Opinto-ohjaajat

Petäjäveden lukion tämän keväinen korkeakoulumatka Kuopioon järjestettiin 8.5.2012. Työelämä- ja tulevaisuus -teemavuoden oppien siivittämänä konseptia hieman uudistettiin. Ohjelmaan lisättiin yritysvierailu ja mukaan lähtivät opiskelijoiden ja opon lisäksi kaikki opettajat, jotka työskentelevät pääasiallisesti lukiossa. Näin opettajatkin saivat mahdollisuuden avartaa ajatuksiaan eri aloista ja etenkin siitä, miten lukiossa olisi opiskeltava, jotta lukiolaiset saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet siirtyä jatko-opintoihin ja työelämään.

Ensimmäinen kohteemme oli Enfo oy, joka on pohjoismainen IT-alan yritys. Kuopiossa pääkonttoriaan pitävällä yrityksellä on toimipisteitä Suomessa ja Ruotsissa ja työntekijöitä on yhteensä n. 800. Enfo pyrkii tuottamaan asiakkailleen mahdollisimman mutkattomia tietotekniikkapalveluita. Tarvittaessa kaikki mahdollinen tietoteknikkaan liittyvä on ulkoistettavissa Enfon hoidettavaksi. Asiakkaina onkin monia tunnettuja suomalaisyrityksiä ja yhteisöjä.

Yleisesittelyn lisäksi kaksi työntekijää kertoi omista urapolkuistaan. Talousosastolla Group Controller -tehtävässä työskennellyt kauppatieteiden maisteri oli ehtinyt noin viiden vuoden aikana työskennellä monessa eri yrityksessä. Hän oli vaihtanut työpaikkaa aina uusien haasteiden ja urakehityksen toivossa. Pääasiallisena työtehtävänä hänellä oli nyt talousinformaation tuottaminen yrityksen käyttöön.

Multimediainsinöörin saanut “nörtti” - niin kuin hän itseään nimitti - puolestaan avasi työn käytännöllistä puolta. Asiakaspalvelutyössä on asiakkaisiin suhtauduttava kunnioittaen, vaikka mitä tapahtuisi. Hauskimmasta päästä tapauksia oli ollut it-tukihenkilölle tullut puhelu, jossa valitettiin, ettei uunilla pääse nettiin. Lisätiedustelujen jälkeen oli selvinnyt kyseessä oli erikoisuuni, jonka sai netin kautta ohjattua päälle niin että uuni oli oikeassa lämpötilassa, kun töistä tultiin kotiin!

Antoisissa keskusteluissa saimme tietää, mitä Enfo odottaa työntekijöiltään: oikeaa asennetta, kehityshalukkuutta ja tiimityötaitoja. Nämä menevät jopa koulutuksella hankitun pätevyyden edelle. Toisaalta yritys tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja on joustava työntekijöitään kohtaan. Esim. etätyö kotona onnistuu lähes kaikissa tehtävissä. Yritys luottaa työntekijöihinsä ja odottaa heidän olevan luottamuksen arvoisia. Lisäksi työviihtyvyyttä lisätään työympäristöön panostamalla ja yhteisöllisyyttä lisäävillä tempauksilla, kuten jätskipäivillä. Enfo onkin menestynyt Suomen parhaat työpaikat kilpailussa sijoittuen esim. viime vuonna IT-yritysten sarjassa toiseksi.

