|
|
Kurssin tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt
- ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen
- ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen
- tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja
- tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.
Keskeiset sisällöt
- persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti
- persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
- persoonallisuuden tutkiminen
- mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
- psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
- psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen
Konnevedellä annetaan ohjeita myös oikeanlaiseen toimintaan jos oma psyykkinen hyvinvointi pettää.
|
Miten kurssi suoritetaan?
PS5 -kurssi suoritetaan osallistumalla tunneille ja kurssikokeeseen. Kurssikokeessa tulee vastata kahteen esseekysymykseen ja pieneen käsitteenmäärittelytehtävään kahden tunnin ajassa.
Kurssikokeen toisen esseen voi korvata vapaaehtoisella oppimispäiväkirjalla TAI esitelmällä. Jos siis pidät kurssin aikana oppimispäiväkirjaa tai teet esitelmän, niin kokeessa ei tarvitse vastata kuin yhteen esseekysymykseen!
Kurssin arvosanaan vaikuttavat tuntityöskentely, koe ja mahdollinen oppimispäiväkirja tai esitelmä.
Kurssikirja
Persoonallisuus 5 - Persoonallisuuspsykologia (EDITA, 2004 tai uudempi).
Opettajan kanssa voi keskustella kurssikirjan vanhempien painosten käytöstä.
Opettaja
Konneveden lukiossa psykologian opettajana toimii Markus Lajunen, jonka voit tavoittaa sähköpostitse osoitteesta markus.lajunen@konnevesi.fi
|
Oppimispäiväkirjan pitäminen on vapaaehtoista. Oppimispäiväkirjalla voi korvata toisen esseen kurssikokeesta!
PS5 -kurssin oppimispäiväkirjaa varten tulee valita kurssin sisällöistä noin viisi aihetta tai teemaa, joista jokaisesta pitää kirjoittaa noin pienen esseen mittainen kirjoitus. Kirjoituksissa pitää pohtia omaa oppimista, yhdistää käsiteltyyn aiheeseen omia kokemuksia sekä miettiä aiheen mahdollisia yhtymäkohtia muihin psykologian aiheisiin tai muihin lukioaineisiin. Erityisen hedelmällistä on pohtia persoonallisuuspsykologian näkemyksiä suhteessa mielenfilosofiaan. Toinen mielenkiintoinen näkökulma löytyy yhteiskunnallisten ongelmien ja mielenterveyden ongelmien yhteyksistä.
Oppimispäiväkirjaa voidaan luonnehtia lyhyesti kurssilla esitettyjen pääasioiden ja omien tulkintojen, ajatusten ja kysymysten muodostamaksi pohdiskelevaksi kirjoitelmaksi. Oppimispäiväkirjasta tulisi muotoutua kurssin sisältöjen ja oman pohdiskelun välinen järkevä vuoropuhelu.
Oppimispäiväkirja EI ole sama asia kuin tuntien muistiinpanot tai kirjan sisällöt! Muistiinpanoja ja kirjaa on syytä kuitenkin käyttää apuna pääasioiden ja itseä erityisesti kiinnostavien aiheiden löytämiseksi. Oppimispäiväkirjan tavoitteena EI siis missään nimessä ole monistaa tuntien ja kirjan tietoja muistiinpanoihin ja muistiinpanoista oppimispäiväkirjaan!
Oppimispäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa mahdollisimman nopeasti tuntien jälkeen. Näin on mahdollista kirjata tunneilla heränneitä ajatuksia, tuntemuksia ja epäselviä asioita tuoreeltaan oppimispäiväkirjaan. Tärkeätä oppimispäiväkirjan pitämisessä onkin säännöllisyys. Aikaa kirjoittamiseen ei tarvitse kulua kuin noin 15–30 minuuttia per jokainen aihe!
Oppimispäiväkirjojen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota aiheen psykologiseen käsittelyyn. Mitä paremmin pääset aiheeseen käsiksi oman oppimisesi tai aiheiden soveltamisen ja vertailun kautta, sitä parempi oppimispäiväkirja on.
|
Esitelmät ovat vapaaehtoisia yksilötöitä. Esitelmällä voi korvata toisen esseen kurssikokeesta!
Esitelmän aihe
PS5 -kurssin esitelmän aiheena tulee olla jokin mielenterveyden häiriö. Esimerkkejä esitelmään soveltuvista mielenterveyshäiriöistä ovat:
- ahdistuneisuushäiriö
- paniikkihäiriö
- pakko-oireinen häiriö
- masennus
- kaksisuuntainen mielialahäiriö
- mania
- skitsofrenia
- epävakaa persoonallisuus
- antisosiaalinen persoonallisuus
Voit vapaasti tehdä myös esitelmän yllä olevan listan ulkopuolisesta mielenterveyshäiriöstä. Lista on vain suuntaa antava.
