|
|
HIM on yhtye, joka ei esittelyitä kaipaa. Ville Valon kasvot ovat päätyneet tämän vuoden puolella useammankin lehden kanteen odotetun uuden albumin julkaisun myötä. Love Metal on otettu hyvin vastaan niin fanien kuin kriitikoidenkin keskuudessa, ja tuleva kiertue yhdessä Ozzy Osbournen kanssa on nostanut yhtyeen taas otsikoihin. Uutta näkökulmaa haastatteluun tarjoaa bändin rumpali Gas ”Kaasu” Lipstick.
HIM:n edellisen levyn, Deep Shadows And Brilliant Highlightsin, teko ei ollut mikään helppo prosessi. Brittien mielestä suomalaiset eivät kuulemma ymmärtäneet mitään kansien, videoiden tai minkään muunkaan teosta. Levystä tuli kallis ja bändi ahdistui, eikä tätä aikaa muistella lämmöllä. Uuden levyn on tuottanut yhtyeen ensilevyn tuottaja Hiili Hiilesmaa, ja Love Metal olikin paljon helpompi tehdä kuin edeltäjänsä.
- Tämä oli ehdottomasti helpompi levy. Hiili on kuitenkin meidän frendi ja lisäksi sellainen tuottaja ja äänittäjä, joka ymmärtää meidän jutun täysin. Se on ihan samalla levelillä studiossa ja sen kanssa on tosi nasta tehdä duunia. Koko ajan oli vapautunut ja hyvä fiilis. Kaikki meni kuin vettä vaan, eikä ollut mitään ongelmia.
Näin ei kuitenkaan käynyt edellisen levyn kohdalla. Miksi?
- Sanotaan näin, että edellisellä levyllä oli levy-yhtiö eri maissa - Saksassa, Englannissa ja Suomessa - ja kaikilla oli liikaa kommentteja siitä, miten levy pitäisi tehdä. Heillä oli omat näkemyksensä ja ehkä me kuunneltiin niitä liikaa. Tällä levyllä päätettiin tehdä omalla tavalla, eli chantisti rokkimeiningillä.
Love Metal on paljon puhuttu ”poikien levy”, edellisen ollessa ”tyttöjen levy”. Jaotteluun ehkä vaikuttaa se, että tällä kertaa levyllä ei kuulla darlingeja ja beibejä.
- Ei me koskaan mietitä mitään tuollaisia juttuja. Tehdään sellaista musaa, mitä tulee. Se on omista fiiliksistä kiinni, millaisia biisejä tulee niitä tehdessä. Ei me olla koskaan laskelmoitu, että nyt tehdään hittibiisi, josta tulee seuraava Join Me. Villelläkin syntyy matskua aina kyseisen fiiliksen ja elämäntilanteen mukaan.
Mitä teitte mielestäsi paremmin tällä kertaa?
- Vaikea sanoa. Itse ainakin tykkään näistä uusista biiseistä enemmän, kuin mitä oli viime levyllä. Tämä on mielestäni paljon tasaisempi levy. Viime levyssä oli se, että sen olisi voinut toteuttaa paljon paremmin. En esimerkiksi ole tyytyväinen miksaukseen, se on miksattu jotenkin liian softisti. Vähän rankemmalla miksauksella siitä olisi saanut paljon paremman. Nyt oli stressitön ilmapiiri studiossa ja kaikki meni sujuvasti, ja sen myös kuulee levyllä - siinä on taas soittamisen ilo.
Love Metalin kannet ovat upeat, joskin erittäin vaikealukuiset. Kansilehtistä saa käännellä joka suuntaan löytäkseen oikean kulman lukea tekstit. Pelkästään kiusallaan ei tällaiseen ratkaisuun kuitenkaan ole päädytty. Syynä on nykyajan kirous, piratismi.