Iltapäivällä tutustuimme Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukseen ja Savonia-ammattikorkeakouluun, jossa osallistuin yhden ryhmän kanssa erityisesti restonomi-koulutuksen esittelyyn. Hotelli- ja ravintola-alan sekä matkailualan ammattilaisten tapaan vierailumme oli erittäin ammattitaidolla toteutettu. Vastaanotto, tarjoilut, selkeät dialogimaiset esittelyt ja opetustilakierrokset, joissa opiskelijat olivat mukana tekivät niin opettajaan kuin lukiolaisiin vaikutuksen. Ala on hyvin kansainvälinen, mikä huomioidaan koulutuksessa laajalti. Matkailualan opiskelijoiden on englannin ja ruotsin lisäksi opiskeltava vielä yhtä kieltä, mikä on tärkeä viesti välitettäväksi lukiovalintoja tekeville. Ihmetyttämään sen sijaan jäi, ettei kansainvälisyyden korostuksessa nostettu juurikaan esiin kohdemaan kulttuurin ja historian tuntemusta. Ehkä sen tuntemista pidetään jo itsestään selvyytenä?

Kaikki keskustelut antoivat taas lisää vahvistusta sille, että lukiossa on todella opeteltava ottamaan vastuuta omista tekemisistään ja harjoiteltava tiimityötaitoja - myös sellaisten opiskelijoiden, jotka mieluummin työskentelisivät aina yksin. Restonomiksi valmistuneen sanoin: “Aluksi ärsytti runsas ryhmätöiden määrä, mutta työelämässä on ollut hyötyä, että oppi työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa.”

Eveliina Laakkonen
Petäjäveden lukio
Historia, psykologia, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus

Olin 3-4.5.2012 mukana Keski-Suomen lukioiden työelämätiimiläisten kehittämistyön päättävällä kevätmatkalla Helsingissä. Monipuolisesta ohjelmasta jäivät päällimmäisenä mieleen vierailu Kirsi Pihan luotsaamassa viestintätoimistossa Ellun kanat sekä tutustuminen Helsingin yliopiston Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan.

Tunnuslause “Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat” kertoo yrityksestä paljon. He haluavat sillä viestittää, että työt hoidetaan kunnolla, mutta muuten voidaan olla vapaasti patsastelematta. Yrityksessä vaikuttikin olevan tekemisen meininki. Yhteisöllisyys kuvastui niin toimitiloista kuin tavasta tehdä työtäkin. Avara liiketila kantakaupungissa ei sisältänyt työpisteitä vaan isoja pöytiä, joiden ääreen voi yhdessä kokoontua. Varsinaisten työtekijöiden “Ellun kanojen” lisäksi yrityksessä oli kymmenkunta “kananpoikaa”, jotka olivat erityisessä trainee-ohjelmassa.

Varsinaisesti tutustuimme kuitenkin Dialogi-hankeeseen, jota Ellun kanat oli toteuttanut yhdessä Aalto-yliopiston ja yrityskumppaneiden kanssa. Siinä oli kartoitettu tulevien työntekijäsukupolvien käsitystä työelämästä ja yritysten valmiuksia ottaa uudentyyppiset työntekijät vastaan. Tuloksena oli uuden työn teesit, joiden mukaan uusi y-sukupolvi odottaa työn olevan kivaa, kansainvälistä yhdessä tekemistä. Työssä pitää päästä kehittymään yksilöllisesti palautteen avulla. Esimies koettiin mahdollistajaksi, ei valvojaksi. Tätä sukupolvea me jo lukiossa kasvatamme ja olikin mielenkiintoista huomata yhtymäkohtia omaan työhön. Jäinkin jälkikäteen pohtimaan, pitäisikö lukiossa edelleen vahvistaa näitä ominaisuuksia vai pitäisikö tuoda jotain myös vastapainoksi. Yrittäjämäistä asennetta olisi ainakin vahvistettava, jotta lukiolaiset pärjäisivat tämän kaltaisessa työelämässä. Mutta entä sitten he, jotka kaipaavat esimiehiltään tai opettajiltaan tarkempaa ohjausta? Kaikki työ ei opiskelijoiden mielestä todellakaan ole aina kivaa. Ellun kanojen mielestä ajatus “kivasta työstä” onkin enemmän asenne, joka olisi erittäin tärkeä oppimistavoite myös lukiossa. Ikävältäkin tuntuvasta työstä voi tulla kivaa, kun siihen suhtautuu uudella tavalla.

