Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
• oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa
• osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta
• osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.
Keskeiset sisällöt
• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
• yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus
|
Miten kurssi suoritetaan?
FI4 -kurssi suoritetaan osallistumalla tunneille ja kurssikokeeseen. Kurssikokeessa tulee vastata kahteen esseekysymykseen ja pieneen käsitteenmäärittelytehtävään.
Kurssikokeen toisen esseen voi korvata vapaaehtoisella oppimispäiväkirjalla. Jos siis pidät kurssin aikana oppimispäiväkirjaa, niin kokeessa ei tarvitse vastata kuin yhteen esseekysymykseen!
Kurssin arvosanaan vaikuttavat tuntityöskentely (max +/- 1 numero), koe ja mahdollinen oppimispäiväkirja tai esitelmä.
Kurssikirja
Filo – Yhteiskuntafilosofia (Tammi) HUOM! Myös vanha painos käy! (Filo – Vapaus, veljeys, tasa-arvo)
HUOM! Kurssilla kannattaa käyttää lisäaineistona FI2 -kurssin kirjan Filo – Etiikkaa etsimässä (Tammi) sivuja 97–104 ja 120–136.
Opettaja
Markus Lajunen (markus.lajunen@jao.fi)
|
Oppimispäiväkirjan pitäminen on vapaaehtoista. oppimispäiväkirjalla voi korvata toisen esseen kurssikokeesta!
FI4 -kurssin oppimispäiväkirjaa varten tulee valita kurssin sisällöistä noin viisi aihetta tai teemaa, joista jokaisesta pitää kirjoittaa noin pienen esseen mittainen kirjoitus. Kirjoituksissa pitää pohtia omaa oppimista, yhdistää käsiteltyyn aiheeseen omia kokemuksia sekä miettiä aiheen mahdollisia yhtymäkohtia muihin filosofian aiheisiin tai muihin lukioaineisiin. Erityisen hedelmällistä on pohtia yhteiskuntafilosofian aiheita suhteessa historiaan ja yhteiskuntaoppiin.
Oppimispäiväkirjaa voidaan luonnehtia lyhyesti kurssilla esitettyjen pääasioiden ja omien tulkintojen, ajatusten ja kysymysten muodostamaksi pohdiskelevaksi kirjoitelmaksi. Oppimispäiväkirjasta tulisi muotoutua kurssin sisältöjen ja oman pohdiskelun välinen järkevä vuoropuhelu.
Oppimispäiväkirja EI ole sama asia kuin tuntien muistiinpanot tai kirjan sisällöt! Muistiinpanoja ja kirjaa on syytä kuitenkin käyttää apuna pääasioiden ja itseä erityisesti kiinnostavien aiheiden löytämiseksi. Oppimispäiväkirjan tavoitteena EI siis missään nimessä ole monistaa tuntien ja kirjan tietoja muistiinpanoihin ja muistiinpanoista oppimispäiväkirjaan!
Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa mahdollisimman nopeasti tuntien jälkeen. Näin on mahdollista kirjata tunneilla heränneitä ajatuksia, tuntemuksia ja epäselviä asioita tuoreeltaan oppimispäiväkirjaan. Tärkeätä oppimispäiväkirjan pitämisessä onkin säännöllisyys. Aikaa kirjoittamiseen ei tarvitse kulua kuin noin 15–30 minuuttia per jokainen aihe!
Oppimispäiväkirjojen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota aiheen filosofiseen käsittelyyn. Mitä paremmin pääset aiheeseen käsiksi oman oppimisesi tai aiheiden soveltamisen ja tulkinnan kautta, sitä parempi oppimispäiväkirja on. Erityisen hedelmällistä on vertailla kurssilla käytyjä filosofisia näkemyksiä keskenään ja pohtia kunkin näkemyksen hyviä ja huonoja puolia.
Oppimispäiväkirjan minimipituus on noin viisi sivua tekstiä 12 fontilla ja puolentoista rivivälillä. Oppimispäiväkirjan maksimipituus on 10 sivua tekstiä 12 fontilla ja puolentoista rivivälillä. Oppimispäiväkirjaan voi liittää kansilehden, sisällysluettelon ja mahdollisen lähdeluettelon. Kansilehti, sisällysluettelo ja mahdollinen lähdeluettelo eivät saa sisältyä edellä mainittuihin sivupituuksiin.
Oppimispäiväkirja arvostellaan pistein 0-6 samalla tavoin kuin kurssikokeen esseet.
|
Oppimispäiväkirjaa kannattaa lähestyä ainakin kolmesta näkökulmasta:
1. Oman oppimisen pohtiminen
- minua jäi mietityttämään...?
- uutta oli...?
- oivalsin että...?
- en ymmärtänyt....?
- minkä asia opin hyvin? Miksi?
- minkä asia opin huonosti? Miksi?
2. Epäselvyyksien tarkentaminen ja selvittäminen
- mikä asia minulta jäi epäselväksi? Miksi?
- mistä epäselväksi jääneessä asiassa on itse asiassa kysymys?
- miten voin päästä selvyyteen asiasta?
- miten hyvin sain asian selvitettyä?
- mitä jäi selvittämättä?
3. Kurssilla esitettyjen aiheiden laajentaminen oman tutkimisen pohjalta
- mitä ajatuksia aiheen käsittely sai aikaan?
- miten käsitelty aihe näkyy:
=> arjessani, omassa elämässäni?
=> mediassa? (lehdet, sarjakuvat, kirjat, tv-sarjat, elokuvat...)
=> muissa lukioaineissa?
- mistä saan lisätietoa aiheen jatkotutkimusta varten?
- mitä voin selvittää lisää aiheesta?
- mitä sain selville aiheesta?
- mitä jäi selvittämättä?
Yllä olevat kysymykset ovat vain suuntaa antavia. Voit vapaasti soveltaa kysymyksiä oppimispäiväkirjatyöskentelyssäsi.
|