|
|
Vuorovaikutus ja kuullun ymmärtäminen, puheterapeutin alustus vanhempainillassa 11.10.12
Lapsen ensimmäinen hymy ja katsekontakti ovat tärkeä tapahtuma vanhemmille, koska ne merkitsevät lapsen sosiaalistumiskehityksen alkua. Niillä taidoilla lapsi pyrkii myös myöhemmin kommunikoimaan muiden lasten kanssa erilaisissa leikkitilanteissa. Katseella tehdään aloite ja sovitaan vuorottelusta. Ajatellaanpa peliä tai vuoropuhelua. Myönteinen ilme, katse toiseen, kysyvä ilme … ”kumman vuoro nyt” ? Jo ennen puhuttuja sanoja viestit kulkevat kehon kielellä ja ilmeillä. Miltä näyttää kehonkielellä : en halua, en jaksa, hyvä juttu, voi itku, missä on.
Vuorovaikutustaitoja aikuinen voi vahvistaa seuraavilla malleilla: lapsen katsominen ja kuuntelu, oman toiminnan rytmin säätely lapsen rytmin tasolle, lapsen silmien tasolle asettuminen leikkiessä, myönteinen odottelu eli vuoron antaminen lapselle, yksinkertaisten sääntöjen ja päivittäisten toimintamallien luominen, myönteisten asioiden kertominen lapsesta.
Kulttuuri ja persoonallisuus vaikuttavat kaikkiin vuorovaikutusmalleihin. Lapsi seuraa aikuisen toimintaa. Kärsivällinen odottaminen, että toinen saa kerrottua koko asiansa? Sitä opetellaan, lapsena ja aikuisiässä. Joskus on arjen toimissa sovittava, että kertomista lykätään. Kerrotaan lapselle, että asiasta puhutaan hetken päästä tai sovittuna aikana. Levollinen jutteluaika voi löytyä saunassa, iltasadun jälkeen tai ulkoilun jälkeen. Lapsi pitää asioiden ennakoinnista ja kertaamisesta. Kuvakirjoista ja valokuvista voi muistella oman elämänkin tapahtumia. Lukuhetket ja juttelu kasvattavat lapsen sanavarastoa.
Kuullun ymmärtämisen perusta on äidinkielen hyvä hallinta. Kieli on ajattelun väline. Sen avulla myös ohjaamme omaa toimintaamme ja säätelemme tunteitamme. Taidot kasvavat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
Kuullun ymmärtämisen taito sisältää erilaisia kuuntelu- ja kuullun käsittelytaitoja. Eläytyvässä kuuntelussa kuunnellaan kertomuksia ja jutellaan niiden herättämistä tunteista. Luetaan yhdessä satuja. Tarkassa kuuntelussa havaitaan yksityiskohtia ja muistetaan ne. Ohjeiden kuuntelu vaatii molempia. Erotteleva kuuntelu on äänien, rytmien ja sanan osien kuuntelua. Laulut ja rytmileikit tai lorut auttavat lasta harjoittelemaan taitoa. Päättelevässä kuuntelussa vertaillaan ja yhdistellään asioita. Kauppaleikissä tai Alias-pelissä päätellään, mitä on juuri kuultu toiselta. Arvioiva kuuntelu antaa valmiuden pohtia, onko jokin asia totta vai tarua.
Kuullun ymmärtäminen on monivaiheinen tapahtuma. Tarvitaan toimiva kuulojärjestelmä, havainnointi, tarkkaavuustaidot. Käsittely tapahtuu työmuistissa, joka on kestoltaan rajallinen. Muistettava käsitellään ja siirtyy säilömuistiin. Sanat ja käsitteet ryhmittyvät muistissa ja kuullun asian ymmärtäminen helpottuu. Kertautuminen ja tuttuus auttavat jatkossa.
|
Olen Ylitornion terveyskeskuksen puheterapeutti Anne Uusimäki.
