Juha Laaksosen melontapäiväkirja

Saas nähdä oliko viimeinen melonta tänä vuonna tämä 2.9.puolukka ja kajakinsiirtoretki.Meloin kaksikon Häyrylänrantaan kauniissa ja lähes tyynessä syyssäässä.Kaksikon jätän talvehtimaan kirkkovenekoppeliin, josko sinne tulisi kanoottivaja tulevaisuudessa.Matkaa ei tullut kuin n.3 km.

Sunnuntaiaamuna lähdettiin kahdella kajakilla kohti Haukisaarta.Kanoottikoira Niki tietysti mukana.Niki alkaa jo vaatia mukaan melomaan.Voisihan se tietysti vähän auttaa vauhdinpidossa, mutta hyvä näinkin.Tyyntä ja kuumaa oli heti aamusta.Haukisaaren eteläpään hiekalle rantauduimme ja lähdimme kiertämään saarta polkua pitkin.Hiljaista oli.Mustikoitakaan ei juurikaan ollut niinkuin tavallisesti on.Nimet laitoimme laavun vieraskirjaan ja lähdimme takaisin kajakeille.Koska oli huippukeli niin päätimme rykäistä vielä Rääkänsaaren ympäri.Rääkänsaaren itäpuolen mökinrannassa oli koira uimassa ja Niki huomasi koiran, mutta ei alkanut isommin riehumaan.Katseli vaan tarkkana mitä siellä oli tekeillä.Rääkän takaa suuntasimme takaisin mökille Silmuun ja pakko oli käydä uimassa.Matkaa ehkä kahdeksan kilometriä.

Lauantaina iltapäivällä menimme taas Silmutsaareen.Järvi oli peilinä ja lämpöäkin ihan riittävästi.Istahdin Prijon-yksikköön ja suuntasin etelään.Vähän aikaa melottuani mietin, että missähän kävisi, niin tuli mieleen, että Ruotolahdessahan ei ole tullut käytyä pitkään aikaan.Sinne sitten suuntasin ja samalla tarkistin oliko Kaijansaaren kalasääksi paikalla.Siellähän pesä oli, mutta hiljaista oli.Ei näkynyt lintuja.
Ruotolahdessa on runsaasti mökkejä ja näyttäisi muutama ympärivuoden asuttava talokin rannalla nököttää.Suojaisa lahtihan tuo on ja harvoin tuuli täällä tuivertaa.Saariakin lahdessa on ainakin kolme, joista yhdessä näyttäisi olevan mökki.Ruotolahteen ei kirkolta ajele pyörällä kuin vartin, joten kirkonkyläläläisille hyvä mökkilahti.
Kiersin Ruotolahden vastapäivään ja meloin takaisin Silmutsaareen.Matkaa tuli noin 10 km.

Sunnuntaiaamuna Silmutsaaresta työnsimme kajakit vesille ja lähdimme kohti Aittoniemeä kanoottikoira Nikin kummitädin luokse käymään.Olin parannellut kaksikon penkkiä vähän matalammaksi ja se tuntui aluksi hyvältä.Niki luuli ensin, että se jätetään mökille ja hyvä ettei se lähtenyt Vapun perässä uimaan, kunnes se ymmärsi, että otan sen kyytiin laiturilta.Niki osaa jo aika hyvin rentoutua kaksikon etupenkillä.Pieneen vastatuuleen melottiin ja yritin pysyä Vapun perässä.Onnistuihan se aluksi, mutta sitten alkoi vasen jalka puutua.Ei muuta kuin heiluttelemaan,nostelemaan ja hyvä ettei kajakki kaatunut kun yritin saada puutumista helpottamaan.No eihän se paljon auttanut, mutta tempasin vielä loppuspurtin lähes turralla jalalla ja pääsin juuri ja juuri kajakista ylös, jolloin se alkoikin heti helpottamaan.Ei ehkä kannata vastaavassa tilanteessa jatkossa kovin pitkiä aikoja jatkaa melontaa vaan mennä rantaan ja nousta kajakista.Avomerellä tuo voisi olla hankala tilanne.
No Aittoniemessä Nikin kummitäti Arja oli leiponut täytekakun Anton syntymäpäivän kunniaksi.Niki oli innoissaan ja juoksi ympäriinsä täyttä laukkaa.
Lähdimme takaisin ja mietin, että mitenkähän jalka taas puutuu.Aluksi kaikki sujui hyvin, mutta puolimatkan jälkeen jalka taas puutui, mutta nyt lievemmin kuin menomatkalla ja pysyin hyvin Vapun vauhdissa.Sanottakoon tässä, että Vapun melontavauhti on sangen reipasta ja mela suihkii todella tiuhasti.Taitaa olla vaan kaksi vaihdetta; eteen ja taakse.
Kilometrejä tuli noin 7.

