|
|
Jokaisen lapsen tulisi voida aloittaa opinpolkunsa omassa lähikoulussaan laissa säädetyn ikäisenä. Opetushallituksen rahoittaman JEKKU-kehittämisverkoston tavoitteena on muuttaa koulun asenneilmapiiriä ja toimintamalleja siten, että oppilaan kouluvalmiuksien tarkastelun sijaan keskitytään koulun valmiuteen vastaanottaa oppilaat heidän yksilöllisine ominaisuuksineen ja tarpeineen. Verkostossa lähikoulujen toimintaa kehitetään niin, että ne ovat valmiimpia vastaanottamaan erilaisia lapsia. Samalla vahvistetaan lasten onnistumisen kokemuksia ja itsetuntoa.
Eri ammattiryhmien keskinäisellä yhteistyöllä ongelmat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja niihin voidaan puuttua ajoissa tarjoamalla yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Kun työntekijät oppivat tuntemaan paremmin toisensa, toiminnan joustavat järjestelyt onnistuvat helpommin ja syntyy uusia ideoita eri tavalla oppivien huomioimiseksi opetuksessa. Osaamisen jakamisen myötä ammattitaito kehittyy ja työnilo vahvistuu. Joustavuutta on kehitetty oppilaiden ryhmittelyissä ja muissa opetusjärjestelyissä, opettajien yhteistyössä, kodin ja koulun välisessä yhteistyössä, koulun rakenteissa sekä voimavarojen määrittelyssä.
Kehittämisverkostossa on mukana jäseniä varsinaissuomalaisten kuntien sivistystoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, vanhempainyhdistyksistä sekä Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköstä ja Sat@Oppi - Opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskuksesta.
|
Uudenkaupungin yhtenäiskoulu, Pohitulli
Uudessakaupungissa ei enää tehdä koululykkäyksiä, vaan kaikki oppilaat aloittavat koulunkäynnin laissa säädetyn ikäisenä vuosiluokkiin sitomattoman alkuopetuksen tukemana. Opetus toteutetaan moniammatillisesti varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen keinoin. Perinteisten käytäntöjen lisäksi käytössä ovat myös musiikki- sekä tanssi- ja liiketerapioita hyödyntävät menetelmät. Oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus edetä omaa vauhtiaan ja käyttää alkuopetukseen kolme vuotta.
Vakka-Paatissa kaikki ovat samassa veneessä, erilaisina yhdessä. Jokaisella on oma paikka ja jokaista tarvitaan. Paatti saadaan liikkeelle yhteisvoimin. Kun poiketaan satamaan, tutkimusretkien luonne saattaa vaihdella. Jotkut voivat jäädä satamaan laskemaan laivoja, toiset lähtevät pidemmille tutkimusretkille lähiympäristöön. Toiminnan ydinasioita ovat rauha, yhteisöllisyys, vertaisoppiminen sekä nähdyksi ja kuulluksi tuleminen. Aamupiiri, viikon tunne, kuva ja tarina rauhoittavat koko joukon monenlaisten aarrearkkujen äärelle. |
Laurin koulu ja Metsolan päiväkoti, Mynämäki
Mynämäessä on keskitytty erityisesti äidinkielen taitojen kartuttamiseen sadun keinoin esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä. Lapsen taidot yksilöllisesti huomioiden ja oppilaita joustavasti ryhmitellen on etsitty polkuja luovaan ja innostuneeseen äidinkielen taitojen oppimiseen ja
ilmaisuun. Lapsilähtöisiä ja yhteistoiminnallisia oppimistuokioita ovat lukutuokiot esi- ja alkuopetuksen kesken, tarinatuokiot ryhmissä, tarinoiden tuottaminen tietokoneella parikirjoituksena sekä oppilaslähtöiset oppimisryhmät.