- Nimenomaan. Niitä on aika vaikea monistaa tai panna nettiin. On se myös tavallaan läppänä. Mikäs siinä, jos kiinnostaa saada sanoista selvää, ja pitää nähdä vaivaa ja lukea ne tietyssä valossa.
Tämän hetken ykköspuheenaihe on tuleva euroopankiertue yhdessä itse Ozzy Osbournen kanssa. Mukana on myös Godsmack, joka on Kaasulle hieman tuntemattomampi bändi. Rundin merkityksestä Kaasu pystynee puhumaan koko yhtyeen puolesta:
- Se on meille iso juttu. Ollaan oltu Ozzy-faneja Black Sabbath -ajoista lähtien, ja onhan Ozzy tietyllä tavalla jumala. Ekaksi tuli Elvis ja sitten Ozzy Osbourne. Ikinä aikaisemmin ei olla Ozzya tavattu, mutta Ville on tavannut Kellyn. Ei olla satuttu samoille festareille tai kekkereille, mutta nyt sitten toivottavasti nähdään. Ei sitä nyt tässä vaiheessa enää jännitä niin paljon, kun itsekin ollaan Saksassa soiteltu samankokoisissa halleissa. Onhan siinä vähän erilainen fiilis, kun Ozzyn kanssa pääsee kietämään, ja etenkin jossain Wembleyn areenalla. Perhosia saatta olla vatsassa, mutta ei kuitenkaan jännitä.
- Ei tämä ehkä ole uran kohokohta, mutta on se yksi tärkeimmistä jutuista. Kerrankin pääsee soittamaan sellaisella rundilla, missä pystyy kuuntelemaan muita bändejä. Joskus noi lämppärit on olleet aika karseita, jotain saksalaisia. Lukuunottamatta viime rundia, missä oli mukana Niskalaukaus ja Mission. Se oli nastaa, kun pystyi diggailemaan lämppäribändejä.
HIM heittää kesän ainoat Suomen festarikeikkansa Ruisrockissa ja Ankkarockissa. Huomattavaa on se, että molemmat festarit ovat Tavastia-pomo Juhani Merimaan järjestämiä. Kun kuvaan lasketaan vielä vuosien perinne soittaa Tavastialla uudenvuodenaattona, herää kysymys: minkälainen diili yhtyeellä on Merimaan kanssa?
- En tiedä, kai siinä joku tarjouskilpailu on joskus ollut. Meillä on Merimaan kanssa tällainen lämminhenkinen liikesuhde. Se on siisti jätkä ja sen kanssa on mukava toimia. Ei tähän sisälly sen enempää, kivoja festivaaleja kummatkin.
Yhtye on tehnyt selväksi, ettei tee hyväntekeväisyyskeikkoja. Kaasun mukaan ”niitä saisi silloin tehdä koko ajan”. Onko kuitenkaan mitään asiaa, minkä vuoksi HIM lähtisi tämänkaltaiseen tapahtumaan?
- Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta me ollaan tehty tällainen periaatepäätös. Tietenkin, jos joskus tulee sellainen tilanne, voisi sitä harkita. Toistaiseksi ei olla vielä lähdetty. Ensinnäkin sen takia, ettei ole ollut hirveesti aikaa, me ollaan aika varattu bändi. Toisekseen, sitten niitä saisi tehdä koko ajan. Henkilökohtaisesti olisi joitain, mitä voisin harkita, esimerkiksi tukeakseni nuorten harrastuksia tai vastaavia. Nuo hyväntekeväisyysjututhan on kaksipiippuinen juttu. Välillä tuntuu, että siellä on bändit vaan sen takia, että ne saisi ylimääräistä feimiä. Meille tulee sellainen fiilis, että mieluummin pysyttelee ulkona siitä.
HIM saa päättää myös itse keikoille lähtemisestä, ja niitä pyritäänkin tekemään mahdollisuuksien mukaan.