Eläinlääketieteellinen tiedekunta ja eläinlääkärin työ oli minulle aivan uusi avaus. Aiemmin olin tutustunut työhön vain “asiakkaan” näkökulmasta. Saimme perusteellisen perehdytyksen eläinlääkärin koulutukseen, siihen hakeutumiseen ja laajaan työkenttään: eläinten hyvinvoinnin lisäksi on hallittava laaja skaala ympäristöön ja hygieniaan liittyviä asioita. Lisäksi opintoja ja työtä säätelevät lukuisat lait, asetukset ja direktiivit. Opinnoissa onkin eniten oikeudellista sisältöä oikeustieteellisen koulutuksen lisäksi - tämä on tärkeä viesti yhteiskuntaopin opetukseen. Oikeudellista tietoa on osattava etsiä ja soveltaa.

Opintojen laajat sisällöt ja opiskelijoiden tunnollisuus ja jopa uupuminen oli saanut tiedekunnan tutkimaan opintojen kuormittavuutta. Yllätyksekseen he olivat huomanneet, kuinka lähes joka kurssiin oli vuosien kuluessa tullut mukaan monenlaisia kirjallisia tehtäviä. Työmäärää oli tämän jälkeen tasoitettu. Tämä herätti ajatuksen vastaavanlaisen tarkastelun tarpeesta lukio-opinnoissa. Kouluterveyskyselyn mukaan lukion työmäärä koetaan suureksi, mutta toisaalta vain harva tekee kotona päivittäin paljon töitä. Se, mistä tämä kertoo, vaatisi tarkempaa selvitystä.

Tutustuminen Kuntaliittoon toi taas vahvasti esille ajatuksen, että kunta-alalta on lähitulevaisuudessa eläköitymässä erittäin paljon työntekijöitä. Sen vuoksi Viitasaarelta ja Pihtiputaalta levinneet Kutu-päivät ovatkin ensiarvoisen tärkeitä, jotta tietous kuntien tarjoamista monenlaisista työmahdollisuuksista leviäsi.
Lukioiden koostamat työelämämallit olivat reissussa vahvasti esillä ja ne vaikuttivat todella laadukkailta. Olemme kaikki tehneet hyvää työtä! Mutta toisaalta tästähän se “uusi työ” vasta alkaa.

Eveliina Laakkonen
Petäjäveden lukio
Historia, psykologia, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus

Vierailin 16.4.2012 Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksella aineen opettajille järjestetyssä korkeakoulupäivässä. Vaikka omista opinnoista ei ole vielä ole kauan, laitos oli muuttanut Ylistönrinteelle ja opintovaatimuksetkin olivat uudistuneet. Tilaisuus tarjosikin oivan mahdollisuuden päivittää tiedot opintoihin hakeutumisesta ja käytännön opiskelusta. Pääsimme tutustuman laitoksella toteutettuihin monenlaisiin tutkimusprojekteihin. Monessa niistä oli hyödynnetty uudehkoa kongitiivista hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, josta on nyt mahdollista kertoa opiskelijoille useampikin tutkimusesimerkki.

Odotetuin hetki koitti, kun pääsimme tutustumaan psykologian tutkimuslaboratorioihin. Vuorovaikutuksen tutkimusta silmäliikekameralla, unitutkimusta jopa veren virtauksen koodaavalla erikoispatjalla, tunteiden tutkimusta kasvonilmeet tunnistavalla tietokoneohjelmalla... opetukseen on viemisinä lukuisia omakohtaisia esimerkkejä psykologiassa käytetyistä tutkimusmenetelmistä.

