|
|
Täällä asuu Maahiset
metsän väen tuntenet?
Kuusen alla käpykolo
siellä mukava on olo.
Tietää kuusen neulasista,
pienoisista peipposista.
Tuntee sammalmättään tuoksun.
Tietää pikkupuron juoksun.
Puolukat ja mustikat
maistaa marjat makoisat.
Tietää tutun sienen lakin,
havupuiden naavatakin.
Vuodenaikain vaihteluissa
tutkii, leikkii koivupuissa.
Aurinkoa rakastaa
siitä uutta voimaa saa.
|
|
|
|
Elokuusta 2012 eskarissa touhuaa viisi tomeraa tyttöä kuuden reippaan pojan kanssa. He ovat Maahisia.
Vertaisryhmänä ja yhteistyökumppaneina meillä ovat 1-2 luokkalaiset. Naapuriluokkalaiset tunnistavat ryhmänimet Ansat ja Ossit. Me kaikki kuulutaan Kangaslammin Pienten kouluun lukuvuonna 2012 - 2013.
Lukuvuonna 2012 on jo menossa viides yhteinen toimintakausi. Pilootti vuoden lapset ,Pienten koulun käynnnistäjät ovat jo neljännellä luokalla. Uudet otetaanedelleen leikkeihin ja touhuihin oma-aloitteisesti mukaan, se näyttää hyvältä. Tutustuminen puolin ja toisin on luontevaa.Turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisää pienten ja isompien oppilaiden välinen kummitoiminta.
Uudet tulijat näyttävät ottavan paikkansa aina vain entistä rohkeammin. He tahtovat toisten mukaan koulun pihalle hyvin pian, vaikka heille tarjotaan rauhallisempiakin leikkimahdollisuuksia. Näin on nytkin.
Alustavan suunnitelman mukaan lukuvuonna 20012- 2013 aikuisten määrä on lisääntynyt pienten koulussa.
Ammu- ja iltapäivä leikki,sekä ip-toiminta on laajentunut huomattavasti edellisvuodesta. Lasten lukumäärä ja koulun ulkopuolisen toiminnan tarpeet ovat kasvaneet. Maahisia luotsaa edelleen Riitta ja avustajana,minkä ehtii on mukana Seija.
Yhteystiedot eskariin ovat 040-7325120 ja sähköpostiin; riitta.ahonen@varkaus.fi.
!-2 luokkaa luotsaa edelleen Sirpa Louhikallio ja apunaan resussiopettaja Kirsi.
Erityisopettajana toimii kaikille pienten koululaisille Raija Pällänen. Hän on edelleen myös Puurtilan koulun erityisopettaja.
Ip:tä luotsaa Anne ja Seijan työajasta toinen puoli menee myös sinne. Ip:n yhteystiedot:
Pienten koulujen kordinaattorina ja esimiehenä edelleen 2012 on Piia Iivarinen Könönpellon Pienten koulusta.
Tänä lukuvuonna ovat Turre turvakoira ja Pikkumetsän Äitijänis lyöneet hynttyyn yhteen opastaen eskarilaisia toimimaan yhdessä ryhmänä. Niillä on tavoitteena luoda toimiva ja kivasti toisia kohteleva ja huomioiva porukka. He ovat luvanneet toimittaa myös Maahiskasteen sitten kun siihen ollaan valmiita.
Kerran viikossa perjantaisin on edelleen viikon kohokohta, kun kummit saapuvat. Kummien kanssa on sovittu tänä lukuvuonna keskittyvämme Toukan matkassa ympäristöön ja luonnontietoon liittyviin tutkimuksiin. Vaihtelua arkeen tuovat yhteistyökumppaneiden kanssa ideoidut yhteiset tekemiset ja tapahtumat lukuvuoden aikana.
Nuoren Suomen vinkkejä poimimme liikuntaan soveltaen. Verson ja kirjastotoimen kanssa yhteistyö jatkuu.
Seurakunnan edustajat jatkavat vuorollaan aamunavauksin, joka toinen viikko. (Parilliset viikot.)
Syyslukauden alkuun kävimme kirkossa syysjumalanpalveluksessa koko koulun voimin. Kirkolliset juhlat ja perinteet huomioidaan. (Pääsiäinen - joulu ja kevätkirkot). Joulukauden avajaiset pidetään koulun pihassa. Laulamme hoosiannaa ja sytytämme kuuseen kynttilät. Tästä on muodostunut perinne.
Punaisen Ristin nälkäpäivä kampanjaan osallistuimme jälleen. Unisef kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu.
