Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Keminmaa > LASSILAN KOULU >
Logo
YLLÄPITOON >>    
Vanhat Peda.net palvelut suljetaan 5.6.2017
Peda.netin vanhat palvelut (OPSpro, Verkkolehti, Veräjä ja Oppimappi) suljetaan 5.6.2017. Mikäli haluatte säilyttää vanhoissa palveluissa olevat sisällöt itsellänne, tulee ne siirtää uuteen Peda.net-palveluun viimeistään toukokuussa 2017. Nykyinen Peda.net-ympäristö tarjoaa kaikille vanhojen Peda.net-palveluiden käyttäjille monipuolisemmat työkalut sekä yli 200 kunnan yhteistyöverkoston. Voit tutustua uuteen ympäristöön osoitteessa:

https://peda.net

Kaikki kysymykset sisällön siirtämisestä ja uudesta Peda.net-ympäristöstä voitte lähettää osoitteeseen: info@peda.net.

Tervetuloa uuden ja monipuolisen Peda.net-palvelun käyttäjäksi!
Tiedote päivitetty: 24.03.2017 14:36

Luonto herää toukokuussa

Luonto herää toukokuussa
Toukokuu on saanut suomenkielisen nimensä siitä, että silloin tehdään toukotyöt eli viljan kylvö. Suomessa tuokokuu on etelässä kukkaloiston, puiden lehteentulon ja kesän alkamisen aikaa. Pohjoisessa se on kevättulvien, luonnon heräilemisen ja lumien sulamisen aikaa.
 

Punarinta

Punarinta
 

Sinirinta

Sinirinta
 

Kottaraisia muuttomatkalla

Kottaraisia muuttomatkalla
 

Keltavästäräkki

Keltavästäräkki
 

Sini- eli heinäsorsa (uros)

Sini- eli heinäsorsa (uros)
 

Kuu kiurusta kesään

Kuu kiurusta kesään
 

Västäräkistä vähäsen

Västäräkistä vähäsen
 
 

Muuttolintu

Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla. Lintuja jotka siirtyvät paikasta toiseen satunnaisesti esimerkiksi ravinnon loppuessa sanotaan vaelluslinnuiksi; pihlajanmarjojen saatavuuden mukaan liikkuvat tilhet ovat tyypillisiä vaelluslintuja. Muuttolinnut viettävät kesän lähellä napa-alueita, joissa taistelu reviireistä ja ravinnosta ei ole niin kiivasta kuin etelämpänä. Myös pitkä valoisa aika on merkityksellinen: monen lajin poikaset eivät kestäisi ruokkimatta tropiikin 12 tunnin yötä. Muuttolinnut viettävät talven lämpimämmillä alueilla saadakseen ravintoa.

Hyönteisiä syövät linnut muuttavat talveksi pois alueilta, joiden lämpötila laskee pakkasen puolelle. Useimmat kalaa syövät linnut muuttavat sulan veden äärelle. Siemeniä syövät linnut kuten peippo voivat pysyä Suomessa paljon pitempään.

Pisimpiä muuttomatkoja tekevät lapintiirat, jotka pesivät pohjoisen napapiirin hujakoilla ja viettävät pohjoisen pallonpuoliskon talvet Etelämantereen alueella. Lapintiirasta on sanottu, että se on laji joka näkee eniten auringonpaistetta elämänsä aikana! Lyhyempiä muuttomatkoja tekevät muun muassa pulmunen ja kiuru, jotka siirtyvät lähinnä Itämeren etelärannikolle ja Länsi-Eurooppaan.

Suomessa kevätmuutto alkaa helmikuun aikana, kun lokit ja vesilinnut siirtyvät mahdollisuuksien mukaan lähemmäs pesimäseutuja. Maaliskuussa saapuvat muun muassa kottarainen, uuttukyyhky, kiuru ja monet muut linnut. Toukokuussa saapuvat arktiset vesilinnut ja viimeiset muuttajat saapuvat vasta kesäkuun aikana (mm. lapinuunilintu ja kuhankeittäjä. Syysmuutto alkaa monilla kahlaajalajeilla jo elokuussa. Syysmuutto huipentuu syys-lokakuun aikana ja monia vesilintuja muuttaa vielä marras-joulukuussa. Etelään siirtyvät maakotkat saattavat muuttaa etelään vielä tammikuussakin.
 

Kirjosieppo

Kirjosieppo
 

Laulujoutsen

Laulujoutsen
 

Kottarainen

Kottarainen
 

Puoli kuuta peipposesta

Puoli kuuta peipposesta
 

Pääskysestä ei päivääkään

Pääskysestä ei päivääkään
 
 
 

Kurkiaura

Kurkiaura
 

Kurki

Kurki
 

Töyhtöhyyppä

Töyhtöhyyppä
 

Kalasääski

Kalasääski
 

Lumikin laulut