- Kyllä me pyritään vetämään mahdollisuuksien rajoissa kaikki keikat, mitkä voidaan. Ei meillä ole mitään syytä kieltäytyä mistään keikasta. Jos on aikaa, pyritään tekemään mahdollisimman paljon, mutta ei tietenkään niin, että lähdetään pelkillä kulukorvauksilla.
JÄGERMEISTER, DANIEL LIONEYE & BENDOVER
HIM-sanan käytön kanssa on ollut ongelmia rapakon toisella puolella. Paikallinen samaniminen jazzfuusio-yhtye vaati meidän HIM:ltä tähtitieteellistä summaa nimen käytöstä Amerikan maalla. Kiista on nyt ratkennut.
- Juttu vesitty sillä tavalla onnellisesti, että me saatiin lupa käyttää HIM:iä ihan Jenkkejä myöten. Se ratkesi sillä, että jos me oltaisiin ostettu oikeudet Euroopassa, tämä bändi ei olisi enää voinut toimia täällä sillä nimellä. Me tehtiin sellainen diili, että koska musa on kuitenkin ihan erilaista, molemmat saa jatkaa näin.
Bändi on solminut sponsorisopimuksen Jägermeisterin kanssa. Diili tarkoittaa paljon muutakin kuin ilmaista viinaa, joka sekin toki kuuluu sopimukseen.
- Jägermeisterilla on Band support -juttu, joka on tarkoitettu nuorille bändeille. Ne ottaa pari isoa kummibändiä ja näin ne saa nuorempia bändejä rundaamaan näiden mukaan. Diiliin kuuluu myös se, että me saadaan Jägermeisterilta ilmainen bussi, jonka lisäksi ne maksaa myös meidän bensat ja osan mainostuksesta. Se on ihan vaan auttaakseen nuoria bändejä, että ne pääsisi isompien bändien mukaan rundille lämppäämään. Jägermeister järjestää MTV:n kautta kilpailun, johon pystyy osallistumaan lähettämällä nauhan, ja kilpailun voittaja pääsee lämppäämään meitä Saksan rundille. Siihen voi käsittääkseni kaikki osallistua, mutta en tiedä, millainen raja siinä on, että minkä kokoinen bändi saa olla. Onko se ensilevyn julkaisseille vai levyttämättömille? En tiedä. Mun mielestä on tosi hyvä asia auttaa tuolla tavalla, kun että lähtisi johonkin tyhmään stadionkonserttiin, jossa jengi vaan buustaa omia egojansa, ja pääsee sitten seittemäänpäivään ja Iltalehteen.
Oletteko harkinneet muitakin sponsoreita? Halukkaita varmaan löytyy.
- Halukkaita olisi, mutta ei meillä ole hinku hankkia mitään sponsoridiilejä. Nimiä ei viitsi tässä yhteydessä mainita. Näitä nyt ei ehkä lasketa, mutta onhan meillä noita soitinsponsoreita. Jägermeister on ainut, ja se on sitä paitsi helvetin hyvää juomaa. Ne kuulemma myös täyttävät jääkaappimme tasaisin väliajoin.
Osa muistaa HIM:n jäsenistä koostuvan viinanhuuruisen sivubändin, Daniel Lioneye And the Joint Rollersin. Kaikkien onneksi, tai onnettomuudeksi, jatkoa ei näytä tällä hetkellä seuraavan.
- Huhuja on kuulunut, että bändi ei enää jatka, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Linde kertoi, että ne ei jaksaisi enää. Se on liian rankkaa, koska koko ajan pitää olla kännissä, myös koko crewn. Mä olin rumputeknikkona niiden rundilla ja Burton oli kitarateknikkona. Kaikki sanoi, että viikonlopun reissu, jossa taisi olla Tuska ja Ilosaarirock, ei ole koskaan ollut niin rankka kuin tällä bändillä. Yksi viikonloppu aamusta iltaan kännissä. Oli se sen verran hc:tä, sitä paitsi tällä hetkellä ei olisi edes aikaa. Tuosta pitäisi ehkä kuitenkin kysyä Lindeltä enempi. Tiedä siitä, jos ne vaikka joku päivä läväyttäisivät.