Käyn Suutarinmäen päiväkodilla tarpeen mukaan. Puheen ja kielen kehitykseen liittyvistä asioista juttelemme henkilökunnan kanssa ja tapaan lapsia.
Moni lapsi on minulle tuttu neuvolatarkastuksista. Usein vanhemmat ja terveydenhoitaja huomaavat jotakin , mitä arvioidaan sitten puheterapiassa.
Puheen kehityksessä on huomattavia yksilöllisiä vaihteluita.
Joidenkin vanhempien kanssa on neuvolatapaamisilla jo sovittu, että voin ohjata henkilökuntaa ja tavata lasta päivähoidon aikana Suutarinmäessä.
Kaikille vanhemmille, joiden lasta tapaan, annan palautetta tehdyistä asioista.
Yhteyttä voimme pitää puhelimella p. 040-7037248, Puheterapeutti tiedottaa-lapulla, lasten terapiavihkoilla tai henkilökunnan avulla.
Käyn syksyisin toiminnan alkaessa lapsiryhmille esittäytymässä. Joskus olen mukana ruokailussa, pikkutuokiolla tai eskareiden tunneilla. Meitä kuntouttajiahan käy talossa useita. Yleensä lapset ovat uteliaita kun joku tulee, he kyselevät ja kertovat päivän asioista.
Syksyllä 2009 suunnittelin käyväni maanantaisin, keskiviikkoisin ja ehkä perjantaisin. Monesti ulkoilu ja retket ovat niitä, joista lapsi ei halua olla poissa. Yritämme ennakoida päivän muutoksia lapselle, että siirtymiset olisivat hänelle helpompia.
Puheen ja kielen kehitys on arjessa kehittyvä asia. Leikki ja pelit ovat edelleen monipuolisin tapa lapsen harjoitella uusia juttuja. Arjen tekemiset ja yhdessä puhuminen ovat aikuisen arvokasta aikaa lapsen kanssa.
Puheterapia on keino tukea lasta kehityksessä. Se on osa yhdessä toteutuvaa kasvun tukemista.
au 19.8.2009
|
Ylitornion terveyskeskus
Puheterapia 2008
Mitä me teemme arjessa? Miten se tekeminen kehittää lapsen kielellisiä taitoja?
Juttelemme lapsen kanssa, kysymme asioista ja kerromme omista tapahtumista..
Välitön vastaaminen on lapselle tärkeää. Varaamme siihen aikaa , hetkinenkin riittää.
Lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Puhumme lapselle samalla kun teemme asioita, kerromme asioista ääneen . Arvioimme ja kuvailemme. Ensin ja sitten- juttelu auttaa tajuamaan ajan kulumista.
Teemme sopimuksia, niissä oppii ymmärtämään syy-seuraus -suhteita.
Leikimme ja pelaamme yhdessä. Aikuisen malli auttaa suunnittelemaan toimintoja. Leikki rakentuu paremmin, jos vielä puhutaan leikki ääneen.
Luetaan yhdessä kirjoja. Jutellaan luetusta, muistellaan mitä jäi mieleen. Sanasto kasvaa ja muisti saa harjoitusta.
Lapsi tarvitsee omaan puheeseensa aikaa. Aikuisen ei tarvitse ”opettaa” kaiken aikaa. Hiljaisuus antaa lapselle vuoron ja mahdollisuuden sanoa jotakin.
Rajataan videoiden ja TV:n katsomista. Lapsi kehittyy omissa taidoissaan itse tekemällä ja liikkumalla. Mutta hauskuuttakin tarvitaan.
Hoetaan loruja ja vaikeitakin sanoja, joita lapsi ei vielä ymmärrä. Kuuntelutaito ja jäljittely tarvitsee harjaantumista. Lallatellaan sanoilla huvikseen.
Kysytään jos ei ymmärretä. Annetaan lapselle vaihtoehtoja: ”… tarkoitatko sukka vai tukka? Kerro siitä lisää…”.
Laajennetaan lapsen kertomaa joillakin sanoilla. ”… niin talo…se onkin korkea kerrostalo..”.
|
|
|