PERSOONALLISUUS
- alunperin antiikin näytelmissä käytetty naamio, nykyään omasta itsestään ja päämääristään tietoinen yksilö
- tarkoittaa myös ihmisen psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten toimintojen ainutkertaista kokonaisuutta
=> sisältää jokaiselle ominaiset tavat ajatella, tuntea ja käyttäytyä
PERSOONALLISUUSPSYKOLOGIAN TIEDONKERUUMENETELMIÄ
- järjestelmällinen havainnointi tai tarkkailu eli observointi
- introspektio (itsetarkkailu)
- haastattelu
(1) strukturoitu haastattelu
(2) vapaamuotoinen tai avoin haastattelu
(3) teemahaastattelu (puolistrukturoitu)
- tutkittavan henkilön tuotosten analysointi
- tutkittavan arkistotietojen ja elämänkertojen analysointi
- eläytyminen
- kyselylomakkeet
PERSOONALLISUUSTESTIEN KRITEEREJÄ
Standardointi (tulosten vertailukelpoisuus)
- standardoinnilla pyritään takaamaan, että eri ihmisten testitulokset ovat vertailukelpoisia keskenään
Reliabiliteetti (luotettavuus, pysyvyys)
- mittaustuloksen tulee pysyä samana uusintatestauksessa tai rinnakkaismenetelmässä
Validiteetti (pätevyys)
- mittaako testi sitä, mitä sen on tarkoitettu mittaavan?
- mittaustuloksen tulisi olla yhtenevä muiden luotettavien lähteiden kanssa
MOTIVAATIO JA PERSOONALLISUUS
Peruskäsitteitä
- motiivi: toiminnan syy tai vaikutin, joka ohjaa toimintaamme kohti päämääräämme
- motivaatio: motiivien kokonaisuus, liikkeelle paneva voima tai toimintaa aktivoiva tekijä
- sisäinen motivaatio: asioiden itsensä takia toimiminen
- ulkoinen motivaatio: palkkion toivossa tai rangaistuksen pelossa toimiminen
Motiivien luokittelua
- tietoiset – tiedostamattomat
- työntävät – vetävät
Abraham Maslowin humanistinen motivaatioteoria
- Maslowin mukaan ihmisen motiivit muodostavat tarvehierarkian => hierarkian alempien asteiden tarpeiden tulee olla tyydytettynä, jotta ylempien asteiden tarpeita voisi tyydyttää
- tyydytysjärjestys ei kuitenkaan ole ehdoton: taitelija voi unohtaa nälän
- Maslowin mukaan ihminen voi saada huippukokemuksia, kun hän pääsee tyydyttämään tarvehierarkian korkeimpia tarpeita, itsensä toteuttamisen tarpeita
- huippukokemuksen tyypillisiä piirteitä ovat:
(1) kaiken kokeminen merkityksellisenä, mielekkäänä
(2) voimakkaan ihmettelyn, haltioitumisen tai pyhyyden tunne
(3) ”tässä ja nyt” -tietoisuus, tässä hetkessä eläminen
TUNTEET JA PERSOONALLISUUS
Tunteiden perusominaisuuksia
- kesto
- voimakkuus (intensiteetti)
- tunnesävy (affektiivinen sävy)
Mistä tunteet koostuvat (tunnekomponentit)
- fysiologinen elimistön muutos
- kognitiivinen tekijä (oma tulkinta tunteesta)
- sosiaalinen ympäristö (tilanteen vaikutus tunteeseen)
Eri persoonallisuusteorioiden näkemyksiä tunteiden säätelystä
- behaviorismi: oppiminen, ärsykkeisiin reagoiminen
- psykoanalyysi: tunteiden ja motiivien kehityshistorian tunteminen kehittää persoonallisuutta
- humanistinen psykologia: elämäntarkoituksen löytäminen
- kognitiivinen psykologia: ihminen säätelee tunteita ja motivaatiota ajattelun avulla
TIEDONKÄSITTELYTAVAT JA PERSOONALLISUUS
Hallintakeinot ja persoonallisuus
Hallintakeinot voidaan katsoa olevan sisäisiä malleja siitä, miten elämän ongelmia ja haasteita voidaan hallita ja ratkoa. Keskeisiä hallintakeinoja ovat:
1. emootiokeskeiset,
2. ongelmakeskeiset ja
3. kognitiiviset hallintakeinot.
Tulkintatyylit ja persoonallisuus
Tulkintatyyleillä viitataan ihmisten tapoihin arvioida omaa ja muiden toimintaa ja antaa toiminnalle selityksiä. Keskeisiä tulkintatyylejä ovat:
1. optimistinen ja
2. pessimistinen tulkintatyyli.
Kulttuurin vaikutus ihmisen persoonallisuuteen
Kulttuurit voidaan pääpiirteissään jakaa (1) yhteisökeskeisiin ja (2) yksilökeskeisiin kulttuureihin. Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten persoonallisuus käsitetään.
- yhteisökeskeinen kulttuuri => persoonallisuus ymmärretään suhteessa rooleihin ja tilanteisiin
- yksilökeskeinen kulttuuri => persoonallisuus ymmärrettään rooleista ja tilanteista riippumattomaksi
Tulkinta-, eli attribuutiotyylit ovat kulttuurisidonnaisia
- henkilöattribuointi: toisen käyttäytyminen ja toiminta tulkitaan henkilöön liittyvillä tekijöillä kuten persoonallisuuden ominaisuuksilla, älykkyydellä tai muulla kyvykkyydellä
- tilanneattribuointi: toisen käyttäytyminen ja toiminta tulkitaan tilanteeseen liittyvillä tekijöillä kuten varallisuudella, hyvällä sosiaalisella asemalla tai onnella
=> idän kulttuureissa suositaan tilanneattribuointia, länsimaisissa kulttuureissa puolestaan henkilöattribuointia
- tulkintojen eli attribuutioiden perusharha: toisen käyttäytymistä selitetään enemmän henkilöön liittyvillä syillä kuin tilanteeseen liittyvillä syillä
- situationismi: näkemys, jonka mukaan tilannetekijät määräävät ihmisen toimintaa
Näkemyksiä kulttuurien erilaisuudesta:
- kehitysajattelu: kulttuurien erilaisuus johtuu kulttuurien eri kehitysvaiheista
- universalistinen tulkinta: kaikissa kulttuureissa esiintyvät samat perusilmiöt, mutta ne saavat erilaisia ilmiasuja
- relativistinen tulkinta: kaikki kulttuurit ovat omalla tavallaan järkeviä järjestelmiä, eikä niitä voida ymmärtää muuten kuin niiden omista lähtökohdista käsien
MINÄ
Käsityksiä minudesta:
- psyykkiset prosessit, joiden avulla maailmaa tulkitaan
- lähellä tietoisuutta
- autonominen minä vs. sosiaalinen minä
- muuttumaton rakenne vs. jatkuvasti muuttuva virta
- behaviorismi: minuutta ei ole
- psykoanalyysi: minuus on psyykkisten prosessien keskus
- humanistinen psykologia: minä on kokoava ja eheyttävä tekijä, joka sitoo havaintoja ja kokemuksia yhteen
- kognitiivinen psykologia: minä on sisäinen malli, joka tulkitsee ja ohjaa toimintaa
Minuuden rakenteita:
- minäkäsitys
- identiteetti
- itsetunto
- tiedostamaton minä
|