Vaikka HIM on kiireinen bändi, löytyy Kaasulta kuitenkin aikaa kahdelle muulle sivubändille.
- Mulla on tämä Bendover, joka on isojen poikien bändi. Itse asiassa ollaan aika kauan soiteltu, muistaakseni vuodesta –98 lähtien. Me ollaan vaan oltu niin kiireisiä, kun siinä soittaa Bury Me Deepin kitaristi Mehtis, Corporal Punishmentin laulaja-basisti Ali ja minä. Kaikilla oli omat bändit ja kuviot, eli päästiin aika harvoin treenaamaan. Se on sellainen ikuisuusprojekti. Viime vuoden lopussa saatiin ekat keikatkin. Tämän vuoden alussa soitettiin Tulliklubilla Niskalaukauksen lämppärinä ja Tavastialla Soulflyn lämppärinä, Turussa ja Jyväskylässä meillä oli omia keikkoja. Kaikki meni erittäin hyvin ja ihmiset tykkäsivät. Bendover on sellaista äijäilymusiikkia tyyliin Motörhead tai Pro Pain. Nyt ollaan äänitetty neljän biisin nauha, jota ollaan myymässä levy-yhtiöille, jos ne vaikka suostuisi julkaisemaan EP:n.
- Mulla on myös sellainen hc-punkbändi nimeltään Ääritila. Äänitettiin levy, joka ilmestyi just vähän aikaa sitten. Sen nimi on muistaakseni ”Ja kaikki päättyy kuitenkin kuolemaan”. Laulamme suomeksi ja siinä on mukana jäseniä ruotsalaisesta, hc-piireissä tosi tunnetusta bändistä, Meanwhilesta. Sen laulaja Jocke soittaa bassoa ja niiden kitaristi Jallo kitaraa. Ne on mun vanhoja lapsuudenystäviä Ruotsista, kun olen syntynyt Eskilstunassa. Laulajana meillä on Lazze Riistetyistä, joka on yksi Suomen legendaarisimmista punkbändeistä. Se on suuri kunnia, koska olen itse aiemmin 80-luvulla diggaillut kyseistä bändiä.
Oletko ikinä harkinnut rumputuntien antamista?
- Mulla oli yksi oppilas vuoden verran, mutta nykyään ei ole niin paljon aikaa. Se oli ihan nastaa, mutta en halua ottaa sellaista käytäntöä, että ottaisin hirveästi oppilaita. Ehkä joskus, jos mennään telakalle, mitä en usko että käy, voisin taas harkita.
Lukiessa vieraskirjaa bändin kotisivuilla www.heartagram.com voi aistia hysterian. Asiallisten kommenttien ja kysymysten sekaan mahtuu myös joukko epätoivoisia rakkauden tunnustuksia ja itsemurhauhkauksia. Osa epäilee, lukeeko yhtye ollenkaan lähetettyjä viestejä.
- Jos noita itsemurhajuttuja alkaa miettiä liikaa, itsellään menee järki. Nyt on sellainen ihme juttu, että en ole kotona saanut noita uusia sivuja kunnolla auki, ne on jotenkin tökkineet. Muuten kyllä käyn tsekkaamassa aina silloin tällöin. Käyn myös lukemassa ihan mielenkiinnosta muitakin keskustelufoorumeita.
Bändi on myöntänyt avoimesti valehtelevansa, tai muuntelevansa totuutta, aina silloin tällöin haastattelussa. Kuinka paljon meidän kannattaa uskoa HIM:n puheita?
- Mä en valehtele, olen sen verran rehti kaveri. Valehdellaan lähinnä pikkujutuista, kuten mistä HIM on lyhenne.
