Tällä hetkellä voimassa oleva opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä tuli pääpiirteissään voimaan 1.1.1997. Myöhemmin siihen on tehty pieniä muutoksia, mutta järjestelmänä se on edelleen voimassa. Valti-onosuusjärjestelmän keskeinen periaate on, että kunta saa perusopetuksen järjestämisestä valtionosuutta oppilaskohtaisen yksikköhinnan mukaisesti. Kunnan suorittamat toimenpiteet esimerkiksi kouluverkon supis-tamisessa eivät vaikuta niin suuresti kuin aiemmissa valtionosuusjärjestelmissä (ennen v. 1997).
Oppilaskohtainen yksikköhinta määräytyy laskennallisesti tunnusluvun ja asukastiheyden perusteella. Tunnus-luku kuvaa kouluverkon rakennetta ja koulujen kokoa. Tunnusluvun mukaan määräytyvä yksikköhinta ottaa huomioon alle 80 oppilaan koulut, joten yleistettynä mitä pienempi koulu on sitä suurempi yksikköhinta on. Erityisopetuksessa olevat oppilaat otetaan myös huomioon ja yksikköhintaa korotetaan tämän vuoksi. Nämä korotukset ovat seurauksena siitä, että pienissä kouluissa ja erityisopetuksessa opetustoimen kulut ovat nor-maalia suuremmat.
Asukastiheyden mukaan laskennallisesti määräytyvä yksikköhinta kuvaa kunnan laajuutta ja toimintaympäris-töä. Harvaan asutussa kunnassa yksikköhinta on korkeampi kuin taajamakunnassa. Myös tämä perustuu kus-tannusvastaavuuteen, koska esimerkiksi koulukuljetusten järjestämiseen ei enää saada erillistä valtionosuutta vaan asukastiheyden mukaan määräytyvä yksikköhinta ottaa mm. kuljetuksista aiheutuvat kustannukset huo-mioon. Kunnan edun mukaista on hoitaa kuljetusjärjestelyt mahdollisimman taloudellisesti ja järkevästi.
Kunnan saama lopullinen oppilaskohtainen yksikköhinta määräytyy tunnusluvun ja asukastiheyden yksikkö-hinnoista siten, että suurempi paino (60 %) on asukastiheydellä (40 % tunnusluvulla). Jyväskylän verkosto-kaupungin alueella perusopetuksen yksikköhinta vaihtelee v. 2005 5.641 eurosta (Toivakka) 4.719 euroon (Muurame). Merkille pantavaa on, että Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen kunnan yksikköhinnat ovat lähellä toisiaan (93 euron sisällä), vaikka kouluverkkorakenteet eroavat toisistaan.
Edellä oleva yksikköhinta maksetaan aina ylläpitäjälle riippumatta siitä, missä oppilas on henkikirjoitettuna. Ns. kotikuntalaskutusta ei enää ole. Lukioiden osalta oppilaskohtainen yksikköhinta maksetaan niin ikään ylläpitä-jälle. Samoin ammatillisen koulutuksen rahoitus suoritetaan suoraan ammattioppilaitoksen ylläpitäjälle.
Kunnan rahoitusosuus
Perusopetuksen, esiopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, kirjaston ja kulttuuritoiminnan jär-jestämiseen valtionosuus maksetaan kunnille täysimääräisenä (100 %). Muiden sivistystoimen palveluiden järjestämiseen saadaan valtionosuutta 37 – 57 % valtionosuuden laskennallisista perusteista. Näistä muodos-tuva kokonaisrahoitus on kunnan saamaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus. Rahoituslain periaate on lisäksi siinä, että kunta itse päättää valtionosuuden kohdentamisesta sivistystoimen palveluiden järjestämi-seen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan sivistystoimen menojen kustannustenjako valtion ja kuntien kesken toteutetaan siten, että valtio vastaa 57 % ja kunnat 43 % kokonaismenoista. Kuntien osuus (43 %) peritään ns. kuntien rahoitusosuudessa, joka määritellään asukaskohtaisena summana. V. 2005 kuntien rahoi-tusosuuden peruste on 609,93 euroa/asukas. Jokainen kunta vastaa oman asukasmäärän mukaisesti sivistys-toimen kokonaismenoista. Näin esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rahoitus peritään kunnilta suoraan valti-onosuusjärjestelmään kautta ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle opiskelijakohtaisena yksikköhintana.
Edellä olevan kunnan rahoitusosuus on tietyissä tilanteissa niin suuri, että kunta joutuu maksamaan valtiolle enemmän kuin se sieltä saa. Pienissä kunnissa, joissa on vähän oppilaita suhteessa asukasmäärään, käy näin.
Verrattaessa asukaskohtaista kuntien saamaan sivistystoimen valtionosuutta huomataan, että Jyväskylän kaupungin valtionosuus on muita kuntia selvästi pienempi (68 €/asukas). Jyväskylän valtionosuus jopa vähe-nee v. 2005 ennakkotietojen perusteella 38 euroon/asukas, kuin muissa kunnissa muutosta v. 2003 – 2005 ei juuri tapahdu. Tämän kehityksen osaltaan selittää se, että Jyväskylän kaupungin oppilasmäärä ja oppilaskoh-tainen valtionosuustulo vähenee, mutta samaan aikaan asukasmäärä kasvaa ja lisää kaupungin rahoitus-osuutta.
Valtionosuusperusteet koulujen rakentamiseen ja peruskorjauksiin
Koulujen rakentamisen ja peruskorjausten valtionosuus määräytyy opetusministeriön rahoitussuunnitelman perusteella. Kunnat tekevät esityksensä omista hankkeistaan lääninhallitukselle kunkin kalenterivuoden lop-puun mennessä. Lääninhallitukset laativat omalta alueeltaan toteuttamisjärjestyksen arvioituaan esitettyjen hankkeiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden. Toteuttamisjärjestysesityksestä lääninhallitusten tulee pyytää maakuntaliittojen lausunnot. Lääninhallitusten esitysten perusteella opetusministeriö vuosittain vahvistaa valti-onosuuteen oikeuttavien hankkeiden rahoitussuunnitelman (hankkeen laajuus ja valtionosuuden määrä). Ra-hoituslain mukaisesti kunnat hakevat hyväksytyille hankkeille valtionosuutta silloin, kun hanke on valmis toteu-tettavaksi.
Nykyisen perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmän ongelmana on liian pienet määrärahat. Kuntien esitykset ovat monikertaiset rahoitusmahdollisuuksiin verrattuna. Keski-Suomen tilannetta voidaan kuvata sillä, että vuosittain keskimäärin yksi hanke voidaan toteuttaa rahoitussuunnitelman kautta.
Vuoden 2006 alusta voimaan tulevat muutokset (valtioneuvoston esitys)
Perusopetuksen yksikköhintojen laskentatapaa ehdotetaan yksinkertaistettavan mm. siten, että kouluverkon vaikutusta yksikköhintaan vähennetään oleellisesti. Kouluverkko otettaisiin huomioon vain harvaan asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa, joissa joudutaan pitämään koulupalvelujen saavutettavuuden kannalta pieniä kouluyksiköitä. Tätä koskeva hallituksen esitys eduskunnalle on annettu 22.6.2005. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt (10.8.05) ao. lakiesitystä.
Sisäasianministeriön koelaskelmien mukaan esimerkiksi Laukaan perusopetuksen yksikköhinta laskee 9,30 €/asukas ja valtionosuusperusteiden muutos kokonaisuudessaan vähentäisi Laukaan kunnan saamaan valti-onosuutta 365.000 euroa.
|