|
|
 |
Kuva:
pvm. kesäkuu vk. 25
paikka: Isoarontie, Kourujärvi, Rauma
|
|
 |
Kuva:
pvm. kesäkuu vk. 25
paikka: Isoarontie, Kourujärvi, Rauma
Raparperi on monivuotinen ja melko tuttu kasvi Suomen kotipuutarhoissa. Muuallakin maailmalla sitä tavataan(mm. Eurooppa ja Kiina) ja Aasian seuduilta se tänne alunperin onkin levinnyt.
Raparperi luetellaan vihanneksiin kuuluvaksi, mutta sitä ei lähes ikinä syödä sellaisenaa vaan sitä käytetään lisuukkeenä ja siitä valmistetaan mm. hilloja ja mehuja.
Raparperin lehtien koko vaihtelee dramaattisesti. Jotkut lehdet ovat hädin tuskin kämmenen levyisiä, kun taas eräät saattavat olla leveydeltään, jopa auton renkaan kokoisia. Kasvin lehtien reuna näyttää rypytetyltä(laskostetulta) ja niiden muotokaan ei ole ihan symmetrinen, mutta pyörehkö kumminkin. Lehtien väri on vihreä, mutta häivähdyksen punaista voi havaita sen suonissa, jotka kasvavat lehtien "nurjalla"puolella. Tätä samaista punaista esiintyy myös kasvin malko paksun varren alapäässä(lähellä juurakkoa). Varsi on umpinainen eli se ei ole ontto ja tästä syystä se on "rapea" ja ihmisvoimin helposti katkaistava.
Raparperia tavaan kaikkialla Suomessa ja se pitääkin aurinkoisista kasvupaikoista joidenka maa on on hyvin hoidettu, ojitettu ja runsasravinteinen.
Raparperi kehittää itselleen myös kukkasia(valkoisia) ja kukkavarsia, mitkä korjataan kuitenkin pois uuden, vuoden toisen sadon tieltä. Raparperista yhden vuoden aikana voi saada siis kaksikin satoa, mutta ensimmäinen on aina parempi.
Raparperi sisältää oksaaluhappoa, joka eliminoi kalsiumia, joten raparperi voi vaurioittaa luita, jos kalsiumia ei nautita tarpeeksi menetetyn tilalle.
|
|
|
|