullisia ja toiminnallisia osioita.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle edellä mainitusta syystä, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät koulunjohtaja ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä.

Vuosiluokalta siirtymistä pyritään tarvittaessa edesauttamaan erityisopetuksen ja tukiopetuksen avulla.

4.4. Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta

Koulunjohtaja voi vapauttaa oppilaan jonkin aineen opiskelusta kuultuaan huoltajaa ja opettajaa, mikäli osallistuminen opiskeluun tuottaa oppilaalle sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia.

4.5. Oppimisvaikeudet ja erityisoppilaan arviointi

Oppilaan lievät oppimisvaikeudet (luki) voivat aiheuttaa sen, että oppilaan suoritustaso vaikuttaa heikommalta kuin hänen todellinen osaamisen tasonsa on. Tällaisen oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon hänen vaikeutensa siten, että arviointi perustuu hänen todelliseen osaamisen tasoonsa.

Vammaisuudesta, sairaudesta, kehityksessä viivästymisestä tai muista niihin verrattavista syistä johtuvat vaikeudet suorituksissa otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa.
Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään muun muassa oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet.

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.
Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty joidenkin tai kaikkien oppiaineiden oppimäärien mukauttamisesta, jolloin oppilaan tavoitetaso on vähäisempi kuin yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevilla, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Mukautettujen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallisia arvioita kaikilla vuosiluokilla.

4.6. Muutoksenhaku oppilaan arviointiin

Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen uusimista. Pyyntö tehdään koulunjohtajalle. Uudesta arvioinnista päättävät koulunjohtaja ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.


4.9.2. Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Lukuvuoden alussa oppilaille selvitetään käyttäytymisen kriteerit ja järjestyssäännöt ja painotetaan hyvän käytöksen merkitystä yhteisön, yhteiskunnan, jatko-opintojen ja työelämän kannalta.

Arvioitaessa käyttäytymistä numeroarvosanoin se arvioidaan yhdellä arvosanalla ja arvostelu perustuu perusopetuslain 2, 29, ja 35 §:iin sekä koulujen opetussuunnitelmiin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytymisen arviota ei merkitä ero- eikä päättötodistukseen. Päättötodistukseen voi pyydettäessä saada liitteenä arvion oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä.



Arvosanojen kuvaus

Käyttäytymisen arvioinnissa pyritään huomioimaan oppilaan kehitysvaihe sekä mahdolliset poik-keukselliset tapahtumat tai muutokset elinoloissa. Arvosanoina käytetään numeroita 4-10.

10- Oppilas on saavuttanut erinomaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän edistää aktiivisesti omalla toiminnallaan hyvää käyttäytymistä.

9- Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet. Oppilaan käytös on lähes aina tavoitteiden mukaista.

8- Oppilas on saavuttanut hyvin käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyh-teisöön ja yhteiseen omaisuuteen yleensä myönteisesti. Hänen rikkeensä ovat satunnaisia ja hän on huomautuksin ojennettavissa. Arvosana 8 kuvaa hyvän käyttäytymisen perustasoa.

7- Oppilas on saavuttanut tyydyttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen välinpitämättömästi. Hänen käytökseensä ja kielenkäyt-töönsä on jouduttu puuttumaan puhuttelemalla ja/tai muina kurinpidollisina toimina.

6- Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen kielteisesti. Hän häiritsee opiskelua ja rikkoo järjestys-sääntöjä. Hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä on epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytök-seensä on puututtu usein kurinpidollisin toimin.

5- Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet. Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä jatkuvasti ja tietoisesti. Hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä on erittäin epäasiallista ja louk-kaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu erittäin usein kurinpidollisin toimin. Oppilas tarvitsee valvontaa selviytyäkseen koulutyöstä.

4- Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi kouluyhteisölle.