TREENIKÄMPÄN LÖYTÄMISEN VAIKEUS
Viime vuoden puolella julkaistu kirja yhtyeen historiasta ja toilailuista on päässyt iltapäivälehtien lööppeihin asti, vähiten mairittelevimpana mainittakoon kuseminen Juha Miedon patsaan päälle. Oliko kirjan julkaisulla vaikutusta muuhun kuin bändin mediakuvaan?
- Sen verran on mennyt vaikeaksi, että on ollut vaikeata löytää kimppatreenikämpää esimerkiksi Nosturista. Moni ei halua tällaisia sikoja samaan kämppään, johtuen vanhasta imagosta. Se on ihan alright, meillä on nyt oma kämppä Kaapelilla. Meidän meininki on vähän hiipunut pahimmista ajoista, jolloin meno oli vähän reteämpää. Pojat ovat joko kyllästyneet, tai niistä on tullut vanhempia. Ehkä molempia, vaikka veikkaan, että ne ovat vaan kyllästyneet pissaamaan hassuihin paikkoihin. Välillä tulee edelleen tehtyä pieniä kepposia, mutta niitä ei voi nyt paljastaa. Jätetään ne seuraavaan kirjaan, jos sellainen tulee.
Onko jo tiedossa, käännetäänkö kirja myös muille kielille?
- Ei ole, enkä ole varma, käännetäänkö sitä ollenkaan. Meidän nettisivuillahan on jo ollut joitain osia käännettynä suoraan, mutta sekin on aika työläs prosessi. Pitäisi ensinnäkin löytää hyvä kääntäjä, jonka jälkeen se pitäisi kääntää englanniksi ja saksaksi ja ehkä jopa ranskaksi ja espanjaksi. Mitään suunnitelmia ei vielä ole, vaikka kysyntää kyllä olisi, ja olisihan se ihan nasta tehdä.
Looginen jatko ”Synnin viemää” -kirjalle olisi bändin touhut yhteen kokoava video ja DVD.
- Meillä on aika paljon nauhaa eri paikoista, ja jossain vaiheessa saattaa tulla DVD. Me ei vaan olla vielä tarkoin suunniteltu, minkä tyyppinen siitä tulisi - olisiko se livekeikka, vai tuleeko siihen omia kamerakuvauksia? Ehkä sekä että. Kyllä sitä suunnitellaan, mutta en osaa yhtään sanoa, koska se tulisi ulos.
Juha Miedolle on esitetty julkinen anteeksipyyntö, mutta muuten yhtye ei liiemmin ole osoittanut katumusta tekemisistään. Kaasu, mikä olisi saanut jäädä tekemättä?
- Yksi, mikä mua vituttaa, on kun soitettiin Istanbulissa festareilla ja onnistuttiin mokaamaan Black Sabbathin Black Sabbath. Siinä biisissä on kolme sointua! Black Sabbath on pyhä bändi, sitä ei voi mokata. Toinen, mikä harmittaa, on ainoa keikka, mikä me ollaan jouduttu perumaan. Soitettiin Razorbladen aikaan Saksassa festareilla, ja siellä tuli hirveä ukkonen ja vesisade. Keikka oli pakko keskeyttää kolme biisin jälkeen, koska lavan sähköt oli vaarassa. Me ei oltaisi millään haluttu lopettaa, mutta lavamanageri sanoi, että nyt lopetatte, koska riskiä ei voi ottaa. Sääli faneja. Me kyllä tehtiin korvaava keikka lähistöllä omalla rundilla, ja festarilipun kannalla pääsi ilmaiseksi sisään. Se oli faneille anteeksipyyntö, vaikka eihän se meidän syy ollut. Meille tuli niin paha mieli, koska koskaan aiemmin ei olla keskeytetty keikkaa. Fanitkin olivat saattaneet matkustaa pitkiä matkoja toiselta puolelta Saksaa katsomaan meitä.
