Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Keminmaa > LASSILAN KOULU >
Logo
YLLÄPITOON >>    
Vanhat Peda.net palvelut suljetaan 5.6.2017
Peda.netin vanhat palvelut (OPSpro, Verkkolehti, Veräjä ja Oppimappi) suljetaan 5.6.2017. Mikäli haluatte säilyttää vanhoissa palveluissa olevat sisällöt itsellänne, tulee ne siirtää uuteen Peda.net-palveluun viimeistään toukokuussa 2017. Nykyinen Peda.net-ympäristö tarjoaa kaikille vanhojen Peda.net-palveluiden käyttäjille monipuolisemmat työkalut sekä yli 200 kunnan yhteistyöverkoston. Voit tutustua uuteen ympäristöön osoitteessa:

https://peda.net

Kaikki kysymykset sisällön siirtämisestä ja uudesta Peda.net-ympäristöstä voitte lähettää osoitteeseen: info@peda.net.

Tervetuloa uuden ja monipuolisen Peda.net-palvelun käyttäjäksi!
Tiedote päivitetty: 24.03.2017 14:36
Kuva
 

Toukokuu

Toukokuu on vuoden viides kuukausi ja kevään viimeinen kuukausi. Siinä on 31 päivää. Toukokuu on saanut suomenkielisen nimensä siitä, että silloin tehdään toukotyöt eli viljan kylvö ja sen valmistelut, kyntö ja äestys. Toukokuussa touot tehdään. Suomessa tuokokuu on etelässä kukkaloiston, puiden lehteentulon ja kesän alkamisen aikaa. Pohjoisessa se on kevättulvien, luonnon heräilemisen ja lumien sulamisen aikaa. Toukokuun keskilämpötilat vaihtelevat eri puolilla Suomea. Vantaalla toukokuun keskilämpötila on noin +10 astetta, Lahdessa noin +10 astetta, Tampereella noin +9 astetta, Kuopiossa noin +8 astetta, Oulussa noin +7 astetta ja Sodankylässä noin +4 astetta.

 

Vappu

Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä. Se on kevään loppupuolen juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.

Vapun alkuperäKun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli osuu toukokuun alkuun. Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen.

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kevään juhlana kelttiläistä Beltane-juhlaa. Beltane oli samhainin ohella toinen kelttien keskeisimmistä juhlista. Juhlan aikana sytytettiin kokkotulia, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Karja on ajettu rituaalisesti haltiatulien läpi. Beltane tarkoittaakin ”hyvää tulta”. Monissa eurooppalaisissa maissa on perinteisesti pystytetty korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan salon ympärille. Nuorten tyttöjen joukosta voidaan valita ”toukoneito”.

Saksassa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä. Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä (saks. Walpurgisnacht) on arveltu olevan perua yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi. Nykyisin Beltanea juhlivat toukokuun ensimmäisenä päivänä muun muassa monet uuspakanat, kuten wiccat. Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan. Sapatti on myös tärkeä hedelmällisyysjuhla.

Suomessa tunnetaan vanhana kevään juhlana hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Germaanikansojen kokkotulien perinne jatkuu nykypäivän Ruotsissa lähinnä Sveanmaalla.

Eurooppalainen tapa polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä elää Suomessa keskikesän juhannuskokkoina. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on kokon sijasta pystytetty juhannussalkoja. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopan vappusaloille.

Nimi vappu tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä.[ Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä, mutta aikoinaan samaksi päiväksi sattui myös apostolien Filippuksen ja Jaakobin muistopäivä. Ruotsissa ja myös siihen kuuluneessa Suomessa se oli useiden muiden apostolien muistopäivien tavoin pyhäpäivä ennen vuotta 1774. Katolisessa kirkossa heidän muistopäivänsä on nykyään 3. toukokuuta.


 
Kuva
 
Kuva
 

Lumikin laulut