Täydennän tätä sivua pikkuhiljaa.
|
|
MA/vihreä
|
Ti/sininen
|
Ke/valkoinen
|
To/ruskea
|
Pe/keltainen
|
Tutkimme ympäristöä
|
Sadut ja tarinat
n. 1x kk kirjastolla
|
Toiminnallinen matikka
0-1 ryhmät
|
Pikkumetsä Ai
jatkuu 0 ryhmänä
tai jakona
|
Kuvis jatkuu/
voi olla myös askartelua
tai käsityötä
|
Turre - turvakoira
turvataidot
|
Toiminnallista matikkaa
0-1 ryhmät
|
Raijan tunti AI
0- ryhmän jako
|
Pikkumetsä
AI- jakovaraus
0-2 ryhmät
|
Parilliset viikot
seurakunnan aa.
Kuvis
|
Ruokaili ja ulkoilu
|
Ruokailu ja ulkoilu
|
Ruokailu ja ulkoilu
|
Ruokailu ja ulkoilu
|
Ruokailu ja ulkoilu
|
Liikuntaa sisällä
tai ulkona/
säävaraus
|
Leikkiä sisällä tai
ulkona-
säävaraus
|
Leikkiä sisällä tai
ulkona-
säävaraus
|
Satutuokio oma ryhmä
Musiikki 0-2 ryhmät
|
Kummitouhuja
|
|
 |
Niin punas päivän koitto jo metsää valkeaa,
ja monet sirkut silmät yht`aikaa auki saa.
Taas eikös vaan, huus isä, meit`uni pettänyt!
Hoi pojat, joutuin ylös ja käpymetsään nyt.
Otteita Lauri Pohjanpään; Metsän satuja
|
|
 |
Hei vaan! Puro huus ohi rynnäten,
pois alta, on kiire mulla!
Koko metsä on tänään laastava
Kevät-hienohelman tulla!
|
|
 |
Viel´ unisin lainen Niili sous`,
pyramiidin yli kun päivä nous.
Sanoi pojallensa pääskynen:` Oi,
Pese silmäs, me lennämme Suomehen.
|
|
 |
Kukat yössä havahtaa.
Sade jossain putoaa.
Pisaroiden soittelon
koko metsä kuullut on.
|
|
Kangaslammin koulun tarina 10.10.2011 – Maahiset
Olipa kerran ihmeellinen ääni, veden ääni. Aallot soutaa.
Ääni kuului jostain hyvin, hyvin kaukaa. Kaukana meren selällä on saari ja sillä löi aallot. Saarella oli simpukoita. Ja saarella asui ihmeellinen lintu. Mutta kerran saarelle asettautui vanha kylän mies. Miehellä oli vene. Siellä oli palmu. Se teki sinne laavun.
Prinsessa löysi sieltä simpukoita. Mies ei tiennyt prinsessasta, mutta eräänä päivänä rannalla käveltyään hän löysi prinsessan kadonneen sormuksen hiekalta. Se mies laittoi sormuksen talteen.
Ja sitten se löysi linnun munia. Ja kuinka ollakaan, yhden munan sisältä alkoi kuulua ääniä. Sieltä kuoriutui linnunpoika.
Ja maasta löytyi tyhjä linnunpesä. sitten se lähti veneilemään.
Siitä miehen veneen vierestä ajoi moottorivene.
Prinsessan piti mennä sisälle. Prinsessa tietenkin ohjasi tuota moottorivenettä. Mutta kun mies yritti huutaa, niin tyttö ei kuullut, koska hän oli päässyt kauemmaksi miehestä. Ja alkoi sataa.
Sitten miehen piti lähteä takaisin rantaan. Kun mies saapui rantaan, se näki prinsessan istumassa laavulla. Prinsessa oli löytänyt rannasta tuon munankuoresta kuoriutuneen poikasen.
Ja sen höyhenet kimalsivat kummallisesti. Ja prinsessa paistoi makkaraa yhdessä linnun kanssa. Ja sitten se ruokki lintua. Mies meni uimaan. Mies ei ollut hassumpaa eläissään nähnyt: linnun syömässä makkaraa.
Tästä tarina jatkui luokittain kutosiin asti…..
Tehty sadunpäivänä ja samalla oli myös A. Kiven pvä.
sadutus- menetelmällä ja saduttajana oli Mervi Riikonen Versosta.
Paikkana meidän kirjasto.
________________________________________________________________________________________________________________
ISÄNI ON MAANVILJELIJÄ
Minun nimeni on E ja olen 6 vuotta vanha. Asun Varkauden Kangaslammilla. Minun isäni on maanviljelijä ja auttelen isääni usein viljelytöissä. Tykkään kovasti traktori- ja puimurihommista.
