I USKONTO ILMIÖNÄ
MITÄ USKONTO ON? (10–14)
On olemassa kolme keskeistä tapaa määritellä uskontoa:
(1) Yliluonnollisuus
(2) Pyhyys
(3) Perimmäiset kysymykset
Uskonnon käsite EI ole yksiselitteinen
=> useat katsomukset ovat uskonnon ja ei-uskonnon rajamailla
USKOMUS, USKO JA USKONTO
- uskomus = uskomista johonkin, jolla EI ole olemassaolon kannalta merkitystä
- usko = uskomista johonkin, jolla ON olemassaolon kannalta merkitystä
- uskonto = uskon omaavien yhteisö
MAAILMANKUVA, MAAILMAKATSOMUS JA ELÄMÄNKATSOMUS
Maailmankuva
- havaintojen ja tutkimuksen perusteella rakennettu käsitys maailmasta
- aikakausi- ja yhteisösidonnainen
Maailmankatsomus
- kokonaiskäsitys maailman merkityksestä sekä ihmisen asemasta ja tarkoituksesta maailmassa
=> sisältää maailmankuvan ja moraalin
Elämänkatsomus
- henkilökohtainen, yksilöllinen sitoutuminen johonkin maailmankatsomukseen
USKONNON TUTKIMUS (15–19)
Uskontotiede:
- kaikkien uskontojen tasapuolista ja puolueetonta tutkimista
- etsii vastausta siihen, miksi uskontoja on
- etsii uskontojen yhteisiä ja erottavia piirteitä
- pyrkii ymmärtämään ja selittämään uskontoja
- monitieteellinen lähestymistapa
Uskontotieteen aloja:
- uskontohistoria = uskontojen muuttumisen tarkastelua
- uskontososiologia = tarkastelee yhteiskunnan ja uskonnon välistä suhdetta
- uskontoantropologia = tarkastelee uskontoa kirjoituksettomien kulttuurien piirissä
- uskontopsykologia = tarkastelee uskonnollisia kokemuksia, uskonnollisten käsitysten omaksumista tai uskontoa ihmisen eri ikävaiheissa
- uskontofenomenologia = tyypittelee ja ryhmittelee maailmanlaajuisia uskonnollisia ilmiöitä
Uskonnon osatekijät (ulottuvuudet):
1) Myytit
2) Opit
3) Rituaalit
4) Kokemukset
5) Yhteisöllisyys
6) Moraali
7) Aineellisuus
Miksi maailmassa on uskontoja?
- on luonnollinen osa kulttuuria
- perustuu mielen rakenteeseen ja toimintaan
- on kiinteä osa ihmisyyttä
- johtuu tarpeesta saada selityksiä
- pohjautuu ihmisen riippuvuudentunteeseen
- johtuu taipumuksesta yhteistoiminnallisuuteen
- johtuu arvojen ja normien tarpeesta
MYYTIT (20–24)
Myytit = elämän peruskysymyksiä käsitteleviä kertomuksia, joiden avulla ihmiset ymmärtävät itseään ja ympäröivää maailmaa
Myyttien teemoja:
- elämän peruskysymykset
- eri asioiden alkuperä
- sankarihahmojen teot ja luonteenpiirteet (ns. sankarimyytit)
- hyvän ja pahan ristiriita
- yliluonnolliset teot (esim. jumalien seikkailut)
Uskonto ja myytit
- yhteisön hyväksyntä keskeisille kertomuksille
- myyttien pyhyyttä suojellaan säännöillä ja kielloilla
- opit ja moraaliohjeet pohjautuvat oman uskonnon myytteihin
Myyttien anti nykyihmiselle
- myyttien historiallisuutta hankala tutkia tieteellisesti
- sisältävät moraaliopetuksia ja ajattomia totuuksia elämästä
- monet tavat ja juhlat perustuvat oman kulttuurin myytteihin
