|
|
Leppälahden leirikeskuksen varaus ylläolevasta linkistä tai
www.jklmlk.fi/palvelut/nuoret/Leppälahden leirikeskus |
|
 |
Leppälahden leirikeskus sijaitsee Leppäveden ja Kaivoveden alueella ja kuuluu maalaiskunnan omistamaan Karjuniemen tilaan. Sen pinta-ala on n. 19 hehtaaria. Leirikeskuksen päärakennus toimi vuosina 1931-1970 koulukäytössä (Leppälahden kansakoulu). Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari V.F. Peltonen. Leirikeskukseen sisältyy 1950-luvulla valmistuneet kaksi majoitusparakkia, palloiluhalli, liiteri, saunarakennus sekä 1955 hankitut ulkohuussit ja 1996 valmistunut grillikatos.Leirikeskuksen alueella on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu muinaisjäännös eli esihistoriallinen asuinpaikka todennäköisemmin kivikauden lopulta tai varhaiselta metallikaudelta (2000 ekr-100 jkr).
Leppälahden leirikeskus luontokoulutoiminnan keskuksena
Leirikeskus toimisi järvi- ja metsäluonnon opetus- ja tutkimusympäristönä, mutta siellä voidaan toteuttaa kaikkia luontokouluopetuksen oppiaineita taidekasvatuksesta liikuntaan, historiasta matematiikkaan. Päärakennukseen on suunnitteilla laboratorio- ja opetustilat, ja ne mahdollistavat usean päivän luontoleirien pidon opetuksen käytännönjärjestelyjä ajatellen. Tutkimus-, seikkailu- ja elämysleirikouluja voidaan pitää ympäri vuoden kunhan majoitustilat
saadaan kunnostettua.
Alueelle rakennetaan kiinteä luontopolku ja seikkailurata. Luontokoulutoimintaan voidaan kytkeä lähiympäristön yritykset ja yhteisöt. Leirikeskus toimisi luontokouluverkostonyhteisenä koulutus- ja kokoontumispaikkana sekä myös kunnan ulkopuolisten yhteistyöryhmien kurssikeskuksena.
|
|
|
 |
Jääskelän luontopolku sijaitsee Jääskelän tilalla Jyväskylästä noin 15 km nelostietä etelään. Polun lähtöpaikka löytyy oikealta ajettaessa nelostieltä Jääskelän tilalle kääntyvää tietä noin kaksi kilometriä. Polku on perustettu vuonna 1997.
Koko polun pituus on 5 km, ja sen voi kiertää myös osittain: Tonttuvuorten reitiltä on rastin 9 jälkeen takaisin opastus lähtöpaikalle, jolloin reitin pituus on 3 km. Sammalistonkallion reitti on erikseen kierrettynä 4 km. Polku kulkusuuntineen sekä reitin varrella olevat 17 rastitaulua on esitetty oheisessa kartassa.
Jääskelän alueen luontopolku johdattaa kulkijan erilaisten näkymien äärelle maisemien vaihtuessa rehevistä puronvarsi- ja kallionaluslehdoista karuihin avokallioihin ja mäntykankaisiin. Polun varrella voi ihailla Pohjois-Päijänteelle avautuvia maisemia sekä tutustua keskisuomalaisittain harvinaiseen kasvilajistoon. Nousuosuus Sammalistonkalliolle on vaikeahko ja etenkin märällä kelillä voivat pitkospuut ja kallionpinta olla liukkaita. Kosteikkojen pitkospuista huolimatta ovat kumisaappaat suositeltavimmat jalkineet. Suojelualueilla, kuten Sammalistonkalliolla, on syytä pysyä polulla
maaston heikon kulutuskestävyyden vuoksi.
Luontopolku kannattaa kiertää kiireettömästi tarkkaillen, sillä kaikki tarjolla oleva tieto ei löydy rastitauluista. Kunnon eväät on hyvä olla mukana, sillä polulla saattaa viihtyä oletettua paria kolmea tuntia pidempään. Polun viimeisellä rastilla onkin nuotiopaikka, jossa voi virkistäytyä eväitä syöden tulen ja veden äärellä.
|
|
|
|
 |
Nyrölään on laadittu maaseutumatkailuun painottuva kylän kehittämisen esiselvitys. Siinä on suunnitteilla tähtitornin läheisyyteen 1.3 miljoonan markan tähti- ja luontokeskus, joka toimisi tutkimus- ja matkailukeskuksena sekä kylän palvelukeskuksena. Keskuksen yhteyteen tulee myös luontopolku laavuineen.
Mukana hankkeessa ovat Sirius ry, Nyrölän kyläyhdistys, Nyrölän koulu sekä joukko paikallisia yrittäjiä.
Sirius on rakentanut vuosien 1997-99 aikana Nyrölän kylään (Vertaalantie 449) uuden tähtitieteellisen observatorion. Katuvaloista vapaa maaseutu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden himmeidenkin tähtitaivaan kohteiden havainnointiin. Observatorio edustaa valtakunnallista huippua moderneine ja tehokkaine havaintovälineineen. Siriuksen toimesta on rajoitetussa määrin mahdollisuus tutustua tähtitaivaan saloihin Nyrölän koulun tiloissa sekä tähtitornilla.
|
|
|
|
