Peda.net > Verkkoveräjien etusivu > Jyväskylän lukiokoulutus > Sepän lukio > Opiskelu > Oppiaineet > Fysiikka > Kurssi FY13: Moderni fysiikka (Hiukkasfysiikan verkkokurssi) > Sähkömagneettinen spektri >

Sähkömagneettinen spektri

YLLÄPITOON >>    

Sähkömagneettinen spektri

Sähkömagneettisen säteilyn lajit eroavat toisistan syntytavan ja aallonpituuden puolesta. Sähkömagneettinen säteily on poikittaista aaltoliikettä, joka etenee valon nopeudellaSäteilyn aallonpituus riippuu lähteestä. (ks.taulukko). Aallonpituusalueita ovat gammasäteily, röntgensäteily, ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapunasäteily ja radioaallot. Sähkömagneettisella säteilyllä on energiaa. Säteilyn energia on sitä suurempi, mitä pienempi on sen aallonpituus. Säteilyn energia voi olla niin suuri, että se alkaa ionisoida kohdetta, puhutaan ionisoivasta säteilystä, johon luetaan ultraviolettisäteily ja sitä lyhytaaltoisemmat säteilylajit. Valo ja sitä pidempiaaltoiset säteilylajit eivät ionisoi eivätkä siten ole terveysriski.
 

Säteilylajien aallonpituus, synty ja käyttö

Säteilylaji Aallonpituus Synty Käyttö
Gammasäteily 10-10000 fm mm. atomin ytimessä ionisoivaa, läpivalaisuun, sädehoitoon
Röntgensäteily 10-10000 pm mm. atomissa lähellä ydintä ionisoivaa, kohtalaisen läpitunkevaa
Ultraviolettisäteily 4-400 nm atomin uloimmilla elektronikuorilla valottaa filmin, synnyttää loistevalon
Näkyvä valo 400-700 nm atomissa uloimmilla elektronikuorilla näkyvä valaistus, valottaa filmin
Infrapunasäteily 700 nm - 1 mm molekyylien sisäisessä värähtelyssä valottaa erikoisfilmin
Radioaallot
1 mm - 100 km antennin värähtelypiirissä Viestintäaallot, radio, tv, tutka
 

Sähkömagneettinen aaltoliike

Sähkömagneettinen aaltoliike
Sähkömagneettinen säteily on poikittaista aaltoliikettä, jossa sähkö- ja magneettikentät etenevät kohtisuorassa toisiaan vastaan