Iltapäivälle menimme Silmutsaareen ja keli oli tyynenpuoleinen.Olin entrannut selkänojaa ja se tuntui toimivan.Tärkeintä kuitenkin, että Vappukin kehui sitä onnistuneeksi.Suuntasin kohti Kontio-saarta, koska arvelin sen olevan sopivan matkan päässä tämänkertaista rupeamaa varten.Leppoisaa vauhtia meloskelin Pesä-saarten välistä kohti Hömppää ja Kontionsalmea.Kontionsalmessa on mantereenpuolella aivan kapea kulkuväylä saaren ympäri, josta tietysti piti meloa.Kontiosaaressa on vain pari mökkiä ja nekin eteläpuolella.Molemmilla on erittäin kaunis hiekkarantalahti, jotka näin matalan veden aikaan korostuvat.Hyvältä tuntui taas pitkästä aikaa melonta.Taisi vierähtää melkein pari viikkoa edellisestä kerrasta, mutta syykin taukoon oli hyvä.Nimittäin patikointireissu Lapissa.
Matkaa arvelisin kertyneen n.8-10 km.

Vapulla ja minulla on 28:s hääpäivä ja ehkäpä juuri sen kunniaksi työnsimme kajakit vesille iltapäivällä.Tarkoitus oli kiertää Kaijansaari ( joissain kartoissa Kaitasaari) ja meloa takaisin.Luoteesta puhalsi melko voimakas tuuli, joka sai aikaan vaahtopääaallot Kaijansaaren edustalle, joten emme kiertäneetkään Kaijansaarta vaan meloimme Matkamiestenniemeen ja sen suojassa takaisin Silmutsaareen.Sauna lämpiämään ja uimaan.Tulipahan merkintä kalenteriin ja matkaakin kertyi viitisen kilometriä.

Torstai-iltana Silmutsaaressa sateli keskipäivällä, mutta illansuussa taivas repesi ja alkoi kevyesti tuulla lännestä.Virittelin Prijonin yksikköön uutta selkätukea ja olin jo lähdössä, kun kajakkiin meno vähän epäonnistui.Istuin jo kajakissa ja änkesin pitkiä koipiani polkimille kun jotenkin vaan kajakki kiepsahti vasemmalle kyljelleen ja märkäähän se oli vaan onneksi ei kylmää.No ei muuta kun kuivaa päälle ja uudestaan.Nyt lähdin siis kevyessä laitamyötäisessä kohti Silmutjokea.Silmutlahdesta kohti 69-tietä johtava joki saa alkunsa varmaankin Silmutjärvestä,69-tien pohjoispuolelta.Melonta onnistui hyvin jokea pitkin.Jos sudenkorennoista tykkää, kannattaa mennä Silmutjoelle, sillä niitä siellä on.Hauetkin molskauttelivat usein ohi meloessa.Noin 100 m ennen 69-tietä oli puita kaatunut jokeen sillätavoin inhottavasti, että ilman konesahaa melominen oli hankalaa.No jospa sitä joku käy talvella siivoamassa niin pääsee joskus taas tielle saakka.Mukavaa vaihtelua melontaan tämä jokimelonta.Ja sitten Silmutsaareen saunaan ja illalla onkin lentopalloa, mutta se onkin taas toinen juttu.Matkaakin kertyi siinä 7 kilometriä.