HIM toimii kuin yritys. Kuukausipalkka juoksee ja jokaisella on selvillä oma paikkansa yhtyeessä. Millainen työpaikka on HIM?
- Ensinnäkään, tämä ei ole mulle työpaikka. Vaikka tämä on täyspäiväistä, en ole ikinä kokenut soittamista duunina. Mulle HIM on vielä harrastus, ja musan soittaminen on aina ollut elämäni tärkein asia. Koska saan tällä leipäni, se on tavallaan harrastus ja duuni samalla. Tämä on paras tilanne, mikä voi olla, koska oon kuitenkin aina vaan halunnut soittaa. Jos olisin tehnyt tätä vaan rahasta, olisin vaihtanut musiikkityyliä aikoja sitten. Olisin ruvennut tekemään diskoa 80-luvun alussa. Ennen tätä bändiä en ole itseäni hevillä elättänyt. Joskus arveluttaa tietyt poikabändit ja vastaavat, jotka on niin tuotteita, eikä sitä hommaa tehdä sydämestä.
Ei ole vaikea arvata, mitä mieltä mies on Popstars-tyylisistä formaateista. Selkeämpää tuotetta on vaikea hakea, mutta onhan HIM:kin tuote.
- Bändistä tulee tuote siinä vaiheessa, kun levy-yhtiö ottaa bändin leiriinsä ja julkaisee levyn. Kyllä mä pidän erittäin arveluttavana tuollaisia selkeitä juttuja, joissa vaan kasataan tuntemattomat ihmiset bändiksi ja joku huippusäveltäjä tekee niille biisit, jonka jälkeen levyä myydään suurella haloolla. Musa on mulle pikkupojasta asti ollut sellaista, että kavereiden kanssa jamitellaan kämpällä ja tehdään musaa. Pikkuhiljaa sitten aletaan keikkailemaan ja kovalla duunilla ehkä ansaitaan jotain. Harmittaa, kun moni ajattelee, että jätkä soittaa HIM:issä ja kaikki on niin helppoa, ”jätkällä on vitusti rahaa”. Ne ei kuitenkaan tiedä sitä, että mäkin oon tehny duunia melkein 20 vuotta useita tunteja päivässä sen eteen, mitä mulla on nyt. Ei se ole vaan sitä, että sä meet keikalle ja studioon soittamaan. Tää duuni voi olla välillä tosi rankkaa. Välillä ei saa nukutuksi, kun riepotellaan joka paikkaan, eli ei se aina ole niin nannaa.
GAALAT EI KIVA, OZZY KIVA
Miten säilytät tervejärkisyyden kaiken pyörityksen keskellä?
- Kun mua alkaa ahdistaa, muistelen niitä aikoja, kun oli raksahommissa, heräsin kello kuusi ja lähdin ulkohommiin kylmällä pakkasella ilman hanskoja. Siinä vaiheessa palautuu jalat hyvin maan pinnalle ja muistaa, että tämä on sittenkin tosi jees. Se on vähän ihmisestä kiinni, joillakin vippaa pää pienemmästäkin, jos jotain tapahtuu. Me ollaan kaikki lähdetty siitä, että musa on se juttu ja sitä tehdään vaan sen takia, kaikki muu on bonusta. Sitten on näitä kaiken maailman julkkiskekkereitä, joissa pitää olla, mutta joista ei olla ikinä oltu kauhean innoissaan. Mitä keskusteltavaa mulla on esimerkiksi jonkun Ronan Keatingin kanssa? Ei hirveästi. Noi ahdistaa meitä, eikä me mielellään mentäisi noihin Saksan VIVA ym. -juttuihin.
- Noistakaan ei voi tavallaan kieltäytyä. Se on epäreilua faneille, jotka on äänestäneet meitä ohjelmien kautta. Vaikka noissa tilaisuuksissa soitetaan aina playbackinä, fanit haluaa aina nähdä tuon performancen. Ollaan sitten aina kohteliaasti kieltäydytty noista afterpartyistä ja menty mielummin hotellin baariin, tai rokkibaariin kuuntelemaan rokkia, ja juomaan viinaa omissa oloissaan.