Esitelmässä tulisi ilmetä ainakin seuraavat seikat:
- mielenterveyshäiriön psykiatrinen määritelmä
- kuvailua mielenterveyshäiriön oireista ja/ tai tapauskertomuksia
- selityksiä ja näkemyksiä mielenterveyshäiriön syistä
- mielenterveyshäiriön hoitokeinoja
Lähteitä esitelmän tekemiseen:
- Lonnqvist, Jouko (toim.): PSYKIATRIA (WSOY, 1999 tai uudempi).
- Lepola, Ulla: PSYKIATRIA (WSOY, 2002 tai uudempi).
- Achté, Kalle; Alanen, Yrjö. O; Tienari, Pekka (toim.): PSYKIATRIA 1 ja PSYKIATRIA 2 (WSOY, 1981 tai uudempi).
Aiheen valitsemisesta kannattaa keskustella opettajan kanssa ennen töihin ryhtymistä. Näin vältytään turhalta työltä.
Mitä esitelmää varten pitää tehdä?
1. Vähintään noin 20 minuuttia kestävä suullinen esitys, joka esitetään koko luokalle
2. Kirjallinen tuotos, johon on tiivistetty esitelmän keskeiset asiat
Esitelmien suullisesta osiosta
Niin kuin esitelmän nimikin sanoo, esitelmä tulee aina esittää koko luokalle! Esitys voi sisältää esimerkiksi selvityksen valitusta aiheesta, DVD- tai videonpätkän, taidepläjäyksen, jonkinlaisen luokalle suunnatun tehtävän sekä keskustelua aiheen tiimoilta. Tarkoituksena olisi, että koko luokka pääsisi osallistumaan esitelmän hedelmistä.
Esitelmien kirjallisen tuotoksen muotoseikoista
Esitelmistä tulee aina palauttaa kirjallinen tuotos opettajalle! Kirjallisessa tuotoksessa ja tulee mainita ainakin seuraavat kohdat:
1. Otsikko
2. Sisällysluettelo
3. Johdanto, jossa voi kertoa lyhyesti, miksi aihe kiinnostaa, miten esitelmä on tehty ja oma näkemys esitelmän luonteesta
4. Käsittely, johon on tiivistetty esitelmän pääkohdat selkeiksi kokonaisuuksiksi
5. Päätäntö, jossa voi kertoa lyhyesti, miten esitelmän kanssa kävi, mitä jäi selvittämättä, mitä tuli selvitettyä ja miten aiheen tutkimista voisi jatkaa
6. Lähteet
Kirjallisen tuotoksen minimipituus on kolme sivua tekstiä 12 fontilla ja puolentoista rivivälillä. Kolmeen sivuun EI kuulu otsikko, sisällysluettelo ja lähteet!
Esitelmien lähdemateriaaleista
Esitelmien lähdemateriaalina tulee käyttää vähintään kahta kurssikirjan ulkopuolista kirjallista lähdettä! Pelkkien internetlähteiden ja kurssikirjan varassa esitelmää EI saa tehdä! Internettiä, lehtiä, haastatteluja, kuvia, videoita, taidetta, musiikkia, dramatisointeja ym. voi toki käyttää kirjallisten lähteiden lisänä. Opettajalta voi ja kannattaa pyytää apua materiaalin hankintaan.
KAIKKI esitelmässä käytetyt lähteet tulee mainita esitelmän lähdeluettelossa!
Kopioimisesta
HUOM! Muista aina viitata aineistoon, kun teet esitelmää! Jos suoraa kopiointia ilmenee, esitelmä hylätään armotta! Esitelmän asiat tulee osata aina ilmaista OMIN SANOIN! SUORA KOPIOIMINEN ON RIKOS!
Kun opettaja kieltää suoran kopioimisen, hän ei kiusaa opiskelijoita, vaan palvelee opiskelijoiden ymmärryksen edistämistä. Suora kopioiminen ei palvele ymmärtämistä. Kopioimalla emme opi mitään.
Kun osaamme ilmaista omin sanoin, osoitamme ymmärtävämme asian! Asiasisältöjen ilmaiseminen omin sanoin on siis ymmärtämisen edellytys!
Esitelmien arvostelusta
Esitelmien arvostelussa pääpaino on enemmän koko luokalle suunnatussa suullisessa esityksessä, mutta huonolla kirjallisella tuotoksella voi saada esitelmästä hylätyn, vaikka suullinen puoli olisi ollut priimaluokkaa. Ja päinvastoin, jos suullinen esitys meni penkin alle, esitelmän voi pelastaa loistavalla kirjallisella työllä.
Esitelmät arvostellaan pistein 0-6, samalla tavalla kuin kurssikokeen esseet.
|
|
|