Silmutsaaresta lähdetttiin erittäin lämpimänä kesäpäivänä melomaan kohti Haukisaarta.Vappu mennä vipelsi yksiköllä ja minä ja kanoottikoira Niki perässä kaksikolla.Niki tuntuu viihtyvän jo hyvin kaksikossa.Se loikoilee pohjalla ja välillä tiirailee lokkeja ja muita järvellä kulkijoita.Haukisaaressa oli Lähteelät makkaranpaistossa ja mato-ongella.Vaihdettiin kuulumiset ja sitten soittikin Heikki, että Sumiaisten markkinoilla oli tylsää, että voitko tulla hakemaan.Ei kun kajakkeihin vaan ja takaisin Silmuun ja Vappu ajoi Sumiaisiin.Mutta se ei nyt oikeastaan kuulukaan tähän melontapäiväkirjaan.Kajakin matkamittariin tuli taas kuutisen kilometriä lisää.

Torstaina lähdimme Vapun ja kanoottikoira Nikin kanssa kohti Häyrylänrantaa kuulostelemaan ja katsomaan, josko porukkaa olisi paikalle saapunut.Mieronvirtaa ennen jo Poliisi tuli vesiskootterilla vastaan ja meni vauhdikkaasti ohi,nosti kättä ja minä nostin tietenkin takaisin. Poliisin käden nosto olikin pysähtymismerkki vastaantulevalle moottoriveneelle, jonka kipparin poliisi puhallutti.Kas kun ei puhalluttanut minua tai Vappua tai Nikiä.
Kuustonen aloitteli settiään Häyrylässä.Kehui jo Silvennoista neroksi ja petti kuulijoiden odotukset, koska ei kertonut Silvennoisen vesitasojuttua.Kuustonen piti Häyrylänranta Bluesia Suomen parhaimpana tapahtumana, koska siellä on aina samat esiintyjät ja samat kuulijat ja vielä samat kappaleetkin.
Pari biisiä kuunneltuamme suuntasimme takaisin Silmutsaareen.Matkaa kertyi kuutisen kilometriä.

Viisitoista melojaa kolmella kaksikolla ja yhdeksällä yksiköllä lähti Häyrylänrannasta yhdentoista maissa kohti Etelä-Konnevesijärveä.Huutsaaren ja Viitasaaren välinen matalikko oli sen verran vähävetinen, että täytyi tosissaan työntää, että pääsi läpi.
Silmutsaaren pohjoispuolella olevassa Kalasääksen pesässä tuli liikettä ja linnut lähtivät lentoon.Epäselväksi jäi oliko poikanen vielä pesässä, koska päätä ei näkynyt.
Pienille Paljakkasarille pysähdyttiin uimaan ja keitettiin kahvit sekä paistettiin makkaraa.Aurinko porotti täydeltä terältä ja pian lähdettiinkin Kontiosaaren varjoon.Sieltä matka suuntautui pienen Raappaatsaaren kautta rantoja kierrellen kohti Mämmilahtea.
Mämmilahdessa oli kokki juuri tuonut sapuskaa ja telttojen pystytyksen jälkeen söimmekin hirvikeittoa ja kalakeittoa niin, että napa paukkui.
Sitten saunaan ja uimaan.Mämmilahden vesi vaikutti viileämmältä kuin oli ollut selkävesillä pintavesi, mutta kyllä sekin 20 astetta hipoi.
Illalla paistettiin lettuja,Kutti hieroi pahimmat hartiavaivat ja sitten nukkumaan.
Aamulla ensimmäiset olivat pystyssä jo viiden maissa ja eikun aamulenkille.Yhdeksän jälkeen jatkettiin melontaa.
Suuntana oli Kapealahti, jonka suulla pidettiin pieni istumalihasten parantelutauko.Matka jatkui Majaatsalmen kautta Lapinsaloon makkaranpaistoon ja kahvinkeittoon.Porukkaa oli Lapinsalossa runsaasti, mutta mahduimme hyvin sekaan.
Lapinsalosta suuntasimme Rääkänsaaren hiekkarannalle, jonne meitä saatteli Luoteistuuli noin 5 m/s.Koko matkan ajan oli ollut aivan pläkä, joten tuuli piristi kummasti.Letka hajosi vähän, mutta Rääkänsaaresta ei sitten ollutkaan matkaa kuin kolmisen kilometriä jäljellä Häyrylänrantaan, jonne tämänvuotinen Konnevesimelonta päättyi.Kilometrejä kertyi 44.