Eveliina Laakkonen
Petäjäveden lukio
Historia, psykologia, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus

Huhtikuun 12. päivänä oli suunta tuttuakin tutumpaan rakennukseen Jyväskylän yliopistossa, nimittäin Historica-rakennukseen. Historian ja etnologian laitoksen henkilökunta esitteli historianopettajille opiskelun nykypäivää. Uutta omiin opiskeluaikoihin verrattuna oli työelämäopintojen kokonaisuus syventävissä opinnoissa. Niissä sai halutessaan perehtyä kouluttajan taitoihin, projektitaitoihin, tutkijan taitoihin ja liittää opintoihin harjoittelua.

Meille esiteltiin myös laitokselta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisestä tehtyjä kyselyitä. Suurin osa valmistuneista (tai ainakin kyselyyn vastanneista!) oli työllistynyt melko pian valmistumisen jälkeen. Kyselyssä oli tullut esille teema, johon myös lukion arjessa törmää usein: opiskelijoille olisi yhä enemmän avattava sitä, miten yleissivistävät aineet liittyvät yleiseen osaamiseen ja työelämätaitoihin.

Mielenkiintoista oli kuulla historianopettajaopiskelijoiden Norssilla toteuttamista kursseista. Tutkivan oppimisen menetelmällä toteutetuissa kursseissa oli tehty rohkeita valintoja sisältöjen painotusten suhteen. Kirkkaimpana ajatuksena tarttui Kansainvälisten suhteiden kurssilla toteutettu “mikrohistoriallinen salapoliisityö makrohistorian rinnalla”. Erilaisten lähteiden ja simulaatioiden avulla oli tuotu esille yksittäisten ihmisten kokemusmaailmaa ja tekemiä päätöksiä. Materiaalin hankkiminen tämän kaltaisen menetelmän käyttämiseksi vaatii opettajalta kuitenkin paljon aikaa ja tarmoa, mutta aina voi aloittaa pienestä ja tehdä yhdessä muiden kanssa.

Eveliina Laakkonen
Petäjäveden lukio
Historia, psykologia, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus

Opot kokoontuivat 30.3.2012 Sepän lukioon tutustumaan uuteen oppimisympäristöön Plazaan, kuulemaan kehittämishankeen tuloksia ja pohtiman omaa rooliaan työelämämallien luomisessa ja jalkauttamisessa. Värikkäät ja jouhevasti eri kokoonpanoihin taipuvat sohvaryhmät luovat otollisen ympäristön tiimityöskentelylle ja rennomman ilmapiirin keskustelulle. Tällaisia tiloja lisää! Teknikkapuoli älytauluineen vaikutti myös kiinnostavalta, mutta siihen täytyisi perehtyä kokonaan toisella kertaa. Esittelemässä olleen opettajan mukaan aikaa saa kyllä vierähtämään laitteiden opettelussa.

Kiinnostavaa oli myös kuulla opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa syntyneistä ideoista. Kaisa Helle ja Markku Leskelä esittelivät Wilmaan luotua sähköistä opintosuunnitelmalomaketta, joka vaikutti erittäin kätevältä niin opiskelijan, opettajan, ryhmänohjaajan, opon, rehtorin kuin huoltajankin kannalta. Parasta siinä mielestäni oli kuitenkin se, että opiskelija itse näkee “kehittymisensä” lukiovuosien aikana. Toivottavasti vastaavanlainen lomake saadaan käyttöön Petäjävedelläkin.

Runsaat keskustelut tuottivat valtavan paljon ajatuksia ja hyviä ideoita. Mm. Voionmaan lukiossa toteutettava kesätyökurssi kuulosti hyvältä idealta. Kurssi sisälsi opolle esitettävät työhakemuksen, CV:n, itse työskentelyn ja siitä kirjoitetun raportin. Työelämämallin jalkauttamisessa yksi mahdollinen keino voisi puolestaan olla työelämälähtöisyyden (tai millä nimellä asiaa haluaakaan kutsua) ottaminen mukaan kehityskeskustelujen teemaksi. Näin jokainen opettaja tulisi miettineeksi omaa opetustaan myös tästä näkökulmasta.

Eveliina Laakkonen
Petäjäveden lukio
Historia, psykologia, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus