|
|
Retki muuttuikin talviretkeksi, sillä lumi satoi maahan pari päivää aiemmin, ja luvassa oli seuraavaksi yöksi kipakkaa pakkasta. Mutta klo 16.00 oli koulun pihalla joukko kerholaisia ja heidän vanhempiaan odottamassa lähtöä Leppälahteen. Mukaan ilmoittautui kaksikymmentä kerholaista. Leppälahden kaikki kämpät oli varattu vain meidän käyttöömme…eli tilaa yöpymiseen oli ruhtinaallisesti!
Majoittumisen jälkeen sauna lämpiämään, pientä iltapalan laittoa, päälle lämmintä vaatetusta ja valmistautumista illan ”rientoihin”. Pian oli savuttavassa grillikatoksessa mukava tunnelma, saunan piipusta nousi savu, Kaivovesi peittyi riitteeseen, kuu mollotti kirkkaalta taivaalta kuin jättisuuri katulamppu valaisten leirikeskuksen pihalla liikkujia. Vaikka lumipeite oli tullessamme aivan neitseellinen ja koskematon, niin pian sinne oli syntynyt yli kahdenkymmenen jalkaparin polkema polkuverkosto mökeiltä saunalle, liiteriin, grillikatokseen, ulkohuussiin…
Yösuunnistus osoittautui melkoisen vaativaksi, ja sen voittivatkin kokeneet konkarit eli yhdeksännen luokan poikien joukkue. Oli melkoisen vaativaa löytää rastit hämärässä metsässä, väistellä ”vettä suihkuavia lähteitä” (=keinotekoisen pohjaveden valmistus) ja tulkita rastien kysymykset oikein! Mutta jos rasteja eivät kaikki löytäneetkään, niin sitä sisukkaampaa oli yrittäminen.
Saunominen ja iltapala maistuivatkin retken jälkeen. Makkarat mustuivat nuotiolla, pelikortit paukkuivat kämppien pöydillä, nauru ja iloinen puheensorina täytti leirikeskuksen pihapiirin ja grillin ympäristön. Pääsimme opiskelemaan myös tähtikuvioita – kiitos kirkkaan taivaan ja kuutamon! Otava, Kassiopeija, Joutsen, Pieni Karhu … tulivat tutuiksi! Joskus puolenyön aikaan alkoi lumisota ja tanner tömistä!
Joidenkin nukkumaanmeno meni kai pitkälle aamuyöhön, mutta aamulla olivat jo kaikki hereillä viimeistään yhdeksän aikoihin. Pakkasta oli –16 astetta, ja Kaivovesi oli jäätynyt kokonaan kirkkaaksi peilijääksi, joka tietysti houkutti kokeilemaan… Lähes valkea lumikko piipahti aamupalatuokioomme, kymmenen joutsenta etsi avointa vettä levähtämiseen, tiaisparvi parveili lähimännikössä, ja aurinko paistoi täydeltä terältä saaden huurteiset puut loistoonsa!
Pientä ulkoilua, kämppien siivousta, puiden kantoa, ja pian jo vanhempien autoja alkoikin yksi toisensa jälkeen ilmestyä pihaan noutamaan väsyneitä, mutta onnellisia retkeläisiä kotien turvaan!
|
|
|