- sisältöä ja symboliikkaa hyödynnetään kirjallisuudessa, elokuvissa ja mainonnassa
OPPI (25–29)
- taustana myyttien kokoaminen kirjalliseen muotoon ja uskonnollisten asiantuntijoiden tulkintaprosessi
- opit vastaavat perimmäisiin kysymyksiin esim. mitä tapahtuu kuoleman jälkeen
- keskeiset opit koottu uskontunnustuksiin ja opinkappaleisiin
- tärkeimmät opit käsittelevät jumalaa ja pelastusta
RITUAALIT (30–35)
Rituaali eli riitti = samanlaisena toistuva kaavamainen käyttäytyminen
- rituaaleilla usein symbolinen merkitys
=> symboli edustaa jotakin toista asiaa sopimuksenvaraisesti
- uskonnollisissa rituaaleissa katsotaan olevan jonkin yliluonnollisen tai pyhän läsnä
- maallisiin rituaaleihin ei liity yliluonnollista tai pyhää elementtiä
Kultti = uskonnolliset menot tai käytännöt
USKONNOLLINEN KOKEMUS (36–39)
Uskonnollisia kokemustyyppejä:
- pyhän kokeminen => usein läsnä uskonnollisessa kokemisessa
- mystiikka => suora kokemuksellinen suhde pyhään/ jumalalliseen, mitä ei voi selittää järjellisin keinoin
- kääntymis- /uskoontulokokemukset
- uskonnolliset näyt
- profetia = pyhän/ jumalallisen viestin välittämistä
- kielilläpuhuminen (speaking in tongues, glossolalia)
- rukous = jumalalliselle taholle suunnattu puhe, sanaton mietiskely tai pyhien tekstien toistaminen
II USKONTO JA KULTTUURI (54–79)
Kulttuuri = ihmisen opitut piirteet, kaikki opittu
=> EI biologiset ominaisuudet
=> kaikki mitä ihmisen on tiedettävä osatakseen toimia hyväksyttävällä tavalla oman yhteisönsä jäsenenä
Uskonto ja kulttuurien kehitys (54–61)
Ks. USKONTO_JA_KULTTUURI.ppt -PowerPoint esitys yllä!
NYKYAJAN USKONNOLLISUUDEN KIRJO (70–79)
Miten uskonnot suhtautuvat ympäröivän maailman muutokseen?
1) Fundamentalistinen uskonnollisuus
- pyrkimys palauttaa uskonnollisuus johonkin alkuperäiseen ja puhtaaseen
- pyrkimys ulottaa uskonto kaikille elämänalueille
- erehtymättömyyden korostaminen
2) Konservatiivinen uskonnollisuus
- pidetään yllä perinteisiä arvoja, oppeja ja uskonnollisia tapoja
- uskonnollisiin oppeihin ei haluta muutosta, vaikka elämäntapojen muutos hyväksyttäisiin
3) Liberaali uskonnollisuus
- uskonnollista perinnettä voi ja tulee muuttaa ajan myötä
- suvaitsevaisuus ja uskontojen vuoropuhelu
- pyrkimys lievittää tieteen ja uskonnon välistä ristiriitaa
4) Uudet uskonnolliset liikkeet
- taustalla uskonnollinen individualismi
- lähtöisin useista uskonnollisista perinteistä => synkretismi
- usein muuntuvia ja lyhytaikaisia
III RAAMATTU: PYHÄ KIRJA JA TUTKIMUSKOHDE
Mistä Raamattu koostuu? (92–93)
Raamattu on koottu lukuisista eri kirjoista ja kirjoituksista
- grammata (kr.) = kirjoitukset => Raamattu
- biblia (lat.) = kirjat => Biblia/ Piplia
- varhaisimmat kirjat ovat syntyneet noin 700–100 eaa., tuoreimmat noin 50–150 jaa.
Raamatun kirjakokoelmaan on hyväksytty vain 66 kirjaa
- kaanon = hyväksytty kirjakokoelma
- kanonisointi = kirjakokoelmaan hyväksyttävistä kirjoista päättäminen
- apokryfikirjat = hyväksytyn kirjakokoelman ulkopuolelle jääneet kirjat
RAAMATUN KIRJATYYPIT (162–163)
Raamatun kirjat voidaan jakaa erilaisiin kirjatyyppeihin seuraavasti:
I Vanha testamentti (VT)
1) Toora
2) Historiankirjat
3) Profeettakirjat
4) Viisaus- runokirjallisuus
5) Apokalyptiikka
II Uusi testamentti (UT)
1) Evankeliumit
2) Apostolien teot
3) Kirjeet
4) Apokalyptiikka
MITEN RAAMATTUA TUTKITAAN TIETEELLISESTI? (87–89)
Raamattu voi olla tieteellisen tutkimuksen kohde samalla tavalla kuin mikä tahansa inhimillisen kulttuurin tuote
- tieteellinen raamattututkimus eli eksegetiikka sai alkunsa 1500-luvun reformaatiosta (alkukielisten tekstien tutkiminen) ja 1700-luvun valistuksesta (uskon ja järjen pitäminen erillään)
=> tieteellinen raamattututkimus pidetään erillään Raamatun uskonnollisesta käytöstä ja tulkinnasta
=> tieteellinen raamattututkimus noudattaa samoja tieteellisyyden kriteereitä kuin muutkin tieteet
- tieteellisen raamattututkimuksen tarkoituksena on selvittää Raamatun kirjojen historiallista ja kirjallista luonnetta
- tieteellinen raamattututkimus tutkii suurimmaksi osaksi Raamatun syntyhistoriaa ja syntymaailmaa
- tieteellisen raamattututkimuksen ensisijaisina lähteinä ovat Vanhan ja Uuden testamentin alkukieliset tekstit
- tieteellinen raamattututkimus voi kohdistua myös nykyaikaan, jolloin tutkimuksen polttopisteessä on Raamatun tulkinta
RAAMATUN TULKINTA (97–103)
Raamatun esiymmärrys = Jokainen tulkitsee Raamattua oman kielensä, elämänkokemuksiensa ja uskonnollisen taustansa mukaisesti
Hermeneutiikka = Raamatun tulkintaoppi
=> miten voimme ymmärtää Raamatun tekstejä, jotka on kirjoitettu täysin toisenlaisessa maailmassa kuin missä tällä hetkellä elämme?
ks. RAAMATUN_TULKINTATAPOJA.ppt yllä!
IV VANHA TESTAMENTTI
TOORA (108–113)
Mikä on toora?
- 5 Mooseksen kirjaa
- juutalaisille tärkein Raamatun osa
- koottu pitkän ajan kuluessa
- valmistunut n. 200 eKr.
- sisältää juonellisia kertomuksia ja erilaisia uskonnollisia käskyjä
Tooran alkukertomukset
- luomiskertomus
- syntiinlankeemuskertomus
- veljesmurha
- vedenpaisumuskertomus
- Baabelin torni
=> ovat myyttejä, jotka selittävät erilaisten ilmiöiden alkuperää
Tooran patriarkkakertomukset
- patriarkka = kantaisä
- kuvaavat Israelin kansan historian alkuvaiheet
- keskeistä Jumalan lupaus omasta maasta
Tooran eksoduskertomukset
- Jumala kutsui Mooseksen vapauttamaan israelilaiset Egyptin orjuudesta (=eksodus)
- kuvataan autiomaavaelluksen vaiheita ja saapumista luvattuun maahan
- juutalaisille erityisen keskeinen tapahtuma:
(a) 10 käskyn ja tooran saaminen
(b) pääsiäisen vietto eksoduksen muistoksi
PROFEETTAKIRJAT (126–129)
Mitä profeetta ja profetia tarkoittaa?
- profeetta = jumalallisen viestin välittäjä
=> lisäksi profeetalla tarkoitetaan ennustajaa, tietäjää ja tulkitsijaa
- profetia = jumalalliseksi uskotun viestin välittämistä
HUOM! Profeetat ja profetia ole pelkästään vain juutalainen tai kristillinen perinne
=> yleismaallinen uskonnollinen ilmiö.
VT:n profeettakirjojen profeetat
- ennustivat ja tulkitsivat Israelin kansan tapahtumia
=> VT:n profetiat ovat USKONNOLLISTA JULISTUSTA, jotka liittyvät kiinteästi todellisiin historiallisiin tapahtumiin
HUOM! Profeetat puhuvat aina omalla aikakaudelleen, ei kaukaiseen tulevaisuuteen
=> profeettojen kirjat eivät ole siis ajattomia!
=> profeettojen kirjoista ei voi sanoa mitään nykypäivään liittyen!
Mistä VT:n profeetat julistavat?
(1) epäoikeudenmukaisista ihmissuhteista ja
(2) väärästä jumalanpalveluksesta
V UUSI TESTAMENTTI
UUDEN TESTAMENTIN MAAILMA (130–136)
Hellenismi, juutalaisuus ja varhainen kristinusko
- hellenismi = Aleksanteri suuren (356–323 eaa.) valtakunnan (330 eaa. – 100 jaa.) pohjalle syntynyt kulttuuri
- yhteisen kielen (kreikka), hyvien kulkuyhteyksien ja avoimen suhtautumisensa ansiosta hellenismi oli suotuisaa maaperää uskontojen kohtaamiselle ja leviämiselle
- Palestiinan juutalaiset
=> heprean/ aramean kieli
=> perinteiset juutalaiset elämäntavat (pitäytyminen Tooran ohjeissa)
- diasporajuutalaiset (hellenistijuutalaiset)
=> kreikan kieli
=> ei-juutalaiset elämäntavat
Ajanlaskun alun Palestiina
- Palestiina Rooman vallan alla
- poliittisesti epävakaata aikaa
- messiasodotuksen voimistuminen
=> messiasehdokkaita ja vallankumouksellisia messiasliikkeitä syntyi runsaasti
Juutalaiset ryhmittymät Jeesuksen aikana:
(1) Saddukeukset
- Jerusalemin papistosta ja yläluokasta koostuva vanhoillisten juutalaisten ryhmittymä
- eivät hyväksyneet ylösnousemusoppia ja Tooran ulkopuolisia kirjoituksia
- pitävät yllä hyviä suhteita roomalaisiin
(2)Farisealaiset
- koostuivat juutalaisista lainoppineista, jotka elivät kansan keskellä
- hyväksyivät ylösnousemusopin ja kehottivat kansaa tekemään parannuksen maallistuneesta elämäntyylistä
- olivat myötämielisiä ja yhteistyöhaluisia roomalaisia kohtaan
(3) Essealaiset
- uskoivat ylösnousemukseen
- pitivät Jerusalemin juutalaisten toimia vääristyneinä ja vihasivat roomalaisia
- eristäytyivät Qumranin erämaahan omiin luostareihinsa eroon kaikesta yhteistyöstä saddukeusten ja roomalaisten kanssa
(4) Selootit
- kävivät avoimeen kamppailuun roomalaisia vastaan (eräänlainen juutalainen terroristiryhmä)
EVANKELIUMIT (145–148, 159–160)
Evankeliumi = hyvä sanoma tai iloinen viesti Jeesuksen elämästä ja teoista
- evankeliumit ovat julistusta, joiden tarkoituksena on herättää uskoa Jeesuksen ja hänen ylösnousemukseensa
=> evankeliumeissa ilmenee uskon Jeesus, ei historiallinen Jeesus
UT:n kaanonin ulkopuoliset evankeliumit
- evankeliumeja, Jeesuksen elämästä kertovia teoksia on löytynyt tähän mennessä noin 70 kpl
- tunnetuimpia ovat mm. Tuomaksen, Juudaksen ja Marian evankeliumit
|