Arvostatteko kuitenkaan eri gaaloista saatuja palkintoja?
- Palkintoja arvostaa ja ei arvosta. Ollaan voitettu VIVAlla vuoden bändi -palkinto, ja sitä arvostaa tosi paljon, koska fanit ovat äänestäneet sen. Ollaan voitettu se parina vuotena peräkkäin, ja sehän tarkoittaa sitä, että meillä on Saksan parhaat fanit. Kaikki muutkin on ihan ok, mutta se on sitten jonkun raadin mielipide. Yleisöäänestykset on aina tosi paljon palkitsevampia.
Millaista elinkaarta toivot HIM:lle?
- Toivoisin, että se olisi mahdollisimman pitkä. Nostan hattua ja kunnioitan sellaisia vanhoja bändejä kuin Aerosmith ja AC/DC. Sen sijaan, että ne tekee yhden hittilevyn, ne on tehneet helvetin monta hittilevyä. Niillä on uskollinen fanilauma, mikä on säilynyt koko ajan. Se on mun mielestä tosi kunnioitettavaa. Samoin Manowar - ehkä ne ei myy 50 miljoonaa levyä joka levyllä, mutta niillä on se sama fanilauma pysynyt uskollisena koko ajan, mikä on mielestäni todella hienoa. Meilläkin on joitain faneja säilynyt alusta asti, ne kiertää aina bändin mukana ja seurailee. Mielummin myy vähemmän levyjä, mutta elinkaari on pidempi.
Kaasu kertoo tulevasta promorundista, jota Ville lähtee yksin tekemään. Kun päälle vielä tehdään tuleva Ozzy-kiertue ja yhtyeen oma kiertue, on tahti hengästyttävä. Tulee mieleen, että olisi kiva pitää lomaa.
- Sen verran ollaan päätetty, että Ozzy-rundin jälkeen voisi pitää loman. Meillä on sitä ennen Suomen ja ulkomaan festivaalit. Nyt on vaan ollut ilmassa sellaista juttua, että Ozzy-rundi jatkuisi vielä syyskuun jälkeen lokakuulle, jolloin se laajenisi mahdollisesti Etelä-Eurooppaan päin. Sen ja meidän oman Love Metal -rundin välissä olisi tarkoitus pitää reilun kuukauden verran lomaa. Kuulin muuten just uutta tietoa, eli Suomen ja Saksan rundi venähtää ensi vuoden alkuun.
Millaisella setillä olette lähdössä liikkeelle kullekin kiertueelle?
- Ozzy-rundilla voidaan soittaa 40-50 minuutin setti, eli sen jälkeen pitää treenata pidempi setti kuntoon, joka olisi puolitoista tuntia. Me pyritään aina soittamaan kaikilta levyiltä jotain. Mua ärsyttää hirveästi mennä katsomaan jotain suosikkibändiä, ja sitten ne ei enää soitakaan vanhoja ekojen levyjen hittejä. Se ärsyttää tosi paljon. Kun me tehdään settiä, pyrin vaikuttamaan siihen, että soitetaan myös ekan levyn biisejä. Ozzy-rundilla soitetaan varmaan tasaisemmin joka levyltä, koska se ei ole meidän oma rundi. Omalla sitten täytyy tietysti soittaa enempi uudelta levyltä.
Näihin sanoihin lopetan juttutuokioni ystävällisen rumpalimiehen kanssa, ja päästän herran nauttimaan Bruce Springsteenin konsertista. Love Metalista tykästyneenä jään innolla odottamaan tulevia festareita ja HIM:n keikkoja. Suosittelen samaa Imperiumin lukijoille!
Haastattelu: Meeri Koskialho.
|
|
|