Oppilaan ymmärtämisvalmiuksia tuetaan kodin ja koulun yhteistyönä Seitsemän minuuttia sadulle –menetelmän eli tehostetun sadunlukemismenetelmän avulla. Vanhemmat lukevat kotona seitsemän minuutin mittaisen sadun, jonka käsittelyä jatketaan koulussa sekä ryhmässä että yksilöllisesti. Ohjattu satukeskustelu tukee myös luovaa ajattelua. Ovia kasvatuskumppanuuteen avataan innostamalla vanhempia pitämään satutuokioita luokissa. Olemme innostuneita täyttämään satureppua ja toivomme, että oppilas löytää repusta antoisia äidinkielen aarteita! |
Nummen ja Valpperin koulut, Nousiainen.
Lukupiirit, draamapajat, toiminnallinen matematiikka ja erilaiset pajapäivät ovat yhdistäneet esi- ja alkuopetuksen oppilaat yhteisten projektien äärelle. Joustavia käytäntöjä on kehitetty erityisesti toiminnallisuuden avulla. Yhteistyön avulla on häivytetty varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaihetta.
Toiminnallisuuden kautta oppiminen on lisännyt sosiaalisuutta, oppilaantuntemusta ja oppimisen iloa. Esi- ja alkuopetusikäisten, erilaisia taitoja omaavien oppilaiden toimiessa yhdessä opitaan paremmin tuntemaan ja hyödyntämään kunkin vahvuuksia ja mallioppimista. Oppilaat hyötyvät yhteisestä toiminnasta ja toiminnallisista menetelmistä sekä omalle taitotasolle sopivista tehtävistä. Eriyttämällä opetusta oppimisryhmiin esimerkiksi lukupiireissä pystytään huomioimaan oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Oman taitotason haasteet motivoivat oppimaan.
Opettajien ja koulunkäynninohjaajien ammatillinen yhteistyö on lisääntynyt. Koulutuksen kautta saatu oma osaaminen ja rohkeus heittäytyä mukaan kaikkeen toiminnallisuuteen omiakin rajojaan rikkomalla ovat lisänneet työmotivaatiota ja työniloa. |
Tammenahjon koulu ja päiväkoti, Masku
Tammenahjon kyläkoulumainen olemus keskellä kylää herätti tutun ajatuksen: “Koko kylä kasvattaa!.” Kuntatiimiin koottiin kasvatuskumppanuuden merkeissä jäseniä niin päiväkodin ja koulun henkilöstöstä kuin huoltajista, neuvolan, terveydenhuollon, erityisopetuksen ja varhaiserityisopetuksen väestä. Tiimiin oli tärkeää löytää myös sellaisia ihmisiä, jotka olivat sidoksissa useaan kunnan eri kouluun tai päiväkotiin.
Kasvatuskumppanuutta lähdettiin toteuttamaan henkilökuntaa kouluttamalla. Pääpaino oli jokaisen oman kasvattajuuden tiedostamisessa ja kehittämisessä sekä yhteisen arvopohjan muodostamisessa päiväkotiin ja kouluun. Hankkeen puitteissa toiminta suunniteltiin yhdessä erilaisten tapahtumien ympärille pääajatuksena tuttuuden ja sitä kautta yhteisöllisyyden vahvistuminen Tammenahjon perheiden kesken. Huoltajia rohkaistiin osallistumaan ja vaikuttamaan antamalla heille työkaluja vanhemmuuteen, kasvatuskumppanuuteen, dialogisuuteen sekä avoimuuteen. Hankkeen kautta haluttiin edelleen kehittää toimintakulttuuria yhteneväisemmäksi ja saada aikaan sellaisia toimintatapojen muutoksia, jotka jäisivät pysyviksi käytännöiksi ja elämään Tammenahjon sekä perheiden arjessa. |
Koivuhaan koulu, Parainen
Pienet oppilaat valtasivat syksyllä 2010 Koivuhaan koulusta oman käytävän, jossa kaikki tuntevat toisensa. Luokanopettajat, samanaikaisopettaja, avustajat ja laaja-alainen erityisopettaja jakavat vastuuta keskenään ja suunnittelevat opetusta yhdessä. Ryhmässä on voima: yhdessä tekemällä saadaan opettajien vahvuudet paremmin hyödynnettyä ja päästään ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeisyyteen. Haasteet puolittuvat, ilot tuplaantuvat ja työssäjaksaminenkin lisääntyy.
