|
|
Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Päiväharju nimisen päivähuoltolan johtokunta (rouva Sirkka Heino, johtajaopettaja Elvi Jaakkola ja sosiaalijohtaja Olavi Reinikainen) pitivät Päiväharjun perustavan kokouksen 4.3.1963, jossa päätettiin aloittaa toiminta 11.3.1963. Vakituinen henkilökunta valittiin 1.8.1963.
Päiväharjun hallinnosta ja kustannuksista vastasivat Jyväskylän kaupunki (2/3) ja seurakunta (1/3), lisäksi seurakunta tarjosi tilat keskusseurakuntatalolta.
Aluksi Päiväharjuun sijoitettiin 11 lasta Mannerheimliiton Helylän lopetetusta päivähuoltolasta. Elokuussa paikkalukua lisättiin viidellä. Henkilökuntana oli johtaja, kaksi hoitajaa, harjoittelija ja siivooja.
Koska Päivähuoltolassa oli työikäisiä poikia, ilmeni pian tarvetta myös suojatyötoiminnan aloittamiseen. Huhtikuussa 1965 viisi poikaa aloitti työnohjaajan tuella työtoiminnan Hannikaisenkadulla entistä poliisitaloa edeltäneissä tiloissa. Myöhemmin työosasto muutti Pitkä- ja Voionmaankadun kulmaukseen ja samalla työikäiset tytöt tulivat mukaan toimintaan. Tourulan entisen koulun tiloihin (nyk. Tekevä-säätiön tiloina) toiminnat siirtyivät 1967, jolloin toiminnan piirissä oli parikymmentä kehitysvammaista. Pääasiallisena toimintana olivat kudonta, puu- ja alihankintatyöt. Merkittävin alihankintatyön tarjoaja oli pitkään Juho Jussila Oy. Nykyisiin tiloihin Kortepohjaan Päiväharju siirtyi elokuun 3 päivänä 1986.
Päiväharjun päivähuoltola siirtyi vuonna 1977 Keski-Suomen kehitysvammapiirin yksiköksi (myöhemmin erityishuoltopiiri nykyisin Suojarinteen kuntayhtymä). Päiväharjun päivähuoltola muuttui opetus- ja työkeskukseksi, koska toimintaan kuului harjaantumisopetus ja työtoiminta. Samalla päästiin yhtenäiseen käytäntöön koko silloisen Keski-Suomen läänin alueella (aik. Vaasan lääni).
PÄIVÄHARJU HARJAANTUMISOPETUKSEN TIENNÄYTTÄJÄNÄ
Lukujärjestyksen mukaista erityisopetusta Päiväharjussa on annettu perustamisesta alkaen, vaikkakin ensimmäinen erityisopettajan virka perustettiin vasta vuonna 1974. Päiväharju on toiminut alusta alkaen eri opiskelijaryhmien harjoittelupaikkana, ja ensimmäiset erityisopettajaopiskelijat suorittivat harjoitteluaan Päiväharjussa jo syksyllä 1963. Puheopetus aloitettiin seitsemälle puhehäiriöistä kärsivälle lapselle keväällä 1964.
Ensimmäinen erityisopettajan virka siis perustettiin Päiväharjuun 1974 ja niitä lisättiin kouluikäisten lasten lisääntyessä. Vuoden 1978 elokuussa yksi harjaantumiskoulun ryhmistä siirtyi tilanahtauden vuoksi Keltinmäen ala-asteen yhteyteen ja seuraavana vuonna loput luokat Pyssymiehen koululle, jolloin Tourulan tilat jäivät vuoteen 1981 saakka pelkästään työtoiminnoille. Elokuussa 1981 työtoimintojen yhteydessä aloitti toimintansa silloisen harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman (1976) mukainen jatko-opetusryhmä (nykyinen lisäopetus) peruskoulunsa päättäneille kehitysvammaisille. Jatko-opetusryhmä oli pari ensimmäistä vuottaan ainoa maassamme. Tuolloin Päiväharjussa oli viisi erityisopettajan virkaa.
Jyväskylä on koko ajan kulkenut kehitysvammaopetuksen eturivissä. Vuoden 1978 elokuusta alkoi Jyväskylässä kehitysvammaisten oppilaiden integrointi osaksi peruskoulua. Aluksi se alkoi tilaintegraationa, mutta kehittyi niin, että kun peruskoululaki 1983 astui voimaan olivat kaikki peruskouluikäisten kehitysvammaisten erityisluokat siirtyneet kaupungin peruskoulujen yhteyteen ja lain tullessa voimaan opettajat siirtyivät Päiväharjun (erityishuoltopiirin) palkkalistoilta Jyväskylän kaupungin erityisluokanopettajan virkoihin, jatko-opetusta lukuun ottamatta.
Ensimmäisten vaikeimmin kehitysvammaisten opettajien (EHA-2) valmistuttua Päiväharjuun perustettiin vaikeimmin kehitysvammaisten opettajan virka tammikuussa 1984 ja seuraavana vuonna perustettiin kaksi uutta virkaa.
Vuoden 1993 alusta Päiväharjun opetus- ja työkeskus siirtyi Jyväskylän kaupungin ylläpidettäväksi. Silloisen koulutoimenjohtaja Pekka Käpin jyrähdyksellä - opetus on opetustoimen työtä - aiheutti sen, että lautakunnan siunauksella vaikeimmin vammaisten - (EHA2) ja jatko-opetus siirtyivät kaupungin opetustoimen yhteyteen. Samalla perustettiin virallisesti Päiväharjun koulu. Päätös oli merkittävä, sillä valtakunnallisesti vaikeimmin kehitysvammaisten opetus siirtyi peruskoulun yhteyteen vasta vuonna 1995.
Muu Päiväharjun toimintakeskuksen toiminta siirtyi Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimen hallinnoitavaksi.
Vuoden 2002 alusta Päiväharjun koulu aloitti Kypärätie 37:ssä Jyväskylän kaupungin erityisopetuksen kehittämishankkeena Elämäntaitojen yksikön toiminnan. Samalla lisäopetus muutti Pehtorintieltä yhteisiin tiloihin Elämäntaitojen yksikön kanssa.
Vuoden 2003 alusta vaikeimmin vammaisten opetukseen perustettiin yksi perusopetusryhmä yhteistyönä Jyväskylän maalaiskunnan kanssa. Oppilaat saivat opetustilan Kuokkalan kaupunginosassa sijaitsevan kiinteistön katutasosta Polttolinja 9:ssä.
Sivun historiatiedot Jorma Toropainen ja Vesa Välilä
|
|
|
|