Viljan tie
Keväällä kun maat ovat kuivaneet sopivasti, päästään peltohommiin.
Ensin pelto äestetään tasaiseksi, jonka jälkeen kylvetään viljan siemenet peltoon. Siitä vilja alkaa kasvaa pikkuhiljaa koko kesän ja on syksyllä valmista. Elo-syyskuussa vilja puidaan puimurilla.
Puimurista vilja lasketaan traktorin peräkärryyn ja kuljetetaan kuivattavaksi.
Vilja lasketaan peräkärryyn ja kipataan kuivuriin.
Vilja kuivataan kuivurissa, jotta se säilyy paremmin. Kuivurilta meidän vilja viedään rehutehtaalle tai suoraan maatiloille eläinten rehuksi. Meillä viljeltiin tänä vuonna ohraa, kauraa ja vehnää.
Teksti: Isä ja poika E Kuvat eivät taltioituneet.
________________________________________________________________________________________________________________
Eskareiden Joulu Tarina 15.11.2011
Olipa kerran joulu. Ilta oli pimeä ja silloin alkoi sataa lunta.
Lapset tulivat pihalle laittamaan kynttilöitä palamaan.
Lapset ihastelevat kynttilöiden valoa valkoisella hangella.
Joulu kurkisteli nurkan takana ja näki kauniit kynttilät pihalla.
Taivaalla loisti kuu ja ihania tähtiä.
Lähimetsässä liikkuu poro.
Poro alkaa mennä valoa kohti. Se oli nähnyt myös lasten laittamat kynttilät pihalle.
Poro katsoo pihalle metsän laidasta.
Lapset huomaavat poron, joka tulee lähemmäksi.
Lapset ilahtuvat, mutta poro juoksee takaisin metsään.
Se säikähti lapsia.
Joulu lähtee seuraamaan poron jälkiä.
Joulu sanoo – Voi ei, ei taida olla minun vuoroni tulla ihan vielä.
Sen pituinen, se.
N
F
O
E
A
________________________________________________________________________________________________________________
Karhun, hirven ja jäniksen X-hippa
Oli valoisa talvipäivä. Aurinko paistoi ja pakkasta oli ainakin -10 astetta. Lumi narskui jalkojen alla.
Lumessa näkyi jäniksen jälkiä. Jäljet johtivat kuusimetsään.
Kuusien oksilla oli paljon lunta. Sitä oli paksu kerros.
Lumi oli painavaa ja oksat taipuivat alaspäin.
Hirvi etsi ruokaa kuusikossa ja lumikko tuli sitä vastaan.
Hirvi huomaa lumikon, joka puikahtaa pakoon.
Lumikko oli karvainen ja sen karva oli valkoista.
Hirvi jatkoi syömistään, se ei paljon lumikosta välittänyt.
Pöllö laskeutuu kuusenoksalle. Sillä on hiiri suussa.
Pöllö söi hiiren ja sanoi – Hu- huu. Se tarkoitti, hei ja pöllö lensi
pois. Hirvi lähtee kävelemään. Se alkaa etsiä itselleen
seuraa. Karhu on herännyt kesken uniensa ja se tallustaa hirveä vastaan. Karhu ja hirvi tutustuvat toisiinsa.
Ne nuuhkivat toisiaan ja ääntelevät. Karhu murisee ja hirvi örisee.
Ne päättävät lähteä etsimään lisää kavereita.
Toinen hirvi tulee vastaan ja jänis. Eläimet haluavat leikkiä X-hippaa keskenään. Ne arpovat lorulla kuka jää hipaksi.
Hirvi jää. Se yrittää ottaa toisia kiinni. Karhu löntystelee, jänis loikkii ja toinen hirvi juoksee karkuun.
Hirvi saa karhun kiinni ja karhu jää X-asentoon tassut ylhäällä.
Jänis pomppaa karhun käpälien alta ja pelastaa.
Mutta silloin hirvi ehtii ottaa jäniksen kiinni. Toinen hirvi yrittää pelastaa jäniksen. Jänis nousee ilmaan ja lentää hirven selkään.
Hirvi pysähtyy ja jänis putoaa maahan. Hirvi kysyy - Sattuiko sinuun? Jänis ei halua enää jatkaa leikkiä liian isojen kavereiden kanssa ja se loikkii kotiin. Muutkin eläimet lähtevät sitten siitä omiin koteihinsa. Karhu menee takaisin talviunilleen. Seikkailu oli ollut liian jännittävä kylmänä talvipäivänä.
Tämän tarinan ovat sepittäneet Kangaslammin Pienten koulun
Maahisetiset 24.1.2012
|
|
|
|
|