Luokkien rajat joustavat lapsilähtöisesti oppilaiden ominaisuuksien ja oppimiskyvyn mukaan. Näin oppilaat saavat opetusta sekä yleistä, tehostettua ja erityistä tukea kukin omien tarpeidensa mukaisesti. Erilaisia ryhmiä kokoontuu taitojen tai opetettavan asian mukaan. Ryhmittelyjä tehdään myös pienryhmätuntien lisäämiseksi ja luokan sisällä, kotiluokkaa kuitenkaan unohtamatta. |
Hannunniitun ja C.O.Malmin koulu, Haarlan koulu, Topeliuksen koulu, Raunistulan koulu ja Wäinö Aaltosen koulu, Turku
Joustava alkuopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden arvioidaan tarvitsevan enemmän aikaa ja tukea kahden ensimmäisen kouluvuoden oppimäärän suorittamiseen. Joustavaa alkuopetusta toteutetaan viidessä koulussa. Oppilaat ovat tehostetun tuen oppilaita. Opetuksessa painotetaan toiminnallisuutta, yksilöllisyyttä, kiireettömyyttä sekä konkreettisia ja monikanavaisia lähestymistapoja. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisten taitojen, työskentelytaitojen ja oppimisstrategioiden kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään koulun muun alkuopetuksen kanssa. Toimintaa kehitetään vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen suuntaan. Tavoitteena on opiskelun jatkuminen kolmannella luokalla lähikoulussa. |
Vasaramäen koulu, Rakuunatien ja Karhunaukion päivähoitoyksikköjen esiopetus, Turku
Sanajahdin päätavoite on vahvistaa esi- ja alkuopetuksessa kielellisen tietoisuuden perusvalmiuksia sekä herättää oppilaan uteliaisuus kirjoitettua kieltä kohtaan erityisesti niille oppilaille, joilla ennakoidaan mahdollista luku- ja kirjoitusvaikeutta. Sanajahtituokiot ovat vuorovaikutuksellista toimintaa aikuisen ja toisten oppilaiden kanssa. Sanajahdin osa-alueita ovat riimit, sanojen pituudet, alkuäänteet, tarkka tavuttaminen sekä tavujen lisääminen ja poistaminen. Työskentely etenee prosessinomaisesti. Sanajahti tukee oppimista Lukutorin rinnalla tai jatkumona. |
Ilpoisten koulu, Turku
Lukutorissa opiskelevat alueellisen pienluokan, yleisopetuksen luokan ja englannin kielirikasteluokan alkuopetusluokkien oppilaat. Lukutori on oppilaslähtöistä kielellisten taitojen harjoittelua joustavissa opetusryhmissä. Lukutorissa opiskellaan lukemista ja kirjoittamista oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisissa oppimisryhmissä. Oppiminen on motivoivaa, tehokasta, laadukasta ja muu eriyttämisen tarve vähenee sekä työrauha paranee. |
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö sekä Opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus Sat@Oppi
Täydennyskoulutuksen teemoja ovat olleet itsetunto, eriyttämisen työkalut, unkarilainen matematiikka, matematiikka ja matemaattiset taidot, monenlaiset lukijat, kertomusten ja tekstin ymmärtämisen taidot, kasvatuskumppanuus, työhyvinvointi sekä Trageton-menetelmä.
Tutkimuksen kohteena ovat olleet erityisesti itsetunto ja lukeminen. |
Verkoston yhteyshenkilöitä
Opetuspäällikkö Paula Sundqvist, paula.sundqvist(at)parainen.fi, puh. 050 375 3592
Verkostokoordinaattori Arja Kitola, arja.kitola(at)tmikitola.fi, puh. 050 441 8660
Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö, didaktiikan professori Marjaana Soininen, marjaana.soininen(at)utu.fi, puh. 040 563 7800
Vasaramäen koulu, Rakuunatien ja Karhunaukion päivähoitoyksikköjen esiopetus, Turku
Erityisopettaja Marja Toivo, marja.toivo(at)turku.fi
Erityisopettaja Alisa Vehviläinen, aliisa.vehvilainen(at)turku.fi
Ilpoisten koulu, Turku
Luokanopettaja Mervi Aavikko, mervi.aavikko(at)turku.fi
luokanopettaja/erityisopettaja Suvi Sankinen, suvi.sankinen(at)turku.fi
erityisluokanopettaja Kirsi Vaskelainen, kirsi.vaskelainen(at)turku.fi
C.O. Malmin, Haarlan, Hannunniitun, Raunistulan, Topeliuksen ja Wäinö Aaltosen koulu, Turku
Erityisluokanopettaja Tarumaija Aalto, tarumaija.aalto(at)turku.fi
Erityisluokanopettaja Mervi Järviö, mervi.jarvio(at)turku.fi
Erityisluokanopettaja Pirkko Laine, pirkko.laine(at)turku.fi
Koivuhaan koulu, Länsi-Turunmaa
Luokanopettaja Terhi Järnström, terhi.jarnstrom(at)parainen.fi
Luokanopettaja Elina Vermola, elina.vermola(at)parainen.fi
Luokanopettaja Sirpa Gustafsson, sirpa.gustafsson(at)parainen.fi
Tammenahjon koulu ja päiväkoti, Masku
Rehtori Krista Lahtinen, krista.lahtinen(at)masku.fi, puh. 044 738 8357
Lastentarhanopettaja Heli Saive, heli.saive(at)masku.fi, puh. 044 738 8360
Nummen ja Valpperin koulut, Nousiainen
Esiopettaja Tarja Kallionpää, tarja.kallionpaa(at)nousiainen.fi, puh. 044 435 5345
Luokanopettaja Satu Mäkinen, satu.makinen(at)nousiainen.fi, puh. 044 435 5371
Laurin koulu, Mynämäki
Luokanopettaja Kati Perkiö, kati.perkio(at)mynamaki.fi, puh. (02) 437 6600
Luokanopettaja Riitta Kantonen, riitta.kantonen(at)mynamaki.fi, puh. (02) 437 6600
Lastentarhanopettaja Ulla Luolila, ulla.luolila(at)mynamaki.fi, puh. 044 435 6633
Uudenkaupungin yhtenäiskoulu, Pohitulli
Luokanopettaja, tanssi-ja liiketerapeutti Sari Lehtinen, sari.lehtinen(at)uusikaupunki.fi, puh. (02) 8451 5364
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Hille Mierlahti, hille.mierlahti(at)uusikaupunki.fi, puh. 0440 51 5470
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö sekä Opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus Sat(at)Oppi
Tutkimuksen yhteyshenkilöt
Professori Marjaana Soininen, marjaana.soininen(at)utu.fi, puh. (02) 8378 0346
Lehtori Juli Aerila, juli-anna.aerila(at)utu.fi, puh. (02) 8378 0430
Yliopistonlehtori Riitta Korhonen, riitta.korhonen(at)utu.fi, puh. (02) 8378 0463
Yliassistentti Tuula Merisuo-Storm, tuula.merisuo-storm(at)utu.fi, puh. (02) 8378 0420
Täydennyskoulutuksen yhteyshenkilö
Koulutussihteeri Susanne Leväniemi, susanne.levaniemi(at)utu.fi, puh. (02) 8378 0355
|
|
|
|
|
